Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Mayojen klassisen kulttuurin tuho

Mayojen klassien kulttuurin tuho oli mahtavan Etelä-Jukatanin mayasivilisaation romahdus noin 760-1050. Ennen vuotta 750 alueen väestö kasvoi nopeasti, temppeleitä rakennettiin kiihtyvään tahtiin ja sodat lisääntyivät. Noin vuoden 810 jälkeen kuninkaiden saavutuksista kertovia steeloja pystytettiin vain vähän. Vuoden 909 jälkeen ei lainkaan. Maaseudun väkiluku romahti. Kaupunkien väki väheni, asuinpaikkoja hylättiin. Metsä peitti lopulta useimmat mayojen kaupungit.

Asutus siirtyi Jukatanille. Keskialueen väestöstä hävisi jopa 99%. Asiantuntijat eivät tiedä romahduksen syytä. Yleensä sen väitetään johtuneen kuivuudesta, sodista, kapinoista tai maaperän kulumisesta tai muusta luonnonvarojen ehtymisestä. Hyvin todennäköinen selitys on kuivuuden ja kapinoiden/sotien yhdistelmä.

Ennen romahdusta

Peténin alueen väkiluku kasvoi noin 600 -750 jaa kaksinkertaistuen tässä ajassa. Salpetenin seudun väestö kymmenkertaistui. Tikalissa asui 10 000 – 120 000 intiaania, ehkä jopa enemmän. Palatseja ja temppeleitä rakennettiin paljon. Merkkejä sodista on löytynyt paljon ajalta 620-920 jaa.

Mayoilla oli tapana pystyttää kalenterikivi 20 vuoden välein. Vuonna 790 kalenterikiviä pystytettiin Peténissä enemmän kuin koskaan aiemmin, yhteensä 19.

Romahduksen aikataulu

Mayojen alue.

Pahin romahdus lienee tapahtunut noin 780 - 900 jaa, huipentuen 810 - 820. Tällöin monien kalenterikivien pystytys lakkasi.

Monien kaupunkien kalenterikivien pystytykset lakkasivat 790 - 830. Nimenomaan vuoden 810 jälkeen tulivat huonot ajat.

Viimeisiä steelojen päivämääriä on varsinkin vuosina 810, 860 ja 910.

Vuonna 810 jaa pystytettiin enää 13, ja 830 jaa. pystytettiin vain kolme kalenterikiveä.

Viimeinen mayojen pitkän ajanlaskun päiväys oli Toninásta vuodelta 909.

Vuosina 830 -909 pystytteiin nmenomaan pieniin keskuapaikkoihin kalenterikiviä: Noin 2/3 steeloista pystytteiin pieniin keskuksiin, joista 2/5:stä ensi kertaa. Tämä kertoo, että suurten keksusten ote herpaantui, pienten kasvoi. Mutta nämäkin hävisivät.

Nykyään näkyvä Tikal rakennettiin 700 - 830. Mutta 830 - 900 siellä tehtiin vain pieniä rakennustöitä. Se viittaa siihen, että Tikal olisi suureksi osaksi hylätty. Ehkä vasallit kapinoivat. Aiemmat Tikalin vasallit näyttävät itsenäistyneen. 100 km etelään olevan Seibalin kuningas mainittiin vuonna 849 Tikalin jumalkuninkaana. Vuonna 869 Jasaw Chan K'awiil II pystytti steelan Tikaliin. Tikalin aiemmat satelliittikaupungit Jimbal jaUaxactun luhistuivat vuonna 889. Tikalissa asui vain pieni jäännösväestö. Roskia ei siivottu, ja katot romahtelivat ilman että niitä korjattiin. Vuoteen 900 mennessä Tikalin ja ympäristön väki oli vähentynyt paljon. Ehkä 1/10 osaan. Tikalissa asui yhä väkeä, mutta majoissa aiemman kaupungin päällä. Asukkaita oli silloin noin 1000-2000, ehkä 1/10 aiemmasta. Se saattoi olla kokonaan muualta tullutta. Viimeisetkin asukkaat lähtivät välillä 900-1100 jaa. Sademetsä valtasi aikaa myöten kaupungin.

Mutta Copanissa oli 950 jaa edelleen 15 000 ihmistä, kun väestöä oli 27 000 vuosina 750 - 900 jaa. Kuninkaita tai aatelisia ei juuri ollut jäljellä. Copanin kuninkaanpalatsi paloi 850 jaa, kun sen kuningas oli poissa jo 822 jaa. Ylellisyystavarat viittaavat siihen, että aatelisia olisi elänyt Copanissa vielä 975 jaa.

