Wikijunior Tähtitiede/Tähtien kirkkaudet

Tähden kirkkausluokka on sama kuin sen suuruusluokka. Suuruusluokka on sama kuin magnitudi. Suuri magnitudin luku on himmeä tähti. Pieni, jopa "pakkasen puollaa" oleva luku trakoittaa kirkasta tähteä. Ihminen näkee tähtiä paljain silmin noin 5 - 6 magnitudiin asti. Siriuksen magnitudi on -1.42. Se on yötaivaan kirkkain tähti. Tätä kirkkaampia ovat vain jotkut planeetat: Aurinko ja Kuu.

Jos magnitudi kasvaa yhdellä, kirkkaus pienenee 1/2.5- kertaiseksi.

Magnitudi voidaan ilmoittaa eri värialueilla. Näitä ovat esimerkiksi keltainen V ja sininen B.

Magnitudi on sama kuin suuruusluokka

Magnitude, magnitudi. Brigthness, kirkkaus tietokonene RGB-lukuna. Relative brightness, suhteellinen kirkkaus.

Tähden suuruusluokat menevät kirkkaammasta himmeämpään esim ... -5,-4,-3,-2, -1, 0, 1, 2, 3, 4, 5, 6 ...

Nämä ovat magnitudeja.

Leikitään, että tähden A magnitudi on 1 ja tähden B magnitudi 2.

Silloin tähti A on noin 2.5 kertaa tähteä B kirkkaampi. Tähti B on taas 1/2.5 tai 2/5 tai 0.4 kertaa tähteä

A himmeämpi.

Magnitudin kantaluku on 2.51. Sen käänteisluku on vähän alle 0.4, kun 1/2.51 on noin 0.4.

Jos magnitudi kasvaa viidellä, valaistusvoima pienenee 1:100 000 osaansa.

Auringon näennäinen magnitudi

Auringon näennäinen kirkkaus, suuruusluokka, magnitudi on −26,7.

Täyden kuun näennäinen kirkkaus, kun se on lähinnä Maata −12.90Vegan kirkkaus on lähellä nollaa, +0.03.

pohjantähden kirkkaus on +1.98, lähellä lukua 2.

Absoluuttinen kirkkaus

Tähden

Tähden absoluuttinen kirkkaus tarkoittaa tähden kirkkautta, jolta se näkyisi, jos se olisi 10 parsekin päässä. Tämä on 32.6.

Auringon absoluuttinen kirkkaus on noin 4.75

Planeetan

Planeettojen absoluuttinen kirkkaus ilmoitetaan toisella tavalla. Tämä johtuu siitä, ettei niitä juuri näe 10 parsekin päähän.

Planeetan absoluuttinen kirkkaus on se kirkkaus, jolta se näkyy maan radan puolikkaan päästä, jos planeetta näkyy kuin täysikuu. Esimerkiksi Marsin ollessa Maata vastapäätä oppositiossa sen absoluuttine magnitudi on

-1.52.

Magnitudi eri aallonpituuden alueilla

Magnitudi voidaan ilmoittaa esimerkiksi kellertävässä, punaisessa, sinisessä jne valossa. Tai myös ultavioletissa, infrapunassa. Jos magnitudi kuvaa koko säteilyä, se on bolometrinen magnitudi. Bolometri on laite, jolla mitataan tähden kokonaissäteilyä.

Väri-indeksi

U, B ja V-aallonpituusalueet.

Väri-indeksi on kahden magnitudin erotus. Tavallinen on esim B miinus V joka merkitään B-V. B on "blue", sininne. V on "viusal", käytännössä keltainen. Auringon väri-indeksi, sinisen ja keltaisen suurusluokan erotus B-V on noin 0.65. Lyyran tähtikuvion sinertävän Vegan B-V on noin 0.

Bolometrinen korjaus

Bolometrinen korjaus on se luku, joka näennäiseen kirkkauteen lisätään, jotta saadaan tähden kokonaissäteilyn tuottoa kuvaava bolometrinen kirkkaus. Se on Auringolle laksutavasta riippuen -0.19 ... -0.07.

Säteilyntuotto

Tähden luminositeetti, joka on sama kuin tähden kokonais säteilyn tuotto. Se on tähden säteily kaikkilla aallonpituuden alueilla, esi esim vain näkuyväsäs valossa

Bolometrisestä kirkkaudesta voidaan arvioida tähden luminositeetti.

Tähden luminositeetti riippuu lämpötilasta näin:

luminositeetti=kerroin*säde*säde*lämpötila*lämpötila*lämpötila*lämpötila

Kaavasta huomataan, miten pieni muutos lämpötilassa kasvatata tähden luminositeettia.

Kirkkausluokka:

Tähden kirkkausluokka merkitään roomalaisella luvulla. Se ei kerro suoraan tähden näennäistä tai absoluuttistakaan kirkkautta.

Kirkkausluokka on esimerkiksi ylijättiläinen, pääsarjan tähti. Aurinko on pääsarjan tähti. Orionin kirkas Betelgeuze on ylijättiläistähti.

Pintakirkkaus

Pintakirkkaus, esimerkiksi iltataivaan kirkkaus, voidaan ilmoittaa magnitudina neliöastetta, kaariminuuttia tai kaarisekuntia kohti.