Wikiopiskelu Avaruus/Asteroidivyöhyke

Asteroidivyöhyke on Marsin ja Jupiterin ratojen välissä oleva alue, jossa kiertää paljon pikkuplaneettoja, asteroideja. Myös muilla tähdillä arvellaan olevan asteroidivyöhykkeitä. Asteroideja on paljon myös Jupiterin lähellä niin sanotuilla troijalaisradoilla.

Asteroidivyöhyke. Vihreällä ns troijalaiset asteroidit, jotka kiertävät Jupiterin radalla.

Historiaa

Jo Johannes Kepler huomasi 1500-luvulla, että Marsin ja Jupiterin välistä näytti puuttuvan planeetta. Mars kun oli noin 1,5 AU päässä Auringosta, Jupiter 5,2 AU päässä. 1700-luvulla Titius ja Bode esittivät planeettojen etäisyyksien laskukaavan, jonka mukaan Marsin ja Jupiterin välissä pitäisi olla planeetta. 1 tammikuuta 1801 italialainen Giuseppe Piazzi löysikin pienen planeetan, joka sai nimen Ceres.

Seuraavina vuosina löydettiin kolme muuta pientä planeettaa, jotka nekin näyttivät tähdiltä.

Vasta 1840-luvulta lähtien näitä tähdenkaltaisia, asteroideja, alettiin löytää lisää.

Asteroidivyöhykkeen rakenne

Asteroidivyöhyke kuvataan monesti elokuvissa tiheäksi: asteroideja näkyy silmänkantamattomiin. Todellisudessa esim yli 1 km läpimittaiset asteroidit ovat miljoonan kilometrin päässä toisistaan. 100m läpimittaisten asteroidien keksietäisyys asteroidivyöhykkeellä on 100 000 km. Monta avaruusluotainta on lentänyt asteroidivyöhykkeen ohi, ilman että niille on sattunut törmäystä asteroidin kanssa.

Useimmat asteroidit ovat 2,1-3,3 AU päässä Auringosta. Ratojen soikeus on yleensä alle 0,3 ja kaltevuus alle 20 astetta.

Asteroideja on hyvin vähän tietyillä estäisyyksillä Auringosta. Näitä sanotaan Kirkwoodin aukoiksi. Näin asteroidivyöhykkeen rakenne tuo mieleen Saturnuksen renkaat, joissa on aukkoja.

ukkojen kohdalla asteroidivyöhykkeen pikkuplaneetta ja Jupiter ovat tietyissä rataresonansseissa. Merkittävimmät aukkojen resonanssit ovat: 2:1, 3:1, 5:3, ja 7:2 (3,3; 2,5; 3,7 ja 2,3 AU:n etäisyydellä Auringosta)

Asteroidien luokittelu

Asteroidit jaetaan heijastamansa valon perusteella seuraaviin pääyhmiin ja luokkiin.

C-ryhmä: hiilipitoinen, tumma: yli 40%

Asteroidivyöhykkeen ulommalla laidalla. vatsaavat hiilikondriitti-meteoriitetja.

Luokat

C tumma, esim Hygieia

B hieman kirkkaampi, Pallas

F 704 Interamnia

G 1 Ceres

D 624 Hektor - asteroidivyöhykkeen ulko-osissa ja troijalaisille tyypilliesti

T 96 Aegele, asteroidivyöhykeen sisäosissa

S-ryhmä: kivi, piipitoinen: 17%

Vastaa kivimeteoriitteja

Luokat

S 15 Eunomia, 3 Juno, 433 Eros

V Vesta vastaa HED-meteoriitteja

A 246 Asporina

Q 1862 Apollo

R 349 Dembrowska

X-ryhmä

Luokat

P 259 Aletieia 190 Ismene tumma, vyöhykeen ulko-osissa, troijalaisilla

M 16 Psyche metallinen, rnikkelirautameteoriitteja

E 434 Hungaria, yleismmmin Hungaria-ryhmä ensiatiittipitoinen, vyöhylkeen sisäosissa

Muut

O: Hyvin harvinainen, 3628 Božněmcová , vasta L6 tai LL6-kondiitti tyyppisiä meteoriitetja

Asteroidivyöhykkeen kehitys

Aurinkokunna syntyteoriat olettavat planeettojen syntyneen pienistä kappaleista törmäämällä. Asteroidivyöhyke on tämän mukaan aurinkokunnaa alue, jossa planeetan synty jäi kesken. Tämän mukaan suurin asteroidi Ceres on pieni protoplaneetta, esiplaneetta, jolaiissta törmäilemällä suuremmat syntyivät.

Asteroidivyöhyke jäi pienkappaleiden vyöhykkeeksi, koska nopeammin syntynyt Jupiter esti vetovoimallaan suuren planeetan synnyn: sinkosi ison osan asteroidivyöhykeen kappaleista pois.