Caracolissa pystytettiin viimeinen steela vuonna 859, mikä on maya-ajankaskun mukaan 10.1.10.0.0. Erästä palatsia käytettiin noin vuoteen 900 asti. Suurista rakennelmista viimeinen, A6 hylättiin noin 1060.

Mutta keskisen maya-alueen autioituessa Jukatanin rakentaminen kiihtyi ja muun muassa meksikolaisvaikutteista Puuc-tyyliä edustavasta Uxmalista tuli merkittävä keskus 800–1000 jaa. Muiden alueiden romahtaessa selvinnyt Puucin aluekin luhistui noin 950–1000.

Väestön alenema

Joidenkin tietojen mukaan lähinnä eliittirakentaminen olisi vähentynyt, väestö vähemmän. Mutta erään arvion mukaan klassisella kaudella pohjois-Peténissä asui 1.5 miljoonaa ihmistä, mutta vähentyi 1500-luvulle tultaessa vain 50 000 asukkaaseen. Erään arvion mukaan väestä alent 75 vuodessa kolmesta miljoonasta 0.45 miljoonaan.

Tuhon syyt

Petenin mayakaupunkeja kartalla.

Asiantuntijat ovat paljon kiistelleet tuhon syistä.

Mayakulttuurin tuhon syyksi on useimmiten sanottu kuivuutta, kapinoita, sotia ja maaperän kulumista metsien hakkuun takia. On myös ehdotettu ihmisten tai kasvien tauteja. Vesi ja maaperä saattoi saastua. Näiden yhdistelmä on mahdollinen: kuivuus olisi vähentänyt ruuan määrää ja lisännyt kansan tyytymättömyyttä kuninkaita kohtaan.

Tämä olisi johtanut kapinoihin, ehkä vähäarvoisemman aatelin johdolla.

Kuivuus

Nykyään suosituimman teorian mukaan kuivuus hävitti peltoja. Vilja väheni ja loppui. Tämä toi nälän. Nälkä saattoi ajaa kansan kapinaan pappiseliitejä vastaan.

Ilmasto on sademetsäksi kuiva. Tikalin alue on ilmastoltaan lähinnä kosteaa savannia, ei varsinaista sademetsää. Savannin tyyppisessä ilmastossa on kuiva kausi talvella, sadekausi kesällä. Kaiken lisäksi seutu on "savannilaisittain" ottaen melko pohjoisessa. Kuivuus johtui trooppisen sadevyöhykkeen siirtymisestä etelään, kun maapallon ilmasto viileni. Tällöin kesäiset sateet eivät saapuneetkaan Peténin leveyksille. Jos kesäsateet eivät saavu, sademäärä laskee ehkä noin puoleen.

Mayojen ydinalue Petén on hyvin altis kuivuudelle. Se on luonnostaankin melko kuivaa kausisademetsää. Lisäksi maaperä on hyvin vettä imevää kalkkikiveä. Näin isoja pohjavesivarastoja ei ole laajoilla alueilla maanpinnan lähellä. Tällöin pienelläkin sateen määrän vähenemisellä on vakavia seurauksia. Sademäärän ei tarvitse hirveästi alentua. Riittää, että vettä sataa vähemmän kuin haihtuu. Jos tältä jatkuu kyllin kauan, veden lähteet kuivuvat. Laskujen mukaan mayakaupungit eivät kestäneet pitkään jatkuvia, 5 - 20 vuoden mittaisia kuivuusjaksoja.

Kuivuusjaksoja näkyy Macalin kurun näytteen heijastavuuskäyrässä. Paha kuivuus 900 jaa.

Ainakin osa Maan keskilämpötilan notkahduksista vatsaa Macalin kuivuutta. Esim 900 jaa.

Jukatanin niemimaalla kuivuus vaikuttaa eri alueilla eri tavoin. Toisilla alueilla pohjavesi oli mayojen tavoitettavissa, toisilla ei. Pohjavedettömillä alueilla, missä ei ollut jokia ja järviä, mayat rakensivat veden varastoaltaita. Näiden vesi riitti korkeintaan vuodeksi. Kuivuuden jatkuessa ehkä joet ja järvetkin kuivuivat.

