Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Mykeneläinen

Kuuluu osana: Itäisen Välimeren kulttuureihin

Mykeneläinen kulttuuri oli Kreikan mantereelta peräisin oleva pronssikautinen kulttuuri (1600-1100 eaa), joka otti johtoaseman minolaiselta kulttuurilta noin 1400 eaa. Kulttuuri on saanut nimensä Mykenen kaupungista.

Historia

Mykenen kulttuurin luoneet indoeurooppalaiset saapuivat joskus 2200-1700 eaa. Tulokkaat toivat savenvalajan pyörän ja hevosen. Kreetan minolaisia vaikutteita sekoittui tulokkaiden perinteeseen. Noin 1600 eaa mennessä oli syntynyt monia kaupunkivaltioita. Kuninkaita haudattiin suuriin hautakammioihi, joita kutsutaan nimellä tholos. Mykeneläiset valtasivat minolaisen Kreetan noin 1450 eaa. Ha omaksuivat minilaisten kulttuurista muun muassa kirjoituksen ja maatalustapoja. Sekä merikaupan ehkä. Mykene kauppa laajeni laajaan osaan Välimerta noin 1300 eaa mennessä. Mykeneläisellä kaudella käytiin tarunomainen Troijan sota, josta antiikin kreikan historioitsija Homeros kertoo kirjassaan Ilias. Iliaan oletetaan perustuvan kansantarinoihin ja Troijan oletetaan sijainneen Turkissa. Kaupunkeja alettiin linnoittaa vasta 1300 - 1200 eaa. Tuolloin merikansat liikehtivät ryöstäen ja polttaen Välimeren kaupunkeja. Merikansojen menestys perustui mm. rauta-aseisiin, joita pronssikautisilal sivilisaatioilla ei ollut. Lähes kaikki Mykenen kaupungit tuhoutuivat 1250-1050 eaa. syistä, joista yhä kiistellään. Monesti väitetään merikansojen ja/tai doorilaisten hävittäneen Mykenen kaupungit. Yhtä hyvin syy voi olla kaupunkivaltioiden väliset sodat, kapinat, maanjäristykset ja/tai kuivuudesta johtuvaa nälänhätää.

Yhteisö, kulttuuri ja elämä

Mykeneläinen maailma koostui kaupunkivaltioista, joita johti sotilaseliitti. Heidät haudattiin mehiläispesää muistuttaviin tholos-hautoihin, joihin lisättiin paljon hautalahjoja kuten aseita. Hautaus tehtiin istuvassa asennossa ja siihen saattoi liittyä balsamointia (muumioiksi). Haudattaessa käytettiin kultanaamioita. Kaupungit olivat linnoitettuja, mikä viittaa sotiin. Kiviarkkitehtuuri on hyvin karkeaa.

Parhaiten tunnettuja mykeneläisiä kuningaskuntia ovat Peloponnesoksen niemimaalla sijainnut Pylos ja kreetalainen Knossos. Valtiota hallitsi kuningas, joka oli uskonnollinen, sotilaallinen ja poliittinen johtaja. Ilmeisesti heitä myös palveltiin jonkinlaisina puolijumalina. Hänen apunaan oli armeijan johtaja, ylempiä uskonnollisia virkamiehiä ja ritareita. Kuten kuningas myös kaksi ensimmäistä ryhmää olivat maanomistajia. Lisäksi oli paikallishallintoa, sillä esimerkiksi Pylos jakautui kahteen maakuntaan, seitsemään alueeseen ja kylään. Paikallisjohtajat osallistuivat (kylän) vanhinten neuvostoon.

Yhteiskunta jakautui hoviin (eli aatelistoon) ja kansaan, jolla oli velvollisuuksia ja jonka oli maksettava veroa kuninkaalle. Kaikkein alimpana olivat palatsien ja pyhäköiden orjat. Talous muodostui itsenäisistä työntekijöistä ja palatsien palvelusväestä. Maan omistus jakautui palatsin omaisuuteen ja yhteismaahan. Palatsin maita viljelivät joko orjat tai vuokraviljelijät. Viljeltiin vehnää, ohraa ja pellavaa sekä kasvatettiin oliiveja, rypäleitä ja viikunoita. Kotieläiminä oli lähinnä vuohia ja lampaita, harvemmin sikoja ja lehmiä. Hevosia pidettiin vaunuja varten.

