Wikiopiskelu Avaruus/Mars
Mars on Maata seuraavaksi uloin planeetta Auringosta katsoen. Se on saanut nimensä muinaisen sodanjumalan mukaan. Marsin läpimitta on puolet Maan läpimitasta. Mars on väriltään punertava. Mars on ihmisille elinkelvoton. Sen muistuttaa osaksi Maan aavikoita, osaksi Kuuta. Marsilla on kaksi pientä kuuta, Phobos ja Deimos. Ei tiedetä, onko Marsissa elämää. Mars lienee se planeetta, jonne seuraavaksi lenentään, ja jonne perustetaan tutkimusasema.
Marsin rata muokkaa
Marsin vuosi kestää 687 Maan vuorokautta. Mars on noin 1,52 kertaa niin kaukana Auringosta kuin Maa. Tämä on noin 228 miljoonaa kilometriä Auringosta. Marsin rata on soikea. Niinpä se ollessaan Maata vastapäätä oppositiossa on joskus hyvin lähellä, joskus melko kaukana Maata. Mars ei kovin usein niin sanotussa perihelioppositossa, jossa se on lähellä Maata. Tässä lähioppositiossa joka toistuu 15-17 vuoden välein, pienelläkin kaukoputkella erottaa suurimpia Marsin piirteitä.
Marsin vuorokausi sol kestää 24,62 tuntia.
Marsin olemus muokkaa
Marsin halkaisja on noin 6800 km. Massa 10,8% Maan massasta. Tiheys 3,9 veden tiheyttä.
Planeetalla on harva hiilidioksidikaasukehä. Marsin pinnan lämpötila vaihtelee ajan ja paikan mukaan välillä −140 °C - +20 °C. Maahan näkyy Marsista pienellä kaukoputkella lähinnä tummia ja vaaleita alueita, sekä napalakit.
1800-luvun lopulla jotkut tähtitieteilijät väittivät nähneensä Marsin pinnalla kanavia. Nämä olivat vain optisia harhoja ja kraatterijonoja jne.
Avaruusluoitainten tietojen mukaan Mars on aavikoiden, kraatterien, suurten tulivuorten ja syvien repeämälaaksojen peitossa. Pinnalla on kivikkoa ja hiekkaa. Navoilla on vesi- ja hiilidioksidijäästä koostuvat napalakit. Kaasukehässä leijuu pilviä. Marsissa esiintyy pieniä pölypyörremyrskyjä ja suuria pölymyrskyjä, jotka saattavat joskus peittää koko planeetan pinnan. Marsin tummat alueet ovat tummaa pölyä.
Marsin magneettikenttä on heikko, eikä juuri suojaa avaruussäteilyltä.
Marsin kuut muokkaa
Marsin kaksi kuuta, Phobos ja Deimos, ovat ehkä siepattuja asteroideja, ehkä syntyneet asteroiditörmäyksen haitteestä.
Elämä Marsissa? muokkaa
Marsissa tiedetään olevan nykyäänkin olevan vettä jäänä, joskus nesteenä, ja vesihöyrynä.Ei osata sanoa, onko Marsissa bakteerielämää. Luotaimet eivät ole sitä löytäneet.
Pinnan alla saattaisi olla horroksessa olevaa tai elävää bakteerielämää. Tähän voi viitata ajoittainen metaanin määrän kasvu planeetan kaasukehässä. Mutta metaani voi syntyä myös ei-eloperäisellä tavalla. Maassa metaanin eloton alkuperä on mm. oliviini-nimisen mineraalin serpentinisaatio.
Marsista on löydetty monia kuivuneita joen uomia ja muinaisten meren rantoja ja pohjia. Satelliittikuvissa näkyy muinaisia jäätiköitä ja pölyn peittämiä jäälauttoja.Tämä viitata siihen, että alkuaikoina Marsissa oli tiheä, lämmin kaasukehä. Se syntyi ehkä tulivuorten purkautuessa. Kun tulivuoret sammuivat, ilmakehä karkasi avaruuteen pienen painovoiman takia.
Tulevat avaruuslennot muokkaa
Marsiin lennetään aikaisintaan joskus 2030-luvulla. Aikaa myötten sinne saatetaan perustaa pysyvä tutkimusasema.