Kerrostumista tehtyjen mittausten mukaan alueella esiintyi kuivuutta noin 760-1050 ja sen seurauksena nälänhätää. Kuivuus tuli monena aaltona. Se ilmaantui 50 ja 200 vuoden jaksoissa Se oli pahimmillaan vuosina 760, 810, 860 ja 910 jaa. Kuivuus saattoi kestää vuosikausia kerrallaan. Vuoden 810 kuivuus kesti yhdeksän vuotta. Varsinkin vuonna 860 alkanut kuivuus oli paha, huipentuen vuonna 862. Näiden kuivuuskausien aikaan oli myös Atlantin takana Euroopassa kylmää, kuivaa ja nälänhätää. Kuivuutta esiintyi myös Perussa ja Etiopiassa.

Tabascon alueen chontalin mayojen Comalcalcosta löydetty kirjoitus mainitsee, että vuonna 783 oli kuivuus ja nälänhätä. Comalcalcom viimeinen tiedossa oleva päiväys on 7. maaliskuuta vuonna 814, mutta ajoitusten mukaan asutus jatkui noin vuoteen 1000 jaa.

Jukatanin seudun kuivuus vaikutti ensin vähävetisillä alueilla, ja laajeni aikaa myöten "märemmille" seuduille.

Vuoden 810 romahdus vei itäisen alueen: Palenquen ja Yaxchilanin hallitsijat. Vuonna 860 kuivuus kaatoi läntiset Caracolin ja Copanin. Kolmannessa vaiheessa 890 – 910 luhistuivat pohjoiset Tikal, Uaxactùn, Petenin keskiosa ja monet muut suuret keskukset.

Vuosina 950 - 1000 hävisi sitten Puucin aluekin kuivuuteen. Noin 1000 jaa näkyy kerrostumissa alkaneen pitkä, paha kuivusjakso.

Hylättyä Tikalia.

Metsien ja peltojen tuho

Metsien hakkuu ja viljelysten laajentaminen aiheutti maaperän kulumista ja muuttumista viljelylle sopimattomaksi. Monesti on sanottu, että mayojen harjoittama kaskiviljely olisi ollut ympäristölle vaarallista. Nykyään kaikki tutkijat eivät ole tästä samaa mieltä. Luultavasti kuivuus ja metsien hakkuu yhdessä olivat tuhoisa yhdistelmä maan viljelykelpoisuudelle.

Maan ja veden saastuminen

Tikalin kaivaukisssa on löydetty paljon elohopeaa. Tämä olis voinut aikaa myöten kertyä, ja sairastuttaa ihmisä. Myös bakteeripitoinen vesi. Kuivuus on voinut edistää veden saastumista, koska vähempi vesimäärä turmeltuu helpommin.

Liikakansoitus

Mayaintiaanien lukumäärän kasvu teki yhteiskunnat alttiiksi ulkoislle häiriötekijöille: kuivuus, ehkä luonnonvarojen kuluminen.

Sodat

Sotaisuus lisääntyi maya-alueella noin vuosina 760-830 jaa. Tämä saattoi johtua väestön kasvusta. Sodat muuttuivat tällöin tuhoisiksi. Ylimystö halusi yhä enemmän itselleen ryöstösaalista muista kaupungeista. Jatkuva sotiminen romahdutti yhteiskunnan ainakin Petexbatunin alueella. Dos Pilas oli ensimmäinen suuri kaupunki, joka romahti 761 jaa. Mayatekstien mukaan vasallit kapinoivat Dos Pilasin suurta kuningasta vastaan, mikä vei pitkään sotien sarjaan. Noin 800 saarrettiin ja vallattiin Cancuen, jossa oli suuri palatsi. Kaupungin pyhällä temppelialueella oli taisteltu, päätellen sinne kyhätyistä muureista. Arkeologit ovat löytäneen sen kuninkaan ja vaimon surmattuna ja haudattuna, ja ilmeisesti ylimystöä heitettynä vesisäiliöön. jaa. Copanin kuninkaan palatsi paloi noin 850 jaa. Tikal hylättiin joskus vuosina 850-950 jaa.

Putúnin mayat

Tabascon osavaltion Putúnin mayoja tunkeutui Peténiinkin. Putúnin mayoja pidetään tuon ajan viikinkeinä: kävivät kauppaa ja sotivat. Oliko Putunin mayojen liikehdintä romahduksen syy vai seuraus, ei tiedetä.

Sanastoa:

Peténin alue: Kausisademetsää Meksikon ja Guatemalan rajalla. Klassisen mayakulttuurin keskusalue.
Steela: suuri pystykivi, jossa on monesti kirjoitusta