Wikijunior Uskonto/Mormonit

Mormonit ovat yhdysvaltalaisen Joseph Smithin 1830-luvuilla perustama kristillisperäinen uskonto. Maailmassa on 15 miljoonaa mormonia. Liike on yhä kasvanut melko nopeasti. Sen jäseniä on Suomessa noin 5000.

Mormonismi tunnetaan lähetystyöstään. Vastoin yleistä luuloa valtavirran mormonit eivät ole nykyään moniavioisia.

Mormonismi

Mormonismi perustuu vahvasti kristinuskoon, mutta monet perinteiset kristityt eivät pidä sitä kristillisenä. Mormonismi taas pitää itseään alkukristillisenä. Mormonismissa Joseph Smith palautti alkukirkon. Mormonit muun muassa tunnustavat Jeesuksen Jumalan pojaksi ja Smithin Jumalan profeetaksi. Mormoneilla on Raamatun lisäksi muitakin pyhiä kirjoituksia, muun muassa Mormonin kirja.

Mormonit eivät saa juoda alkoholia, polttaa tupakkaa, juoda kahvia tai teetäkään. Esimerkiksi ehtoollisviinin sijasta juodaan vettä. Syödä mormonit saavat melko vapaasti, mutta saattavat olla kasvissyöjiä. Monissa muissa suhteissa mormonismi kuitenkin muistuttaa muita kristillisiä kirkkoja.

Mormonismi tunnetaan lähetystyöstään. Lähetystyöntekijä on yleensä ansiokas nuori mormoni, jonka täytyy omistautua lähetystyöhön, vapaa-aikaa on vähän. Esimerkiksi sukulaisiin lähetystyöntekijä ei saa pitää usein yhteyttä, lähinnä kerran viikossa. Nuorille miehille lähetystyö on kaksi vuotta

kestävä valvollisus, naislle vapaaehtoista, kestää puolitoista vuotta.

Suurin mormonikirkko on Utahin Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkko.

Mutta lähimpänä perinteistä kristinuskoa on Missourista johdettu Kristuksen yhteisö. Noin 30 000 kirkosta eronnutta harjoittaa moniavioisuutta.

Historia

Joseph Smith

Mormonikirkon historia ja opit ovat värikkäitä. Mormonismi sai alkunsa 1800-luvun alun protestanttisesta herätysliikkeestä. Mormonismi herätti alussa voimakasta vihaa Yhdysvalloissa. Syynä tähän oli muun muassa Smithin harjoittama moniavioisuus.

Perustaminen

Liike perustuu Joseph Smithin saamiin jumalallisiin ilmoituksiin. Joseph Smith oli alkujaan kiertelevä maatyöläinen ja aarteenetsijä. Smith näki ensimmäisen näkynsä vuonna 1820.

Smith kertoi 1827 että sai Moroni-nimiseltä enkeliltä kultalevyt. Näissä oli pyhää kirjoitusta. Se piti kääntää englanniksi. Tämä tapahtui monen kommelluksen jälkeen.

Näin syntyi vuonna 1830 Mormonin kirja. Samana vuonna Smith perusti vuonna 1830 Kristuksen kirkon. Monetkaan ihmiset eivät luottaneet Smithiin. Tämän maine oli huono.

Se johtui siitä että Smith oli toiminut teeskentelevänä aarteenetsijänä. Smithiä kohtaan esitettiin vihaisia uhkauksia.

Ohiossa

Vastustus kasvoi New Yorkissa. Niinpä Smith muutti kirkon Kirtlandiin, Ohioon. Lähetystyöntekijät levittivät kirkon sanomaa nopeasti. Smith julisti 1831 pyhityksen lain, jossa omaisuutta siirrettin kirkon sisällä rikkailta köyhille.

Mormoneista eronneet vastustivat Smithin pyhityksen lakia ja Smithin suurta valtaa kirkon sisällä. He kerran hyökkäsivät Smithin ja tämän avustajan Rigdonin kimppuun. Väkijoukko pahoinpiteli miehet sekä tervasi ja höyhensi nämä. Väkijoukot hyökkäilivät Jacksonissa toistuvasti mormonien kimppuun. Smith joutui jättämään Jacksonin.

Smith perusti Ohioon pankin. Se romahti pian. Smithiä syytettiin pankkiperoksesta, ja hän pakeni Missouriin. Missourissa mormonien nimeksi tuli "Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko". Pyhityksen laki kumottiin. Eräs uusi mormonien jäsen perusti danitit. Nämä toimivat

mormoneista eronneita ja kirkon vihollisia vastaan. Danitit käyttivät usein väkivaltaa.

Vuonna 1838 puhkesi mormonisota. Siinä mormonit ja ei-mormonit ryöstelivät ja polttelivat toistensa maatiloja. Mormonit yrittivät vapauttaa joitain mormonivankeja hyökkäämällä. Tämän takia Ohion kuvernööri käski joko tuhota mormonit tai ajaa heidät pois. Smith vangittiin maanpetoksesta kuukausiksi. Smith onnistui pakenemaan vankeudesta.

Missourissa ja Illinoisissa

Missourin osavaltio karkoitti mormonit 1839. Lehdistö arvosteli Missouria tästä. Illinois otti vastaan pakolaiset. Smith perusti sinne Nauvoon kaupungin. Sitä hallitsivat mormonit. Silti muut uskonnot saivat toimia vapaasti. Smith sai muun muassa käyttöönsä oman armeijan.

