Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Pueblo-kulttuurit

Kuuluu osana Esikolumbiaanisiin kulttuureihin.

Yhdysvaltojen ja Meksikon raja-alueiden muinaisia pueblo-kulttuureja.

Pueblointiaanit rakensivat Lounais-Yhdysvalloissa kivistä ja savesta neliömäisiä taloja, ja elivät maanviljelyllä noin vuodesta 750 jaa nykypäivään asti.

Alussa Lounais-Yhdysvalloissa eli liikkuvia metsästäjä-keräilijöitä. Ihmiset asuivat puoliksi maanalaisissa kuoppataloissa. Myöhemmin korintekijöiden aikana omaksuttiin maanviljely, mm maissin. Tämä ja monet muut kulttuuripiirteet lienevät Mesoamerikan vaikutusta. Noin 750 jaa alettiin rakentaa puebloja, suuria talorykelmiä. Pueblojen rakentamiskeskukset siirtyivät ajan mukana eri paikoissa eri aikoina olevien kuivuuskausien takia. Monet pueblot autioituivat myöhemmin kuivuuden, pohjoisten heimojen sotaisan muuton ja valkoihoisten saapumisen takia. Nykyäänkin on jäljellä esimerkiksi Taosin pueblo.

Varhainen kehitysMuokkaa

Arkaainen kausi (1200-luvulle eaa)Muokkaa

 
Kuoppataloista ei ole jäänyt kuvia. Tässä nykyinen kuoppatalon jäljitelmä.

Ennen maanviljelyksen alkua ja ihmisten asettumista paikoilleen alueella asui metsästäjä keräilijöitä. Heidän kulttuuriaan kutsutaan Cochisen perinteeksi.

Varhaisimmassa vaiheessa alueella eleli suurriistan metsästäjiä. Aluksi mammutti, hevonen ja kameli olivat pääasiallista ravintoa. Luonnosta koottuja siemeniä jauhettiin kivillä helpommin sulaviksi.

Myöhemmin ihmiset elivät siemeniä keräten ja metsästäen, saattoivatpa he harjoittaa pienimuotoista viljelyäkin, sillä he tunsivat alkeellisen maissin.

Lopulta n. 500 eaa lähtien asuttiin puolittain maahan kaivetuissa majoissa, joissa oli puiset seinät ja karkea kivin jauhaminen oli vaihtunut huhmareeksi. Kulttuuri toimi todennäköisesti ponnahduslautana myöhemmälle kehitykselle.

Korintekijöiden kaudet (II-III) n. 1200 eaa - 750 jaaMuokkaa

 
Ennallistettu kiva.

Aluksi anazasien esi-isät asuivat luolissa ja ulkosalla. He alkoivat viljellä

varhaista maissia ja kurpitsaa puutarhoissaan, mutteivät kuitenkaan papuja. He käyttivät kivuurnia jyvien jauhamiseen ja valmistivat koreja, mutteivät keramiikkaa.

Vähitellen alettiin rakentaa viljasiiloja, kivisiä säilytys "arkkuja" ja matalia kuoppataloja. Tältä ajalta löytyy jo viitteitä kehittyvään uskontoon ja hallintoon. Kulttuuri oli samanistinen ja maalasi kalliomaalauksia.

 
Korintekijäin kori

Myöhemmin kehittyi syvempiä kuoppataloja. Jousi ja nuolet syrjäyttivät heittokeihään. Yksinkertaista lasittamatonta ja mustavalkoista keramiikkaa valmistettiin. Keittoastioiden ansiosta voitiin syödä kypsentämistä vaativia papuja, joiden viljely omaksuttiin väliamerikan kulttuureista kaupan myötä. Villiä amarathia ja eräänlaisia pinjan siemeniä kerättiin. Kalkkunaa pidettiin ehkä kotieläimenä.

Myöhäisellä korintekijäkaudella syntyneet varhaiset kivat (uskonnolliset huoneet) olivat suuria, pyöreitä ja kaivettu maan alle. Myöhempiä versioita näistä maanalaisista tai osittain maanalaisista huoneista käytetään edelleen pueblo-kulttuurien uskonnollisissa menoissa.

