Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Persia/Muinaishistoria

Kulttuuripiiri: Persia

Ajankohta: noin 9000 - 500 ennen ajanlaskumme alkua

Varhaisten metsästäjien aikakausi päättyi, kun viljely ja karjanhoito levisivät lännestä noin 8700-6000 eaa. Etelään syntyi Jiroftin kulttuuri. Mutta pitkäikäisempi ja merkittävämpi oli sumerilaisten vaikutteiden pohjalta syntynyt Elam. Elam oli merkittävä kaupa solmukohta. Joskus välillä 2000 - 1000 eaa Persiaan saapui ehkä monena aaltona indoeurooppalaisia, jotka olivat nykyisten persialaistenkin esi-isiä. Yksi indoeurooppalaista heimoista olivat meedialaiset, jotka perustivat valtakuntansa noin 750-700 eaa.

Varhainen maatalouskulttuuri

Maanviljelys levisi alueelle todennäköisesti lännestä Syyriasta ja Levantista. Varhaisneoliittisella eli maatalouskivikaudella 8700-7500 eaa alettiin rakentaa neliömäisiä taloja ja viljellä maata. Hautaukset tehtiin joko talojen alle tai kylien asumattomiin kohtiin.

7500-5600 eaa kestäneellä kulttuurin Kermanshahin kulttuurin eli itäiseksi M´lefaatin kulttuurin käynnisti saviastioiden saapuminen noin 7200 eaa. Noin 6000 eaa maatalouskylät olivat jo laajalle levinneitä. Kulttuuri oli osa laajempaa kulttuurialuetta, joka ulottui Kaksoisvirranmaasta Afganistaniin. Mahdollisesti alue on saanut vaikutteita myös Indus kulttuurin syntyalueilta. Alueella vallitsi kivikuparikausi noin 5500-3500 eaa.

Jiroftin kulttuuri

Oli varhaispronssikautinen kauppakulttuuri, joka syntyi karaviiniteiden varrelle Etelä-Persiaan. Sumereilla oli yhteyksiä Jiroftin kulttuuriin. Kulttuurista tiedetään vain vähän, koska se löydettiin ryöstökaivauksista kiinni saatujen esineiden kautta. Jirofin kulttuurin piirissä käytettiin ehkä varhaista kirjoitusta. Kulttuurin perustivat indoeurooppalaiset Aratit.

Zabol

Shahr-e Sukhtehista löydetty rauniokaupunki oli yhteydessä Jirofin kulttuuriin. Se perustettiin noin 3200 eaa Helmand-joen rannalle. Kaupunki oli yksi suurimmista varhaisen kaupunigistumisen ajan kaupungeista maailmassa. Kaupunki paloi useampaan kertaan ja siellä oli neljä eri kulttuurivaihetta ennen kuin se hylättiin 2100 eaa. Kaupungista on löydetty mm. maailman vanhin keinosilmä (n. 2900-2800 eaa), vanhimmat nopat ja backgammonlauta, vanhimmat tunnetut kuminan siemenet sekä malja, jonka reunaa kiertää ehkä maailman vanhin animaatio.

Osa löydöistä viittaa siihen, että naisten asema kaupungissa oli vahva, mahdollisesti jopa hallitseva. Kaupungin asukkaissa lienee ollut sekä maanviljelijöitä että käsityöläisiä. Kaupungista ei ole löydetty lainkaan aseita.

Elamin kartta. Persianlahti ulottui pronssikaudella pitemmälle kuin tänään

Elamin kuningaskunta

Elamin kuningaskunnan asukkaiden puhuma kieli Elam oli niin sanottu isolaattikieli, eli se oli omaleimainen kieli, joka ei ollut sukua läheisille indoeurooppalaisille ja seemiläisille kielille. Ennen nuolenpääkirjoituksen omaksumista, paikalliset asukkaat olivat kehittäneet oman viivakirjoituksensa. Vuodesta 2500 eaa lähtien sen kirjoittamiseen käytettiin Kaksoisvirranmaasta lainattua nuolenpääkirjoitusta.

Elamilaiset itse käyttivät maastaan nimeä Haltamti. Maa jakautui Susianin alankoon lännessä ja Anzanin vuoristoalueeseen idässä. Susianissa viljeltiin maata, sinne rakennettiin kastelujärjestelmiä ja siellä sijaitsi kaupunkeja, kuten Susa ja Karkeh. Vuoristo oli kiven, puutavaran ja mineraalien lähde. Elam tuotti puuta, lapislatsuli-korukiveä, rakennuskiviä ja metallimalmeja. Susan kautta kulkivat kauppareitit moneen suuntaan.

Historia

Susan seudun esi-elamilainen kulttuuri oli noin 5000-3100 eaa. Se sai vaikutteita Uruk-kulttuurista Kaksoisvirranmaasta. Vaikutus näkyi kaupungistumisena sekä savitauluille ja laatoille kirjoittamisen alkamisena. Elamin valtio syntyi noin 3100 eaa pienemmistä kuningaskunnista yhdistymällä, koska sumerilaiset koettiin uhkaavina. Sitä hallitsivat useat perättäiset dynastiat eli kuningassuvut.

Elam mainitaan ensi kertaa sumerilaisissa kirjoituksissa 2700 eaa nimellä Nim eli vuorimaa. Urin kolmannen dynastian aikana sumerilaiset valloittivat alueen, mikä sai elamilaiset liittoutumaan seemiläisten amorilaisten kanssa, mikä puolestaan johti sumerilaisten kukistumiseen.

