Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Suuren altaan intiaanit

Suuren altaan intiaanit olivat Kalliovuorten Suuressa altaassa, mm Utahissa eläneitä intiaaneja. Nämä ensimmäkseen metsästivät, mutta myös viljelivät maata. Monet ryhmät olivat hyvin köyhiä, kun luonnon antimia oli vähän.

Shoshone-intiaani ratsuineen.

Heimoja esim utet, paiutet ja shoshonit. Valkoiset tunkeutuivat seudulle enenevissä määrin 1800-luvulla, mikä johti selkkauksiin. Monet suuren syväntene intiaanit omaksuivat preeriaintiaanien liikkuvat elämäntavan. Varsinkin shoshoneita ja comancheja pelättiin kaukana preerialla asti.

Intiaanisodat hiipuivat tällä alueella 1890-luvun alkuun mennessä.

Metsästys- ja keräilykulttuuri

Elatuksen hankinta oli laajalti vanhan kivikautisen perinteen mukainen.Etelässä ja lännessä oli harvaa, köyhää eristynyttä intiaaniväestöä jota kutsuttiin "diggereiksi", kaivajiksi. Nämä kun kaivoivat elatuksekseen terävillä kepeillä juuria ja villivihanneksia. Näitä oliva mm moten etelän paiutet.

Nämä intiaanit asuivat yleensä kuivimman autiomaan ja kylmimmän vuorten rinteillä noin 1600–2300. Intiaanit keräsivät mm camas-mukulaa, sipulia ja paikkallista intiaaniperunaa. Kukkia ja yrttejä käytetiin salaattina. Myös savikkaa, hedelmiä, siemeniä, pähkinöitä ja marjoja kerättiin jos niitä löytyi.

Toisaalta idän shoshonit ja bannockit metsästivät biisoneita ja olivat rikkaita. Suuren syvänteen pohjoisosan heimojen luonnonantimet olivat runsaita ja talouteen kuuluva kaupankäynti oli paljon vilkkaampaa kuin etelässä, jossa kaikki syötäväksi kelpaava käytettiin hyödyksi. Ravintokasveja olivat muun muassa leveä osmankäämi, kamassia ja levisia, ja vesilintuja houkuteltiin järvissä kaislasta tehdyillä houkutuslinnuilla.

Pohjoisen pauitet elivät 180 000 neliökilometrin laajuisella alueella hajanaisina ryhminä metsästäen peuroja ja vuorilampaita, jäniksiä, kaniineja, murmeleita, piikkisikoja, lintuja ja keräten noin 150 villiä kasvilajia.

Yhteiskunta, väkivalta

Ihmiset liikkuivat yleensä perheittäin. Joskus heimoj jäsenet saattoivat yhdistyä taitavan metsästäjän tai sotapäällikön alle sotimista tai metsästystä varten. Vanhuksia arvostetiin, näiltä kysttiinmonesti neuvoa. Sahmaani, poppamies tai monesti myös poppanaine oli arvostettu. Mutta toisaalta epäonnistuneella shamaanille monesti kostetiin tappamalla hänet. Kun ihmine kuoli, hänet poltetiin asuntonsa mukana, ilm että vainajan tavarat eivät jäisi uskomusten mukaisesti kummittelemaan.

Yleensä intiaanit olivat sovussa. Mutta paljon oli sukujen välisä verikostoja. Jos ruokaa oli huonona vuosina vähän, vanhuksia ja naisia tapettiin. Kun uskotiin kuolemanjälkeiseen elämään, miehen kuoltua vainajan leski saatetiin polttaa.

Vasta hevosten saapumine kehitti kulttuurin, joissa toisin heimoihin kohdistuvat ryöstöretket yleistyivät.

Uskonto ja uskomukset

Intiaanien uskonto oli animismia: sen mukaan kaikilla elöilää on sielu,. niin ihmisllä, eläimiläkin

Uskonnossa oli korkein jumala, joka oli joskus aurinko. Maailman synty ja tapahtumat selitetiin eläinten seikkailulla. Eläimet määrittelivät uskomusten mukana luonnon ja ihmiselämän tapahtumat. Shoshoeilla oli kojootti ihmiselämää hallitseva eläinryhmä, uteilla karhu.

Monet uskomukset vaikuttivat esim eläinten metsästykseen. Tiettyjä eläimiä ei surmattu, tai ei surmattu esim imetysaikaan. Ihmiset pelkäsivät henkiä. Viesissä ja vuorilla saattoi elää pahoja haltijoita.

