Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Muiscat

Muiscat (Myös: Tshibitshat) ovat Kolumbian Andien ylätasangolla pitkään elänyt intiaanikansa. Muiscoilla oli kaksi suurta päällikkökuntaa.

Muiscojen uskonnollinen seremonia lautalla - kultavesistos.

Muisca-intiaanien auringon temppelin ennallistus.

Heillä oli hyvin järjestettyjä kaupunkeja, joita yhdistivät kivetyt tiet. Elatuksen hankinta pohjautui pääisn maissin ja perunan viljelyyn.

Muiscat olivat enne espanjalaisten tuloa hyvin uskonnollista kansaa. Aurinko oli heidän jumalansa. Ilmeiesti tämän takia kulta oli arvokas metalli heille.

Espanjalaisten kuulema taru El Doradosta, kultakaupungista, saattaa olla peräisin muiscojen rituaalista, jossa muiscojen päällikkö siveltiin pihkalla, päälle ripoteltiin kultapölyä. Tämän jälkeen päällikkö sukelsi Guatavita-järveen, jolloin kultapöly irtosi pois uhriksi jumalille. Mutta tarun kuvaamaa kullattua kaupunkia ei ollut olemassa.

Muiscoja oli espanjalaisten saapuessa v 1537 ainakin satoja tuhansia. Mutta väki pieneni nopeasti espanjalaisten tuomien tautien takia.

Historia

Varhaisimmat seudun lähistön paleointiaanilöydöt ovat viimeistään ajalta 10400 eaa. Noin 3000 eaa lähialueilla viljeltiin maata.

Joskus 1500-1270 eaa saapui muiscojen ylätasangolle väkeä luultavasti Keski-Amerikasta. Viimeistään toinen muuttoaalto 800 - 300 eaa. toi muiscat alueelle.

Noin 800 eaa - 800 jaa oli Herrera-kausi, jolloin oli saviastiat yleistyivät. Tällöin asutus keskittyi varsinkin Bogotan tasagolle.

Varhainen varsinainen muiscakausi oli 800 - 1200 jaa. 1200 jaa alkoi myöhäinen muiscakausi, jolloin asutus oli aiempaa tiheämpää. Noin 1000 jaa aluetaan laajentavat sotaisat karibit uhkasivat muiscakansaa.

Noin 1450 syntyi muiscojen löyhä liitto, jossa kuitenkin oli keskinäisiä sotia. Pohjoista Hunsan aluetta valvoi zaqueksi kutsutti päällikkö. Bacatan aluetta hallitsi toista zipa. Kolmannen alueen alemmat päälliköt olivat itsenäisiä. Näiden välille syntyi monesti sotia.

Muiscaliiitto päättyi espanjalaisten valloitusretkiin v 1537- 1540. Espanjalaiset käyttivät täälläkin hyväkseen paikallisten erimielisyyksiä. Espanjalaiset perustivat Bogotan, tulevan Kolumbian pääkaupungin 1538. Espanjalaisa ajoi eteenpäin Eldoraon, kullatun kaupungin etsintä. Se ei tuottanut koskaan tulosta.