Wikijunior Tähtitiede/Supermaapallojen synty
Supermaapallo on noin 3-10 Maan masainen planeeta. Näiden synty on kiinnostanut tutkijoita.
Vaikak kaikki ei ole selvillä, joitain järkeviksi katsottavia ajatuksia on esitetty.
Supermaapallon synty muokkaa
Planeettakunnan synnyn alussa tähteä ympäröi kaasu- ja pölykiekko. Pöly koostuu mm kivestä, hiilipitoisesta aineesta ja jäästä. Supermaapallot syntyvät tästä seoksesta. jossa on lisäksi kaasua.
Veden jäätymispisteen tienoilla on pölykiekossa lumiraja. Lumirajan ulkopuolella aine on tiheämpää kuin sisäpuolella. Näin planeettojen synty alkaa ehkä lumirajan ulkopuolella, ehkä aivan sn lähellä.
Supermaapallo ei tämän teorian mukaan ehdi kasvaa jättiläisplaneetaksi, Nämä supermaapallot ovat monesti liian vetisiä ja /tai kaasupitoisia elämälle kelpaamattomia.
Toisaalta, jos lumirajan sisäpuolella on paljon kiinteää ainetta, voi mahdollisesti syntyä vähävetisiä supermaita, joista osa saattaa soveltua elämälle hyvin.
Lumirajan ulkopuolella syntynyt jäinen supermaapallo voi muuttua veitiseksi supermaaksi, kun se ajautuu lähemmäs tähteä. Sen kaasukehä ehkä laajenee. Hyvin lähellä tähteä kaasukehä haihtuu pois. Tällöin jää jäljelle kuuma, kivine supermaa. Hyvin kuuman, kivisen supermaan pinta voi olla sulaa laavaa.
Supermaapallosarjan synty muokkaa
Syntynyt supermaapallo yleensä alkaa lähestyä keskustähteään ja uuden supermaapallon synty alkaa. Tällöin voi syntyä monta melko saman massaista supermaaplloa sarjaan. Tämän ajatuksen mukaan Auringon massaiselle tähdelle voisi syntyä noin 10 Maan massaisia supermaapalloja. Monilta Auringon tyyppisiltä tähdiltä onkin havaittu noin 5 - 10
Maan massaisia supermaapalloja. Monesti kun nämä ovat lähes samankokoisa, niiden sanotaan olevan "kuin herneet palossa".
