Wikiopiskelu Avaruus/Maa

Maa on ihmiskunnan kotiplaneetta. Maa on kiviplaneetta. Sen pinnalla on valtameriä. Maata ympäröi melko tiheä kaasukehä, ilmakehä. Maapallola on elämää: kasveja, eläimiä ja ihminen. Maa on kolmas planeetta Auringosta lukien.

Maata kiertää sen kokoon nähden melko suuri seuralainen, Kuu.

Nimitys

Maa, Maapallo, Tellus, Terra, Sininen Planeetta jne.

Rata-arvoja

Maan etäisyys Auringosta on keskimäärin 149,6 miljoonaa kilometriä.

Maan rata on hieman soikea. Soikeus on 0,0167.

Maa kiertää Auringon noin 365,256 päivässä. Tästä tulevat karkausvuodet 4 vuoden välein, koska 0,25 on 1/4.

Maa liikkuu radallan keskimäärin nopeudella 29,8 km/s.

Maan radan akselikallistuma on 0, koska näin on sovittu.

Maan päivän pituus 23 tuntia 56 minuuttia 4,1 sekuntia.

Yleensä puhutaan 24 tunnista. Kalenterivuoden pituus on 365 päivää, karkausvuotena 366.

Maan akselikallistuma on 23,44 astetta. Vuodenajat johtuvat akselin kaltevuudesta.

Kun pohjoisnapa ooitata Auringon suuntaan, silloin pohjoisella pallonpuoliskolla on kesä ja eteläisellä talvi. ja päinvastoin.

Tietoja

Maan massa on 5,9737×10 potenssiin 24 kilogrammaa.

Maa on tihein tunnettu planeetta. Maa on 5,52 kertaa vettä painavampi. Maan pinnalta ulkoavaruuteen lähtemiseen tarvitaan 11,2 km/s nopeus. Satelliittiradalle riittää noin 8 km/s.

maa heijastaa keskimäärin noin 37 % saamastaan valosta.

Ilmakehä

Maapallon ilmakehässä on happea 21%, typpeä 78%. Muut kaasut ovat mm argonia, hiilidioksidia, metaania, vesihöyryä jne.

Maan ilmekehän hiilidioksidi, metaani, vesihöyry jne aiheutavat kasvihuone-ilmiön.

Ilmakehän alin kerros on troposfääri, jossa sääilmiöt tapahtuvat. Muita merkittäviä ilmakehän kerroksia ovat stratosfäärin otsonikerros, joka suojaa Maata avarussäteilyltä.

Ionosfäärissä on kerroksia, jotka heijastavat radioaaltoja. Ne mahdolistavat esimerkiksi lyhytaaltojen kuulumisen kauas.

Ominaisuudet

Nestmäine vesi mahdollista elämän maapallolla.

Noin kolme neljäsosaa Maasta on vesien peitossa. Maapallolla on monelaista ilmastoa tropiikista jäätiköihin, sademetsistä aavikoihin. Ilmakehän ja merien virtaukset tasaavat Maan lämpötilaeroja.

Maalla on magneettikenttä. Magneettisten napojen paikka muuttuu ajan mukana. Magneettikenttä synnyttää Maan ympärille säteilyvyöhykeet. Niden läpäisemine nopeasti kulkevalla avaruusaluksella on vaaratonta.

Maa koostuu nikkelirautaytimestä, vaipasta ja kuoresta. Kuori on keksimäärin 40 km paksu,, valtamerien kohdala ohuempi. Kuori koostuu mannerlaatoista. Näiden rajalal on usein tulivuoria ja maanjäristyksiä.

Kuoressa tapahtuu mannerliikuntoja.