Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Upanon jokilaakso

Upanon jokilaaksooon läntisimpään Amazoniaan syntyi noin 500 eaa intiaanien kulttuuri, joka alkoi rakentaa suuria kaupunkeja.

Sangayn tulivuori, jonka lähistöiltä on löydetty tuhansia esihistoriallisia asuinkumpuja.

Tämä oli siihen aikaan ainakin lähes ennen näkemätöntä Amazonin sademetsän alueella.

Paljonkaan ei tiedetä paikalla asuneesta intiaaniheimosta.

Kaupungit elivät maataloudella: maissia, maniokkia ja makeaa perunaa jne. Myös merkkejä chichan, makean maissioluen teosta on löydetty. Maa oli hedelmällistä luultavasti läheisen tulivuoren tuhkan takia. Mutta tulivuori saattoi myös koitua kohtaloksi: ehkä sen purkauksen takia alue hylättiin joskus 300 - 600 jaa.

Näin kulttuuri oli suunnilleen vanhan Rooman valtakunnan aikalainen.

Upano-jokilaakson seutu

Seutu sijaitsee Ecuadorissa, Andien itäpuolella sademetsässä. Upano-joen kulttuurialue on Quitosta noin 200 km eteläkaakkoon, Muinaisen Upanon kulttuurikeskittymässä sijaitsee nykyinen Sinain kylä, Macasista pohjoisluoteeseen. Noin 35 km muinaisesta Sangaystä koilliseen on Sangayn tulivuori. Pohjoisessa on Sangayn joki.

Kummut, tiet ja kanavat

Noin 6000 suorakaiteen muotoista litteää maakumpua oli mäkien huipulla. Kummut olivat monesti neliskanttisina kumpuryhminä: yleensä neljä kumpua kuin pihan ympärillä.

Suorakaidekummut olivat yleensä asumista varten. Jotkut ehkä uskonnollisia menoja varten. Intiaanit tekivät myös kastelukanavia.

Oli eri levyisiä teitä keskusten välillä. Niitä saatettiin käyttää uskonnollisissa menoissa. Pisin esihistoriallinen tie on 25 km pitkä, levein 10 m leveä.

Noin 300 neliökilometrin alalla oli viisi suurta kumpukeskusta: Kilamope, Copueno, Sangay, Junguna ja Kunguits. Lisäksi oli 11 pienempää.

Erään tutkitun suuren paikan, Kilamopen keskusta kattaa saman alan kuin tunnetumman Meksikon Teotihuacanin keskuskatu ympäristöineen.

Yhä ainakin toiset 300 neliökilometriä lähiseutua on tutkimatta. Eri arvioiden mukaan alueella olisi asunut noin 15 000 - 100 000 ihmistä.

Maissia, maniokkia ja makeaa perunaa viljeltiin terasseilla. Maissista tehtiin tuon ajan eteläamerikkalaiseen tapaan maissolutta, chichaa.

Hyvin vähän tiedetään kilamopen ja upanon ihmisten elintavoista. Espanjalaisten kohtaamasta intiaanien Ecuadorista tiedetään, että alueella asui monenlaisa intiaaniheimoja, jotka olivat sodassa keskenään eivätkä ymmärtäneet toistensa kieltä.

Historia

Alueen kulttuurin varhaisempaa vaiheetta sanotaan Upanoksi, myöhempää Kilamopeksi.

Kulttuuri lienee levinnyt tänne Andeilta. Seudulla alettiin asua viimeistään noin 900- 700 eaa. Sangayn kulttuurin vaiheessa.

Noin 500 - 200 eaa Upano-kulttuurin vaiheessa ihmiset rakensivat taloja tasalakisten kumpujen mäkien huipuille.

Punaraitainen Upanon keramiikka korvautui asteittain Kilamopen keramiikalla. Noin 400 - 600 jaa Sangayn tulivuori purkautui. Ihmiset luultavasti pakenivat sitä seudulta pois. Noin 700 - 1200 eaa Huapulan kulttuurin ihmiset, jivarojen esi-isät asettuivat seudulle.