Eräs tärkeimmistä käsityöaloista oli tekstiilien valmistus. Pyloksessa oli noin 550 tekstiilityöntekijää ja Knossoksessa 900. Knossoksessa villavaatteiden valmistusketju on tarkkaan raportoitu. Pyloksessa oli myös 400 pronssiseppää. Lisäksi oli vielä oliiviöljyn valmistusta ja hajusteteollisuutta, jossa hajusteita valmistettiin esimerkiksi ruususta ja salviasta. Käsityöläisten joukossa oli muun muassa norsunluun kaivertajia, kultaseppiä, kivityöntekijöitä ja savenvalajia. Osaa tuotteista valmistettiin vientiin.

Mykeneläiset pitivät kirjaa kaupankäynnistä savilappujen avulla. Ne kiinnitettiin tuotteisiin ja irrotettiin, kun se oli toimitettu perille. Ne laskemalla voitiin pitää kirjaa tuotteista ilman, että tuotteet itsensä tarvitsi laskea. Näitä savisia lipukkeita on löydetty esimerkiksi kreikkalaisesta Thebasta, jonne oli tuotu karjaa uhrattavaksi eri puolelta sitä ympäröivää Boiotian maakuntaa. Mykeneläisten uskotaan minolaisten tapaan vieneen hienoja tekstiilejä Egyptiin.

Kirjoitus

Mykenen kreikkaa kirjoitettiin lineaari B kirjoitusjärjestelmällä, jonka arvoitus ratkaistiin 1950-luvulla. Lineaari B:ssä on noin 200 merkkiä sekä tavu-, aakkos- että sanakirjoitusta. 90 merkkiä on tavumerkkejä ja 160 logogrammia eli sanamerkkiä (niin sanottua kuvakirjoitusta). Kirjoitus kulkee vasemmalta oikealle. Kirjoitus on säilynyt savitauluissa, mutta oletetaan, että sitä on käytetty ensisijaisesti helpommalla materiaalilla kuten papyroksella. Kirjoituksesta tuntuu puuttuvan Kreikan kannalta tarpeellisia merkkejä, eikä kaikkien merkkien tulkinta ole edelleenkään varmaa. Ilmeisesti kirjoitus ei sopinut kovin hyvin kreikankielen kirjoittamiseen ja se saikin siinä hyvin erikoisen muodon. Kirjoitusta lienee käytetyn 1300 eaa lähtien parin sadan vuoden ajan.

Uskonto

Osa jumalista on tuttuja antiikin Kreikan uskonnosta. Sen sijaan eräät jumalista ovat vieraampia. Sodanjumala tunnetaan nimellä "Enyalios". Auringon-jumala Apollosta vastaa ehkä knossoslainen "Pajawo" (tai "Paian"). Tärkeä on myös "Atana Potinija" eli Ateenan valtijatar. "Ereutija" oli myöhemmin vain synnytyksen jumalatar. Tuttuja ovat Dianosys ja maanjäristäjä Poseidon rinnallaan joko Poseida tai kaksi jumalatarta, oletettavasti Demeter ja Persephone. Kostonjumalattaret (Erineyes) ovat jo mukana kuvioissa.

Rakennukset ja kaupungit

Tavallinen kansa asui yksinkertaisesti, alunperin yleensä yksi- mutta myöhemmin useammin monihuoneisissa pienehköissä taloissa. Yläluokka asui hieman suuremmissa, monihuoneisissa taloissa, jotka muistuttivat palatseja. Palatsit olivat hallinnon keskuksia ja rakennuksina minolaisten palatsien perillisiä. Palatsin keskeinen kruunajaishuone ja sen muut huoneet ympäröivät pihaa. Portaikoista päätellen palatsit olivat kaksikerroksisia. Rakennukset katettiin poltetuin kattotiilin.

Kaupungit olivat linnoitettuja ja ne oli rakennettu akropolis-mäelle (Ateena), korkean kukkulan sivulle (Mykene) tai meren rantaan (Pylos). Maavallit olivat paksuja ja karkeita, kun taas säänkäynnit monimuotoisia rampeista ja porteista piilotettuihin oviin.

