Wikijunior Tähtitiede/Eksoplaneetta
Eksoplaneetta on planeetta, joka kiertää muuta tähteä kuin omaa aurinkoamme. Tähdethän ovat kaukana olevia aurinkoja. Näiltä on löydetty planeettoja 90-luvulta alkaen mittauksilla. Ensimmäinen löydetty eksoplaneetta oli 51 Pegasi b. Satoja muita planeettakuntia on löydetty.
Miten eksoplaneettoja havaitaan ?
muokkaaEksoplaneettoja havaitaan yleensä epäsuorasti: ne huojuttavat vetovoimallaan tähteä. Huojunta siirtää säännöllisesti tähden valon spektriviivoja punaiseen ja siniseen päin. Tämän voi mitata tarkalla spektrometrilla. Tämä laite on kallis, vain yliopiston tutkijoilla on mahdollisuus käyttää näitä.
Toinen keino on tarkkailla tähden kirkkautta. Jos planeetta sattuu kulkemaan tähden yli, se pimentää tähden osittain. Tämä näkyy säännöllisesti toistuvina tähden kirkkauden laskuina. Näitä voi mitata jopa hyvillä harrastelijalaitteilla. Kaikkia planeettoja ei voi havaita näin.
Joitain eksoplaneettoja on myös kuvattu, mutta ne näkyvät pelkkinä valopisteinä. Yleensä nämä ovat jättiläisplaneettoja. Nykyisten kaukoputkien erotuskyky ei riitä tarkempiin kuviin. Joiltain eksoplaneetoilta on pystytty mittaamaan kaasukehän koostumus.
Muut planeettakunnat monesti erilaisia kuin omamme
muokkaaAjatuksia siitä, miksi muut planeettakunnat ovat erilaisia on täällä.
Muilta tähdiltä on löydetty "kuumia Jupitereita", "mini-Neptunuksia", "kuumia Neptunuksia", "supermaapalloja" jne, jollaisia ei ole meidän aurinkokunnassamme.
Joillain tähdillä on suuria planeettoja soikeilla radoilla : "eksentrisiä Jupitereita"
Tutkijat jopa epäilevät, että meidän aurinkokuntamme tyyppiset: lähellä aurinkoa vain kiviplaneettoja, kauempana suuria kaasuplaneettoja olisivat harvinaisia planeettakuntien joukossa.
Onko niillä elämää ?
muokkaaElinkalpoisten planeettojen ominaisuuksista tarkemmin täällä.
Tähän mennessä ei ole muilta planeetoilta toistaiseksi elämää löydetty.
Punaisten kääpiötähtien ympärillä kiertää planeettoja, jotka kääntävän saman puolen keskustähteään kohden. Näillä planeetoilla saattaa olla elämää vain kapealla vyöhykkeellä yön ja päivän rajalla.
Pienet supermaat soveltunevat elämälle, suuret supermaat ehkä eivät: niillä on ilmakehissään myrkyllisiä kaasuja, pinnalla suuria vesikerroksia jne.
Planeettakuntien lajit
muokkaaPlaneettakunnat jaetaan esimerkiksi samanlaisten muodostamiin, järjestyneisin, käänteisesti järjestyneisin ja
sekajärjestyneisin. Aurinkokuntamme on järjestynyt, koska siinä on lähellä Aurinkoa pieniä, kaukana siitä suuria planeettoja.
Käänteisesti järjestyneissä suuria planeettoja on tähden lähellä, pieniä kaukana tähdestä. Sekajärjestyneessä suurten välissä pieniä.
Samanlaisissa planeettakunnissa planeetatat ovat melko saman massaisia, "kuin herneet palossa". Tämmöinen planeettakunta on esimerkiksi Trappist-1:llä.
Historiaa
muokkaaJo 40-60-luvuilla väitettiin, että kaukoputkella olisi havaittu joidenkin tähtien huojuntaa, joka näkyisi valokuvauslevyissä muttaamalal tähden paikka. Nämä olivat kiistanalaisia havaintoja, jotka myöhemmin osoittautuivat vääriksi. Vuonna 1992 vahvistettiin, että eräällä neutronitähdellä on planeettoja. Vuonna 1995 pystyttiin tarkoiksi kehittyneillä spektroskoopeilla tekemään mittauksia tähtien huojunnasta.Tähdeltä 51 Pegasi löytyi "kuuma jupiter", noin 0.7 Jupiterin massainen kaasuplaneetta. Vuonna 1998 havaittiin ensimmäinen eksoplaneetan ylikulku, osittainen pimmennys tähdellä HD 209458 (tähtiluettelot ovat niin laajoja, ettei tähtien numerotunnuksia ole aina helppo paiana mieleen).
Vuonna 2002 löydettiin ensimmäinen eksoplaneetta ilman edeltävää spektrimittausta tähdeltä OGLE-TR-56b. Tämäkin oli kuuma kaasuplaneetta, 1.3 kertaa Jupiterin massainen. Seuraavina vuosikymmeninä löydettiin tuhansia planeettoja muilta tähdiltä.