Wikijunior Uskonto/Kristinusko
Kristinusko on Jeesuksen palvontaan perustuva yksijumalainen uskonto. Sen mukaan Jeesukseen uskovat pelastuvat taivaaseen, epäuskoiset joutuvat kadotukseen. Kristinuskon pyhä kirja on Raamattu. Kristinusko on maailman levinnein uskonto, sen vaikutuspiirissä on noin 2,4 miljardia ihmistä.
Kristinusko jakautuu moneen haaraan. Näistä tunnetuimmat ovat katolilaiset, ortodoksit ja protestantit. Suomen suurin uskonto on protestanttinen evankelis-luterilainen kirkko.
Historia muokkaa
Lähemmin kiinnostuneille: Kristinuskon historia
Kristinusko sai alkunsa juutalaisuudesta, joka oli israelilaisten uskonto. Jeesus oli juutalainen, mutta hylkäsi sen ulkokultaisuuden. Jeesus ei perustanut kristinuskoa, mutta hänen opetuslapsensa alkoivat levittää Jeesuksen sanomaa Jeesuksen kuoleman jälkeen.
Juutalaisuus muokkaa
Raamatun mukaan Jumala teki Aabrahamin kanssa liiton jossa lupasi Kanaanin maan israelilaisille.Tästä alkoi patriarkkojen, uskonnollisten heimojohtajien aika: Jaakob oli kahdentoista heimon isä, Joosef johdatti israelilaiset Egyptiin ja Mooses sieltä pois. Mooses sai Siinain vuorella laintaulut, joilla oli suuri merkitys Vanhan testamentin aikoina. Tästä alkoi lain nojaisten heimojohtajien, tuomarien aika. Se päättyi kun Saul yhdisti Israelin heimot yhdeksi kuningaskunnaksi. Daavid teki Israelista suurvallan noin vuonna 1000. Se kuitenkin Salomon kuoltua jakautui. Näihin aikoihin maassa palvottiin Jumalan lisäksi myös kanaanilaisia jumalia. Profeetat varoittivat monesti huonojen hallitsijoiden aikoina Israelia vieraiden kansojen tekemästä valloituksesta. Israel joutuikin ajoittain mm. Assyrian, Babylonian, Egyptin ja Persian vallan alle. Uus-Babylonian kuningas vei suuren osan israelilaisia Bayloniaan pakkosiirtolaisuuteen 500-luvulla.
Juutalaisuus alkoi muotoutua nykyiselleen vasta pakkosiirtolaisuuden jälkeen. Tällöin rippeetkin muiden jumalien palvonnasta hävisivät. Makkabealaisaikana syntyi kansanomainen farisealaisuus, joka pohjasi Mooseksen lakiin. Jeesuskin pohjasi farisealaisten opetuksiin. Mutta Jeesus katsoi, että farisealaiset olivat uskossaan ulkokultaisia: elivät toisin kuin opettivat.
Jeesus ja kristinusko muokkaa
Ehkä noin 4. eaa syntyi Betlehemissä Joosefilla ja Marialle poikalapsi, joka sai myöhemmin nimen Jeesus. Jeesus alkoi saarnata olevansa Jumalan poika noin 30 vuoden iässä. Kun Jeesusta vielä pidettiin tulevana kuninkaana, hän sai juutalaisten pappien vihat niskoilleen. Papit eivät Jeesuksesta pitäneet, koska heidän mielestään hän pilkkasi juutalaista uskoa ja kiihotti kansaa kapinaan. Kapina uhkasi juutalaisten pappien ja Rooman vallan asemaa. Siksi juutalaiset tappoivat roomalaisten luvalla Jeesuksen naulitsemalla ristille. Jeesuksen ruumis hävisi haudasta, hänen kerrottiin nousseen taivaaseen.
Uskon leviäminen muokkaa
Jeesuksen opetuslapset alkoivat levittää sanomaa Rooman valtakunnassa. Pietari ja varsinkin apostoli Paavali olivat tässä sysäyksen antajia. Juutalaiset kokivat hajaannuksen, kun Rooma hävitti kapinoineen Jerusalemin. Rooman vainoista huolimatta kristinusko levisi nopeasti. Noin 400 jaa kristinuskosta tuli Rooman valtionuskonto. Oppiriidat repivät kristinuskoa. Suuri jakautuminen tapahtui yhä 1050-luvulla, kun itäiset ja läntinen kirkko erosivat. Vanhan ajan lopulla ja keskiajalla kirkko levitti sanomaansa Euroopassa, ja koettiin mm ristiretket, sotaretket Pyhän maan valtaamiseksi. Kirkosta tuli monissa maissa valtava maallinen mahti.
Uusi aika muokkaa
Perinteinen kirkon valta tieteeseen alkoi murtua joskus 1600-luvulla, kun tiede ja tekniikka alkoivat kehittyä. Euroopassa oli uskonsotia, joissa oli poliittisia ta taloudellisia kytkentöjä.
Viimeistään Ranskan suuri vallankumous vähensi tuntuvasti kirkon mahtia. 1900-luvulla totalitaariset kommunismi ja natsismi vastustivat kristinuskoa. Varsinkin sotien jälkeen länsimainen kulttuuri vapautui ja maallistui paljon. Tämä loi haasterita kristinuskolle. Mutta myös vanholliset, kristillisperäiset virtaukset näkyivät länsimaiden yhteiskunnassa.