Smithin kuolema

Vuonna 1841 Smith ilmoitti saaneensa ilmoituksen moniavioisuudesta.

Smith riitaantui joidenkin mormonijohtajien kanssa. Herrat olivat olivat eri mieltä taloudenhoidosta ja siitä että Smith yritti kosia heidän vaimojaan.

Smith erotti nämä kirkosta. Erotetut nostivat kanteen Smithiä vastaan moniavioisuudesta ja muusta. He myös perustivat kilpailevan kirkon.

Sitten he julkaisivat Smithiä vastustavan lehden. Nauvoon kaupunginvaltuusto sulki painon. Syy oli se, että pelkäsi lehden aiheuttavat Smithin vastaisia mellakoita. Smithin vastustajat alkoivat panna omia asejoukkojaan liikkeelle. Lisäksi Illinoisin kuvernääri vaati Smithiä antautumaan. Hän uhkasi Smithiä suurella armeijalla. Smith ensin pakeni, mutta sitten kuitenkin palasi ja antautui.

Viranomaiset vangitsivat Smithin vuonna 1844. Syytteet olivat alussa mellakaan kiihotus, myöhemmin maanpetos.

Vihainen mustiksi kasvonsa maalannut aseistettu väkijoukko hyökkäsi vankilaan. Smithin veli Hyrum kuoli luotiin.

Smith ampui hyökkääjiä vankilaan salakuljetetulla "pippuripurkkipistoolilla" ja yritti paeta ikkunasta. Hän huusi: "Oi Herra, Jumalani!"

Smith sai useita osumia luodeista ja kuoli. Smithin murhasta epäillyt vapautettiin syytteistä.

Muutto länteen

Vuodesta 1847 mormoneja muutti uudisasuttamaan länttä Utahiin ja muihin läntisiin osavaltioihin. Syynä tähän oli halu päästä mormonivainoista eroon. Mormonien silloinen johtaja Brigham Young perusti Salt Lake Cityn. Myös Young harjoitti moniavioisuutta.

Moniavioisuus kiellettin mormonien parissa vuonna 1890.

Mormonismi nykyään

Kaste.

Suurin mormonien järjestö on Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkko. Liikkeen päämaja on Salt Lake Cityssä, Utahissa joka tunnetaankin "mormoniosavaltiona". Siellä 62% asukkaista on mormoneja.

Moniavioisuus on nykyään valtavirran mormonismissa kielletty, tosin kuin ihmiset vieläkin usein luulevat. Moniavioiset erotetaan kirkosta. Myös alkuaikojen rasismi on lieventynyt. Mormonismi alkoi hajota jo Smithin eläessä eri uskonyhteisöihin.

Mormonismi on aikaa myöten kehittynyt kohti kristillisten uskontojen valtavirtaa.

Mormonismi laajeni nopeasti 1900-luvulla sotien jälkeen noin neljäkymmentä vuotta. Sitten kasvu alkoi hidastua. Mormonien luku on kasvanut vielä 2020-luvun alussa. Vuonna 2021 kasvu oli alle prosentin, osin ehkä koronapandemian vuoksi.

Mormonismi Suomessa

Mormonit alkoivat käännyttää Suomessa 1870-luvulla. Mutta Smithin palauttama alku-usko juurtui täällä hyvin hitaasti: 1930-luvulla oli vain muutamia kymmeniä mormoneja Suomessa. Mormonit saivat laillisen aseman maassamme vuonna 1948. Smithin pääteokset käännettiin Suomen kielelle 1954 - 1955. Samaan aikaan suomalaiset mormonit alkoivat toimia lähetyssaarnaajina. Tämä käänsikin jäsenmäärän melko nopeaan kasvuun. Vuonna 1957 Suomessa oli noin 900 mormonia. Vuonna 1987 oli kirkon mukaan 4100 mormonia. Mutta jatkuvasti liikeessä mukana olevia mormoneja lienee vain 1200. Mormonit olvat täällä houkutelleet jäseniä katulähetyksen lisäksi englannin opetuksella ja pesäpallon peluulla. Nykyään Suomessa noi noin 4900 mormonia kirkon mukaan, valtion mukaan 3300. Hieman alle sata lähetystyöntekijää toimii Suomessa.

Arvostelua

Mormonikirkon vastustajat pitävät mormonismia lahkona. Näin koska mormonien oppi ei perustu kokonaan Raamattuun. Näin mormonismi on sekauskonto, joka yhdistelee eri uskontojen ja uskomusten piirteitä. Kriitikoiden mukaan Smithin tausta on hämärä: hän luki okkultistisia teoksia ja harjoitti aarteenetsintää. Mormonismissa on monia ei-kristillisiä mysteeriuskonnon piirteitä.

Mormonikirkon opetus on muuttunut melko paljon aikojen saatossa.

Mormonien käsitys Amerikan historiasta on kaukana tieteellisestä näkemyksestä. Juutalaisia kun ei saapunut Amerikkaan vanhana aikana.

Mormonismin kritiikki on ilmeiesti näkynyt liikeen jäsenmäärän kasvun hidastumisena.