Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Sumerin kieli

Sumerin kieli on muinainen, jo kuollut kieli. Sitä puhuttiin nykyisessä Irakissa noin 3500-1700 eaa. Se on vanhin tunnettu kirjoitettu kieli.

Kuningas Entemenan maljakssa on sumerilaista kirjoitusta.

Sumerin kielisukulaisuutta ei tunneta. Sitä kirjoitettiin alussa kuvamerkein, myöhemmin nuolenpääkirjoituksella.

Sumerin kulttuurista tarkemmin täällä.

Kirjoituksen kehitys muokkaa

Sumeria kirjoitetiin alussa kuvakirjoituksena. Kuvakirjoitus lienee alkujaan kehittynyt savisista laskurahoista noin n 3200 eaa. Näitä sitten alettiin piirtää saveen. Näin ei tarvinnut tehdä laskurahoja erikseen. Kuvamerkki alkoi myöhemmin tarkoittaa kuvaa vastavaa äännettä. Kuvakirjoitus joka kehittyi nuolenpääkirjoitukseksi. Sitä oli nopeampi kirjoittaa kuin piitää kuvia.

Alussa kirjoitusta käytettiin temppelin kirjanpidossa. Mutta myöhemmin alettiin kirjoittaa paljon muitakin: tarinoita, lakitekstejä jne. Nuolenpääkirjoitus pyrki ajan mukana yksinkertaistumaan.

Kieliesimerkki muokkaa

 
Kuningas Lugalannatumin taulu.

Näyte 1 sumerin kielestä : Alkujaan Sumerin valannut Kishin kuningas veti rajan Umman ja Labashin välille. Myöhemmin Umma oli tyytymätön tähän, mikä vei pitkiin sotiin kaupunkien välillä.


𒈨𒁲 𒈗 𒆧𒆠𒆤 𒅗 𒀭𒅗𒁲𒈾𒋫 𒂠 𒃷 𒁉𒊏 𒆠𒁀 𒈾 𒉈𒆕

me-silim lugal kiški-ke inim dištaran-na-ta eš gana be-ra ki-ba na bi-ru


Mesilim lugal kiskike inim distaranata es gana bera kiba na biru.

Mesilim kuningas Kisin käskystä Istaranin ....

"Mesilim, Kišin kuningas, Ištaranin käskystä, mittasi pellon ja pisti rajakiven tähän."


Näyte 2: Kuningas Lugalannatumin taulu, josta käy ilmi kuninkaan tärkeä osa uskonnollisten menojen takaajana.


Savitaulun merkit muutetuna meidän tuntemiksimme aakkosiksi: Lugal-an-na-tum/ pa-te-si/ GIS UH KI-ge/ GIS UH Kl/ ba-ba-a/ 30 + 5 mu/ sal-la-ba/ ê pa GIS UH Kl/ sal-sal/ temen-bi/ ki-a ni-si-si/ me-bi sag-ba/ si-ba-ni-sa/ ud Ba-si-û-um/ lugal Gu-ti-um kam

Tiivistettynä: Lugalannatum patesi gusuhkige gishuki babaa 35 mu sallaba epa gisuhki salsal temenbi

kisa nisisi mebi sagba sibanisa ud Basiuum lugal Gutium kam

Suomennos:

Lugalannatum , Umman pappiskuningas, 35 vuotta, antoi runsaasti (lahjoja). E-pan, Umman rikkaan temppelin perustukset hän laski, hän varmisti riitit siellä, ja asetti valvojat Basiumin aikaan. (Basium,) joka oli Gutiumin kuningas.

Muunnelmia muokkaa

 
Lugal-an-na-tum, Lugalannatum, erään sumerilaisen kuninkaan nimi. Vasemmalla varhaisempi, oikealla myöhäisempi kirjoitustapa.

Sumerin kieli on sumeriksi eme-gir, "alkuperäinen kieli". Siitä on tunnistettu monia murteita.

Tavallisin savitaulujen kieli on eme-si-sa, "suora kieli".

Mutta oli myös "naisten kieli" tai "ohut kieli" eme-sal ja monia muita muunnelmia. Emegalam korkea kieli, emesisa suora kieli, emesukud ylevä kieli ja emetena viisto kieli. Sumerin kielen äänneasua ei aivan tarkkaan tiedetä. Oppineet kiistelevät tästä.