Mesoamerikan vaikutusMuokkaa

Luultavasti Mesoamerikasta tuli vaikutteita, joiden pohjalta varsinainen pueblokulttuuri kehittyi. Sitä luonnehtivat nykyään puebloiksi kutsutut talot. Neliömäiset talot monet uskonnon piirteet lienevät Mesoamerikan vaikutusta Mutta pueblointiaanien kulttuuri myös erosi monin tavoin Mesoamerikan kulttuureista. Varsinaiset pueblointiaanit eivät esimerkiksi rakentaneen pyramiditemppeleitä. Eniten Mesoamerikan kulttuuria ulkoisesti lienee muistuttanut Arizonassa kukoistanut Hohokam-kulttuuri, jossa rakennettiin temppeleitä ja suuria kastelukanavia.

Pueblo-kaudetMuokkaa

Anasazi kulttuuri jaetaan kolmeen alueelliseen haaraan Chaco-kanjonin (luoteisin), Kayentan (kaakkoisin) ja Pohjoisen San Juanin (tai Mesa Verden) (koillisin) alakulttuureihin.



Liikkuvat Anasazi-kylät (pueblo I) n. 750-900Muokkaa

 
Pueblo-kylä kallion jyrkänteen alla (Mesa Verde)

Varhaisella pueblo kaudella väkiluku kasvoi nopeasti ja sen myötä myös kylien koko. Kylissä alettin asua pysyvästi ympärivuotisesti. Kastelualtaita ja kanavia käytettiin viljelyn apuna. Suuria kyliä ja kiva-rakennuksia alkoi ilmetä, mutta kuoppataloissa asuttiin yhä. Maanpäällisten rakenteiden materiaalina oli jakal-tyyppinen maaseinä ja alkeellinen muuraus.

Parhaimmillaan kylissä saattoi asua jopa 600 henkeä. Samassa kylässä asuttiin kuitenkaan harvoin yli kolmea vuosikymmentä pidempään. Tilaisuuden tullen siirryttiin helpommin viljeltäville ja kosteammille alueille (joita ei tarvinnut välttämättä kastella) ja sään puolesta kuivemmat (ja työläämmät) hylättiin. Suurimmaksi osaksi keramiikka oli harmaata ja lasittamatonta, jonkin verran myös punaista lasittamatonta ja mustavalko-koristelua on myös nähtävissä.

Anasazin kultakausi (pueblo II) n. 900-1150Muokkaa

 
Chako-kanjonin suuri kiva-aukio

Ilmasto oli tällä kaudella ihantellinen - lämmin ja yleensä riittävän kostea. Yhteisöt kasvoivat yhä suuremmiksi ja niissä asuttiin yhä pitempiä aikoja. Paikallinset rakennus- ja astiatyylit kehittyivät. Kauppaa käytiin pitkienkin matkojen päähän ja turkoosia ja simpukankuoria tuotiin. Kesytetyt kalkkunat vaelsivat kujia. Chaco kanjonissa asui 1500 - 5000 henkeä.

1100-luvulla kulttuuri kääntyi sisään päin, siitä tuli omavaraisempi ja yhteydet ulkomaailmaan vähenivät. Kehitettiin kastelutekniikoita ja terassiviljelyä satojen turvaamiseksi. Väestö kääntyi kasvuun, mutta pysyi liikkuvaisena.

Ilmasto kuivuu (pueblo III) n. 1150-1350Muokkaa

 
Sandaali 1100-luvulta. Valmistusmateriaali jukka-palmua

Suunnilleen 1150 Amerikassa alkoi 300 vuotta kestänyt kuiva kausi. Viljelyksiä hylättiin molemmilla mantereilla. Asutus koostui suurista kylistä, jyrkänne asumuksista, torneista ja kalkkuna aitauksista. Suurin osa alueen kylistä hylättiin vuoden 1300 tienoilla. Ero läheiseen hohokam-kulttuuriin hämärtyi.