Pahoja henkiä yritetiin lepytellä tansseilla. Metsästyksen yhteysessä oli uskonnollisa menoja.

Intiaanit myös helposti omaksuivat uusia uskomuksia toislta intiaaneilta. Esoim preerioden aurinkotanssi levisi 1800-luvun alussa pohjoislle ja itäislle shoshoneilla-

.

Varhaine historia

Paleointiaanit saapuivat Suureen syvänteeseen ajoitusten mukaan viimeistään 11 200 eaa. he metsästivät suurrisstaa, keräilivät kasveja ja kalastivat. Jääkauden lopuoilla intiaanien saapuessa seutu oli metsäinen. Kosteassa maastossa oli suuria järviä.Esim Bonnevillejärvi peitti lähes 52 000 km² koillisesta Utahista. Mutta se kuivui ajan myötä.

Suurrista hävisi esim männyn siementen keräilyn merkitys kasvoi. Näin noin 6500 eaa oli alkanut arkaainen kausi. Ihmiset yleensä kiertelivät ravinnon perässä ja varastoivat ruokaa ja taljoja luoliin. Noin 2000 eaa. – 500 jaa. etelän-lounaan alueella yleistyi kaupankäynti, jossa rannikolta tuotiin kotiloita, kaupattiin obsidiaania ja varastoitiin ravintoa.

Joskus 400 - 800 jaa alueelle muutti uutta väestöä. Syntyi kuoppataloja suosinut Fremontin kulttuuri: metsästystä ja viljelyä. Monia uusia kulttuuripiirteitä tuli silloin etelästä: saviastiat, jouset ja nuolet, savitiiliset viljavarastot. Ei asuttu enää luolissa, vaan kuoppataloissa. Saviastiat olivat yhä harvinaisa, muta ilmaantuivat viimeistään 1000 jaa.

Noin 1250–1350 ilmeisesti asteekin sukuiset nahuatl-kansat hävittivät Fremontin perinteen. Toine vaihtoehto on, että kuivuus kukisti sen. Tämän mukaan utet, paiutet ja shoshonit saapuivat seudulle tasta tuolloin.

Eurooppalaisten tulo, intiaanisodat

Hevonen levisi alueelle joskus 1600-luvun lopulla. Hevonen muutti Suuren syvänteen kulttuurin muistuttamaan tasankointiaanien liikkuvaa elämäntapaa. Utet alkoivat ryöstellä jo 1600-luvun lopulla, kun saivat hevosia joilla pääsi liikkumaan laajalla alueella. Utet pystyivät hyödyntämään hevosia, koska heidän laaksoissaan satoi kyllin että kasvoi ruohoa hevosille. Paiutet taas söivät hevosia. Myös shoshonet ja comanchet saivat hevosia, ja heistä tuli muiden intiaanien parissa pelättyjä ryösteleviä sotureita. 1700-luvulla utet ja comanchet ryöstelivät mm paiutien naisia ja lapsia New Mexicon orjamarkkinoille.

Suuren syvänteen kulttuuri muuttui vaikutteiden takia preerean tasankointiaanien kaltaiseksi. Mutta uudet vaikutteet eivät yhdistäneet intiaaneja. Valkoisa metsästäjiä alkoi liikkua seuduilla enemmän vasta 1820-luvulla. Monet jutivat intiaanien tappamiksi.

Mormonit muuttivat alueelle 1840-luvulla ja aloittivat alueen valkoisen uudisasutuksen. Intiaanien siirrosta reserveetteihin sovittiin jo 1850-luvulla. Mutta kaikki intiaanit eivät hyväksyneet tätä. Paiutien henkimies Wowoka synnytti henkitanssiliikeen. Se levisi laajalle Yhdysvaltain intiaanien perissa. Valkoiset ajattelivat intiaanien suunnitelevan kapinaa, ja tämä vei Wounded Kneen verilöylyyn joulukuussa 1980.

1860 - luvulla käytiin suuria intiaanisotia intiaanien ja Yhdysvaltain armeijan välillä. Myöhemminkin intiaanit kapinoivat tuloksetta.

Nykyään

Nykyään monia intiaaniheimoja elää Suuren altaan alueella. Väestö on kasvanut. 2000 -luvulla monen elinolot ja koulutustaso ovat kohentuneet. Elinkeinoja ovat mm viljely ja karjanhoito.