Luultavasti ainakin alkuaikoina g ääntyi k:ski.

Vanha ame-gir sumeri jakautui ainakin kahteen murteeseen: eteläsumeri ja pohjoissumeri. Eteläsumerista kehittyi uussumeri. Eme-salin ja eme-grin edeltäjä saattoi olla kantasumeri.

Sumerin kielen tunnettu kehitys muokkaa

Ei tiedetä koska Mesopotamiassa alettiin puhua sumerin kieltä. Joidenkin mukaan joskus 6500 eaa maana saapuneet ubaidilaiset tai samarralaiset olivat sumereita, mutta yhtä hyvin he saattoivat olla jokin näitä edeltänyt kansa. Sumerin kieli jäi arkikäytöstä noin 2100-1700 jaa, mutta myöhemminkin sitä käytettiin temppeleissä.

  • Varhainen sumeri n. 3100/2900 - n. 2600 eaa
  • Vanha sumeri (klassinen sumeri) n. 2600 - n. 2200 eaa
  • Uussumeri n. 2200 - n. 2000 eaa
  • Myöhäissumeri 2000–1800/1700 eaa.
  • Jälkisumeri n. 1700 eaa - 100 eaa

Arvioita kielisukulaisuudesta muokkaa

Sumerin kielen ei tiedetä varmasti olevan millekään kielelle sukua. Eri tutkijat ovat

olleet kytkevinään sen mm sinotiibettiläiseen, austroaasialaiseen, uralilais-altailaiseen jne kielikuntiin. Sumerin on oletettu olevan jopa Suomen kielelle sukua! Tämä perustuu siihen, että sumerin ja suomen kielessä käyteään sijapäätteitä. Myös sanajärjestys subjekti-objekti-verbi on sama.

Luultavasti sumerin kieli sai alkunsa hyvin varhaisesta kieliryhmästä. Tämän takia se ei ole sukua esimerkiksi alueella nykyään laajalti puhutuille seemiläisille kielille, tai Euroopassa puhutuille indoeurooppalaislle kielille.

Lainasanoja sumerin kieleen? muokkaa

Sumerin kielessä lienee jäänteitä varhemmista kielistä ja ehkä lainasanoja muista kielistä. mm seemiläisestä akkadin kielestä. Tutkijat hahmottelivat 1900-luvun alkuvuoskymmeninä kolme sumerin kieleen mahdollisesti alkujaan kuulumatonta sanaryhmää, substraattia. Mutta varmoja nämä eivät ole, ja nykyään tutkijat kiistävät ainakin joitain näistä.

1) pahar-nangar-substraatti. Tähän sanaryhmään kuuluu mm engar, maanviljelijä. Tämä liittynee varhaiseen viljelykulttuuriin. pahar lienee alkujaan seemiläinen sana phr, kaivaa maata.

2) simug-aslag-substraatti. Simug on seppä, addub korintekijä. Sekä "-ar" että "ab/ag ub/ug" päätteisiä sanoja.Tämä saattaa olla kuparikaudelta peräisin

3) Silili, igigi jne tavutukseltaan "banana"-tyyppisiä sanoja ovat mm Inana --> Inanna , Zababa, Igigi, Hilili, Kubaba.

Näistä on joskus yritetty hahmottaa seuravat alkukielet

a) Proto-eufratilainen kieli Yhdessä substraatit pahar-nangar ja simug-aslag saattoivat olla olla Sumeria edeltäneen Ubaid-ajan alkueufratilainen kieli.

b) Proto-tigridinen kieli: Silili eli "banana" tyyppiset sanat. on joskus kytketty sumeria Ubaidia varhempaan Samarran kulttuuriin ja esi-tigridiseen kieleen, joka lienee sukua minolaisille. Ehkä myös hyksoille. Ehkä Samarran kulttuuri. Tätä puhuvalle kansalle oli tyypillinen isälinjan geenityyppi J2, joka oli yleinen myös Välimerellä.

Joka tapauksessa nykyistenkin tutkimusten mukaan Sumerin paikan nimissä ja muissa nimityksissäon sanoja, jotka eivät vaikuta alkujaan sumerilaislta. Näitä ovat mm Umma, Nanshe, nibru, (nippi´ur), zabala, sirara.