Tapahtui suuri uskonnollinen murros. Alunperin rakennukset olivat rakennettu tähtitaivaan mukaan suunnaten. Nyt niitä järjestelmällisesti suljettiin ja hylättiin. Kivojen seinämissä näkyy merkkejä sisällä rakennetuista suurista nuotioista, mikä luultavasti vaati raskaan katon poistamista. Kyliä hylättiin vähitellen ja heimot jakaantuivat. Kenties tuhoamalla rakennuksia kyläläiset pyrkivät palauttamaan tasapainon, jota kuvittelivat uskonnollisilla harjoituksillaan keikuttaneensa.

Myöhemmät kaudet (pueblo IV-V) 1350 - nykypäiväMuokkaa

Pueblot eivät kadonneet, vaikka silloiset kylät hylättiin ja kulttuuri elää edelleen hopien ja zunien parissa sekä Rio Granden laaksossa. Vielä tänäkin päivänä on jäljellä 25 puebloa. Tunnetuin näistä on Taosin pueblo.

Muita alueen kulttuurejaMuokkaa

 
Turkoosi-koruja

Hohokamin kulttuuriMuokkaa

Hohokam oli muinainen aavikkokulttuuri n. 200-1350 jaa. Snaketownista on löydetty Väli-Amerikalle tyypillisiä tasanne temppeleitä ja pallokenttiä. Viimeisen Cochisen kauden tavoin Hohokan kulttuurin ihmiset asuivat osittain maahan kaivetuissa kuoppataloissa. Myöhemmin kehittyi anasazi-tyyppisiä puebloja.

Alkuun viljeltiin maissia ja papuja, mutta pian saatiin luultavasti Väli-Amerikasta lisää viljeltäviä kasveja. Viljelyssä käytettiin apuna kanavia ja kaivoja. Kulttuuri taantui 1355 tapahtuneen suuren tulvan vaikutuksesta.

Mogollon-kulttuuriMuokkaa

 
Hohokam-kulttuurin kuoppatalot saattoivat näyttää tältä.

Mogollon oli hiemman Hohokamia myöhäisempi aavikkokulttuuri sen naapurissa n. 700–1300 jaa. Kulttuuri vaikutti suhteellisen laajalla alueella nyky-Meksikon ja Yhdysvaltojen rajamailla. Maanviljelijät asuivat jyrkänteiden alla puebloissa. Kulttuurissa oli naapureiden hohokamin ja anazasin piirteitä.

Mogollon kulttuuri kehittyi, joko arkkaaisista kulttuureista tai sen esi-isät olivat varhaisia väliamerikkalaisia maanviljelijöitä. Kulttuurissa oli alueellisia eroja. Tunnetuin näistä paikalliskulttuureista oli Mimbres-jokilaakson kulttuuri.

 
Mimbresin kaunista keramiikkaa

Varhaisemmassa vaiheessa Mimbresin paikalliskulttuurin edustajat asuivat hyvinmuotoilluissa ja muuratuissa kuoppataloissa, joissa oli terävät nurkat. Maahan kaivettiin suuria uskonnollisia huoneita, kivoja. Niitä kutsutaan nimellä kiva. Keramiikka oli joko musta-valkoista, punaista valkoisella ja uurre-kuvioitua keramiikkaa.

1000-luvulta eteenpäin kylät saattoivat olla hyvin suuria ja ne koostuivat suurista korttelimaisista rakennuksista, joissa saattoi olla jopa 150 huonetta. Kivat rakennettiin nyt vain osittain maan alle, kuten nykyäänkin. Suurimmat kylät sijaitsivat maissinviljelyyn sopivalla tulvatasangolla. Tällä kaudella syntyi hienosti kuvioitua keramiikkaa.

SanastoMuokkaa

hirssi = pienisiemeninen viljakasvi

laavakivi = tulivuorenpurkauksen aikana jäähtyneestä laavasta syntynyt tumma kivilaji

lasitus = keramiikan pinnalle polton yhteydessä muodostettu kiiltävä lasimaine pinta. Pinta saadaan aikaan mineraalien seoksella pinnoittamalla.

keramiikka = polttamalla kovetetut saviastiat ja -esineet

mustakoiso = perunan ja tomaatin sukuinen, miedosti myrkyllinen kasvi, jota on käytetty rohtona ja ravintona

siilo = ruuansäilytys säiliö, yleensä viljasiilo

tulvatasanko = alue joka peittyy kostealla- /sadekaudella veden alle