Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Mayakulttuurin varhaisvaiheet

Mayakulttuurin varhaisvaiheet: Maissin viljely alkoi saava vahvaa jalansijaa mayojen alueella viimeistään 1800

El Miradorin steela numero 2.

eaa. Tällöin Tyynenmeren rannikolle syntyi kasvavia kyliä: päällikkökuntia. Temppeleitä alettiin tehdä noin 1200 eaa. Esimmäiset suuret mayakeskukset ensin Nakbe, Kaminaljuy ja myöhemmin mahtava El Mirador noisivat vuosisatojen saatoissa. Myös Tikalista tuli merkittävä keskuspaikka. Väkieä asui kauden lopulla melko tiheässä. Mutta noin 100 - 250 jaa koettiin suuri kuivuus. Se vei tilapäiseen romahdukseen.

Eteläinen maya-alue, josta kulttuuri levisi pohjoiseen alamaille.

Varhainen esiklassinen kausi: saviastiat n. 2000 eaa - muokkaa

Saviastioiden tekotaito levisi Mesoamerikkaan noin 2500-2000 eaa. Etelä-Amerikasta. Lähelle Tyynenmeren rantaa syntyi noin 1800 eaa kasvavia kyliä. Näissä oli kylien keskustassa tasanteelle tehtyjä rakennelmia. Korokkeelle korottaminen kertoo kyläpäällikön mahdista. Noin 1500 eaa käytiin kauppaa mm. jadella, jota pidettiin arvokkaana.

Keskimmäinen esiklassinen kausi: ensimmäiset temppelit n. 1200 eaa - Esiklassisia mayapaikkoja kartalla. Jaden lähteet merkitty vihreillä täplillä. Klikkaa karttaa isommaksi.

Olmeekit ilmaantuivat viimeistään 1300 eaa. ja levittivät vaikutteitaan maya-alueelle vuoteen 400 eaa asti. Maissin viljely mahdollisti väkiluvun kasvun ja suurten rakennelmien teon.

Varhaiset mayakeskukset syntyivät noin 1200-900 eaa. Kulttuurin kukoistus alkoi eteläisiltä alangoilta, Guatemalan ja Meksikon raja-alueilla. Läheisellä ylänköalueella sijaitseva Kaminaljuyu hallitsi alueen jaden ja obsidiaanin (tumma laavalasi) kauppaa. Alangon Chocolá puolestaan oli merkittävä kaakaokaupan kannalta. Mayakeskuksien väliset sodat lienevät alkaneen jo varhain.

 
Kuva Nakben raunioilta.

Alettiin rakentaa hautakumpuja, joista ilmeisesti kehittyi porraspyramideja varhaiskauden loppupuolella.


Löydöt osoittavat, että kuninkaiden merkitys oli suuri jo näinä alkuaikoina. Merkkejä kuninkaaseen liittyvästä Jaguaarin palvonnasta on löytynyt. Jaguaari-jumalan hengen uskottiin siirtyvään kuninkaaseen veriuhrin avustuksella, mikä ei kuitenkaan edellyttänyt tappamista (ks. kappale uskonnosta).

Noin 1200 -750 eaa nousi vanhin tunnettu suuri mayakaupunki, Nakbe. Sen rauniot ovat Peténin alueella Miradorin laaksossa. Kaupunkiin rakennettiin isoja temppeleitä sekä palatseja noin 800 eaa. Kalkkikivi tuotiin läheiseltä louhokselta. Alankoalueen maaperä onkin juuri kalkkikiveä, joka on pehmeää ja helposti louhittavissa.

Esiklassisen kauden loppuvaihe: suuret mayakeskukset, kukoistus alkaa 400 eaa - muokkaa

Pian mayat alkoivat rakentaa porraspyramideja. Nakben lähellä sijainneessa 80 000 asukkaan suurkaupungista El Miradorista on löydetty eräs kaikkien aikojen suurimmista pyramideista. Samanaikaisesti Civalin parhaimmillaan 10 000 asukkaan kaupungissa pyramiditemppelit suunnattiin astrologisten tapahtumien mukaan. San Bartolosta on löydetty varhaisin kuninkaallinen hauta ja upeimmat mytologiaa kuvaavat seinämaalaukset. Mayojen jumalista kertovia taruja kuvaavia maalauksia ja steeloja on löydetty useista kaupungeista. Noin 400 eaa mayat alkoivat pystyttää kivisiä steeloja, patsaita joissa on kirjoitusta.

Ensimmäinen mayakulttuurin romahdus noin 100-250 jaa muokkaa

Monet Jukatanin, Peténin ja ylängön mayakeskukset hylättiin noin 100-250 jaa. Varsinkin noin 200-250 jaa. Joissain ainakin isojen rakentelmien teko lakkasi.

Toisaalta ainakin joissain temppelikaupungeissa ei tapahtunut mitään muutoksia, ne jatkoivat elämäänsä.

Kerrostumat kertovat suuresta kuivuudesta, joka jatkui vuosikymmeniä. Tämä vei viljasadot. Se johti väestön poismuuttoihin ja-/tai tappavaan nälänhätään.

On mahdollista, että ne olisi valloitett. Myöhemmin esim. hylätty El Mirador asutettiin myöhemmin klassisen ajan lopulla. Muttei siitä tullut yhtä suurta kekusta kuin aiemmin.

Esiklassisen kauden lopulla alkoi klassisen kauden suur-keskus Tikal kasvaa.