Romahdus

Mykenen kulttuuri romahti noin 1250 - 1050 jaa. Palatsit hylättiin paikassa toisensa jälkeen. Käsityön laatu huononi.

Noin vuoden 1250 aikoihin koettiin tuhon ensimmäinen aalto: monia palatseja paloi. Tämä viittaa suureen keskinäiseen sotaan tai vihollisten hyökkäykseen. Kulttuuri toipui tästä vähäksi aikaa. Mutta jo 1190 eaa Mykenen kimppuun hyökättiin, ja se menetti mahtinsa. Noin 1180 eaa myös Pyloksen palatsi paloi.

Mikä oli tuhon syy. Sitä ei varmasti tiedetä, muutamasta syystä puhutaan muita useammin.

Nämä ovat merikansojen ja doorilaisten hyökkäykset, kuivuus.

Kuivuutta esiintyi. Tuohon aikaan oli Lähi-idässä levotonta: merikansat ryöstelivät itäistä Välimerta esim n 1175 eaa. Näitä lähti liikeelle mm Etelä-Turkin Lyykiasta nälän takia. Kaupunkien tuhon syynä olivat luultavasti merikansat, joilla oli rauta-aseita. Mykenelöäisethän elivät pronssikautta. Kuivuus saattoi tähdentää hävityksen.

Asuttuja mykeneläisiä paikkoja oli 1200-luvulla 320, 1100-luvulla 130 ja 1000-luvulla 40. Mykenen Kreikan alueen väestö pieneni 75 - 90% varsinkin Bioitiassa, Argoliksessa ja Messeniassa. Toisten tietojen mukana väkiluku olisi pudonnut vain puoleen palatsikaudesta.

Monia paikkoja ja alueita silti säilyi. Esimerkiksi Ateena säästyi tuholta, vaikka se menetti mahtinsa. Myös Kreikan saariston mykeneläinen kulttuuri kukoisti yhä. Lounais-Peloponnesoksella asuttujen paikkojen määrä kasvoi. Pohjois-Peloponnesoksella, Attikan osissa ja Kreikan saaristossa ei tapahtunut suurta tuhoa. Attika pysyi yhä kaukokaupan piirissä. Myös Tiryns kasvoi ja siitä tuli myöhäishelladisen ajan 1200 - 1050 merkittävin paikallinen keskus.

Noin 1070 -1040 eaa mykeneläisten kulttuurin viimeisetkin jäänteet olivat poissa. Alkoi "pimeä kausi", esigeometrinen keramiikka ilmaantui. Se oli tehty nopealla savenvalajan pyörällä. Yksistään tämä oli merkki uudesta elpymisestä. Rauta levittäytyi Kreikkaan Lähi-idästä pimeänä aikana. Erilaisia paikalliskulttuureja esiintyi. Vaikka kirjoitusta ei käytety, "pimeä aika" liene eollut rikkaampi kuin joskus on annettu ymmärtää.

Sanasto

Doorilaiset - muinaisen Kreikan heimo, joka asuttu varsinkin Peloponnesoksen niemimaata. Doorialaisten murteiden puhujien oletetaan alunperin asustaneen Luoteis-Kreikassa, mutta levittäytyneen sieltä ja levittäneen samalla murrettaankin. Doorialaisten saapuminen muutti eteläkreikkalaisia perinteitä ja kieltä.

Eliitti - parhaimmisto, ylimystö tai ylintä valtaa käyttävä joukko. Sotilaseliitti on sotajoukkojen johtajisto.

Peloponnesos - Kreikan eteläinen suurehko niemimaa, joka yhdistyy muuhun mantereeseen vain ohuella kannaksella.

Pronssikausi - historian ajanjakso, jolla pronssi oli vahvin tunnettu työkalujen ja aseiden materiaali. Kreikassa noin 3200-1200 eaa.

Puolijumala - on yksilö, jonka vanhemmista toinen on jumala ja toinen ihminen. Jumalat ovat puolijumalia vahvempia. Kreikkalaisessa tarustossa on paljon puolijumalia. Varsinkin ylijumala Zeuksella oli paljon lapsia ihmisnaisten kanssa.