Wikijunior Uskonto/Helluntaiherätys

Helluntaiherätys on erityisesti Pyhän Hengen uudistavaa vaikutusta ja armolahjoja korostava kristillisen uskon suuntaus. Se pohjaa uskon lujasti Raamattuun.

Helluntailaisuden pohjalta on kehittynyt kaksi muuta suuntausta, karismaattisuus ja uuskarismaattisuus.

Historia

Hwlluntaiherätyksen alkuperä on Yhdysvaltain baptisti- ja metodistikirkkojen pyhitysliikkeessä.

Metodistipastori Charlex Fox Parhamin raamattukoulu järjesti rukoustilaisuuden uudenvuodenpäivänä 1901. Siinä Angnes Oznam sai Pyhän Hengen kasteen ja alkoi puhua kielillä. Niin alkoivat myös Parham ja monet muut.

Liike alkoi levitä nopeasti, kun Los Angelesissa tuhannet saivat Pyhän Hengen kasteen. Tämä tapahtui Azusa-kadulla vuonna 1906. Vuoteen 1909 mennessä jo kymmenet tuhannet olivat saanet helluntaiherätyksen.

Alussa helluntailiike toimi kirkkojen sisällä. Se alkoi pian erota omiksi kirkoikseen. Näin koska perinteisemmät kirkot eivät pitäneet halluntailaisuudesta.

Piirteitä

Helluntailaiset pohjaavat uskonsa Raamattuun perinteisellä tavoin. Henkilokohtainen uskonratkaisu on tärkeässä osassa.

Liike tunnetaan siitä että sen piirissä harrastetaan kielillä puhumista ja sairaiden parantamista. Näyt ja ilmestykset kuuluvat myös kokouksiin. Tämä on tosin vähentynyt alkuajoista. Myös lopun aikojen läheisyys on tärkeää.

Kaste on liittyminen helluntaiseurakuntaan.

Helluntailaisuus on maailman suurin protestanttinen suuntaus, ja kasvaa yhä nopeasti kehitysmaissa. Tämä johtuu lähetystyöstä, joka on tärkeä osa halluntailaisuutta.

Helluntailaisuutta esiintyy myös katolisessa kirkossa.

Suomessa

Suomeen helluntaiherätys saapui Ruotsista vuonna 1911. 1960-luvulta lähtien syntyi helluntaikirkkojen ulkopuolella monia muita helluntailaisuutta muistuttavia liikkeitä, karismaatikoita.

Tunnetuin suomalainen helluntailainen saarnaaja oli Niilo Yli-Vainio, joka saarnasi 70-luvun loppuvuosina ja aivan 80-luvun alussa. Saarnojen menestys perustui Jumalan rakkauden ja anteeksiannon korostamiseen. Suomessa liikkeen leviäminen on polkenut 90-luvulta asti melko pitkään paikoillaan, kun kiinnostus tätä uskon suuntausta kohtaan on vähentynyt. Karismaatikot ja uuskarismaatikot ovat nousseet kilpailemaan. Noin 100 000 on helluntailiikkeen piirissä.

Helluntaieurakunnat järjestyivät vuonna 2003 Suomen helluntaikirkoksi.

Helluntailaisuus koostuu pääosin melko itsenäisistä paikallista seurakunnista. Suomessa on noin 46 000 helluntailaista, joista noin 8000 on järjestynyt Suomen helluntaikirkoksi. Muut seurakunnat ovat yhdistyksiä, jotka toimivat itsenäisesti.