Tätä seurannut aika oli pitkään levotonta. Elamilaiset taistelivat ensin babylonialaisten kanssa kuningas Hammurabin hyökkäyksestä lähtien 1800 eaa ja vähitellen he nousivat omalla alueellaan suurvalta-asemaan noin 1270 - 1100 eaa.

Onnistuttuaan nujertamaan Babylonin 1200-luvulla eaa, he liittoutuivat babylonialaisten kanssa assyrialaisia vastaan noin 1100-600 eaa. Näihin aikoihin iranilaisia kansoja alkoi saapua alueelle. Tämä oli niin sanottua Uuden Elamin aikaa, jolloin elamilaiset pyrkivät takaamaan babylonian itsenäisyyden. Hovin sisällä oli vallantaistelua ja sisällissodan varjossa assyrialaisten onnistui hyökätä maahan 645 eaa ja tuhota Susa ja muita kaupunkeja. Elamin aika oli päättynyt.

Meedian kuningaskunta

Sijaitsi nykyisen Iranin Pohjois-Länsi ja Lounais osassa. Laajimmillaan valtakunta ulottui Keski-Aasiaan ja nykyisen Afganistanin alueille asti. Assyrialaiset mainitsevat meedialaiset amadai-heimot 836 eaa. Valtakunta syntyi noin 750-700 eaa.

Meedialaiset olivat indoeurooppalaisia ja skyyttien sukulaisia. Heidän ilmaantumisensa liittyi iranialaisheimojen vaelluksiin vuoden 1000 eaa tienoilla. Meedialaiset tuhosivat Assyrian 612 eaa ja jakoivat sen babylonialaisten kanssa.

Persia oli alkujaan Meedian vasalli eli meedian alainen maakunta. Kyyros II:n valtakaudella 549 eaa se onnistui vapautumaan Meedian vallasta ja alisti sen puolestaan maakunnakseen.

Sanasto

Amorilaiset - eli ammurilaiset olivat pääosin paimentolaisia, jotka asuivat Pohjois-Arabian ja Syyrian alueella. Sieltä he vaelsivat Kaksoisvirranmaahan vuoden 2000 eaa tienoilla.

Assyrialaiset - Pohjois-Kaksoisvirranmaasta kotoisin oleva hyvin sotaisa seemiläinen kansa.

Babylonia - samannimisen kansan hallitsema sotaisa Kaksoisvirranmaassa sijainnut valtakunta. Sen kansalaiset puhuivat seemiläisen akkadin kielen babylonialaista murretta.

Backgammon - Kahden pelaajan lautapeli, jossa nopalla heittämällä poistetaan nappuloita laudalta. Tarkoituksena on saada lauta tyhjäksi ensiksi.

Hammurabi - kuuluisa Babylonialaisten valloittaja kuningas. Tunnettu lainsäädännön uudistuksista.

Indoeurooppalaiset - indoeurooppalaisia kieliä (esim. englanti, kreikka ja hindi) puhuvia kansoja.

Indus-kulttuuri - Indus joen jokilaaksossa, nykyisen Pakistanin alueella, sijainnut muinainen kaupunkikulttuuri.

Iranilaiset heimot - olivat indoeurooppalaisia, jotka puhuivat persian ja kurdin sukuista kieltä. Nykyään heidän jälkeläisiään asuu eri puolilla Lähi-Itää.

Kivikuparikausi - Kalkoliittinen kausi, oli kivikauden lopulla juuri ennen pronssikauden alkua. Tuolloin osattiin jo käsitellä pehmeää kuparia, mutta ei osattu vielä valmistaa vahvoja metalliesineitä pronssista.

Kaksoisvirranmaa - Persiasta länteen sijainnut kahden joen Eufratin ja Tigriksen yhteinen viljava jokilaakso, joka on kaupunkikulttuurin syntysijoja.

Karavaani - Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan tavaroita ja ihmisiä kuljettaneet kamelijonot. Tärkeitä esimerkiksi Saharassa ja Silkkitiellä.

Kastelujärjestelmä - kanavista ja ojista koostuva rakennelma, jonka tarkoituksena on johtaa vesi viljelyksille.

Lapislatsuli on mineraalien seos.

Lapislatsuli - tummansininen korukivi, jota arvostettiin muinoin suuresti. Sitä käytettiin myös väriaineena.

Mineraalit - mineraaleja ovat mm. metallit, kalkki ja erilaiset kiviainekset. Sitä on käytetty myös tummansinisen värin raaka-aineena.

Nuolenpääkirjoitus - nuolen muotoisilla kiiloilla savitauluun painettu kirjoitus. Kirjoitus muodostui tavuista eli se oli tavukirjoitusta. Yksi useista kiilapainalluksista koostuva merkki saattoi merkitä esimerkiksi tavua "KI".

Seemiläiset - ovat iso joukko Lähi-Idän kansoja, jotka ovat puhuneet seemiläisiä kieliä. Nykyseemiläisistä tunnetuimmat ovat juutalaiset eli hebrealaiset ja arabialaiset. Muinaisia seemiläisiä olivat esimerkiksi akkadit eli babylonialaiset ja assyrialaiset.

Skyytit - laajalla alueella Kreikasta aina Altain vuoristolle asti levittyneitä maanviljelys ja paimentolaisheimoja.

Sumerit - kauan sitten kadonnut salaperäinen kulttuurikansa eteläisestä Kaksoisvirranmaasta, jotka kehittivät yhden kaikkein varhaisimmista korkeakulttuureista.

Uruk-kulttuuri - varhainen sumerilainen kulttuurikausi.