Wikiopiskelu Yhdysvaltojen historia/Sisällissota

Yhdysvaltojen sisällissota käytiin unionin eli pohjoisvaltojen ja konfederaation eli etelävaltojen välillä vuosina 1861-1865. Sodan pääsyynä oli orjakysymys; etelävaltiot kannattivat orjuutta, mutta pohjoisvaltiot vastustivat sitä.

Gettysburgin taistelu oli Yhdysvaltain sisällissodan käännekohta.

Etelä menestyi alussa sodassa melko hyvin taitavien sodanjohtajien ansiosta. Mutta pian pohjoisen kalusto- ja miesylivoima käänsi sodan etelälle tappiolliseksi. Sota kesti vielä vuosia. Sotimistekniikka kehittyi sodan edetessä.

Sota ei ratkaissut etelän mustien asemaa, koska etelävaltiot säätivät sodan jälkeen mustia syrjiviä lakeja.

Sodan tausta

Sisällissodan alkaessa etelävaltioihin kuului 11 osavaltiota ja niiden asukasmäärä oli yhteensä 9 miljoonaa. Pohjoisvaltioihin liittyi 22 osavaltiota ja sen asukasluku oli yhteensä 22 miljoonaa ihmistä.

Etelävaltioiden talous perustui pääasiassa puuvillaan ja tupakkaan, kun taas pohjoisvaltioiden teollisuuteen.

Tämän takia pohjoisvaltioilla oli käytössään huomattavasti enemmän aseita ja sotalaivoja.

Pohjoisvaltioissa orjuus oli kielletty jo vuonna 1850, kun taas etelävaltioissa orjia oli vielä tuolloinkin neljä miljoonaa.

Etelävaltioissa kannatettiin orjuutta, koska puuvillan tuotanto suurtiloilla halvalla orjatyövoimalla oli hyvin edullista tilojen omistajille.

Pohjoisvaltioissa ei puuvillan tuotantoa ollut, eikä näin ollen niin suurta orjatyövoiman tarvetta.

Pohjoisvaltiot kannattivat tulleja, etelävaltiot vastustivat. Pohjoisvaltiot kannattivat liittovaltiota, etelävaltiot löyhempää valtioliittoa.

Sodan kulku

Kun etelän Konfederaatio erosi Unionista eli Yhdysvalloista, Yhdysvaltain presidentti Lincoln pyrki välttämään sodan aloittamista. Myöskään etelä ei aloittanut sotaa pohjoista vastaan.

Etelä otti haltuunsa kaiken pohjoisen sotakaluston, paitsi parissa tukikihdassa olevan. Toinen näistä oli saarella sijainnut Fort Sumter. Etelän puolella olevaa Fort Sumteria täytyi huoltaa. Pohjoisvaltiot eli Unioni ilmoittivat vain tuovansa ruokaa tukikohtaan. Tämäkin riitti syömään etelän Konferederaation uskottavuutta. Niin etelä hyökkäsi 12. huhtikuuta 1861 Fort Sumterin linnakkeeseen ja valtasi sen. Lincoln julisti sodan etelävaltioille. Sodan syttyessä kummallakaan osapuolella ei ollut suurta armeijaa. Varsinkin pohjoisen liikekannappelano vei pitkään.

Pohjoisella oli enemmän miehiä ja parempia aseita sekä laivasto, mutta etelällä taitavia sodanjohtajia. Etäs näistä oli kensaalli Robert E. Lee. Etelä voitti sodan alussa taisteluja, esimerkiksi Bull Runin taistelun lähellä Washingtonia 1861. Etelän joukot etenivät. Mutta etelä ei kyennyt loppujen lopuksi käyttämään voittoja laajemmin hyväkseen.

Pohjoisvaltiot pysäyttivät Konfederaation etenemisen Antietamin taistelussa 1862. 1-3. heinäkuussa käytyä Gettysburgin taistelua pidetään sodan käännekohtana. Se aiheutti konfederaation loukoille niin suuret tappiot, että niitä johtava Lee määräsi peräytymään.

Sodan edetessä pohjoisvaltiot valtasivat muun muassa Misisippin ympäristön. Vuonna 1962 käytiin ensimmäinen panssarilaivojen välinen taistelu. Toinen osapuoli oli etelän USS Virginia, joka oli saatu sotasaaliiksi. Tämä upotti monta pohjoisen alusta. Mutta sitten taistelukentälle saapui pohjoisen pienempi USS Monitor. Tämä laivojen välinen taistelu oli tasapeli, mutta näytti miten käyttökelpoisia panssarilaivat ovat.

Unionin joukot ajoivat puolin ja toisin ankarassa Petersburgin taistelussa Leen johtamat joukot pakoon kohti länttä.

Lee yritti yhdistää joukkonsa siellä olevaan etelän armeijaan. Mutta pohjoisvaltiot katkaisivat Leen vetäytymisen Appomattoxissa. Tämän takia Lee määräsi ehdottoman antautumisen ja joukkonsa kotiin.

Sodan seuraukset

Sodan seuraus oli pohjoisvaltioiden aloittama etelän miehitys. Orjat vapautettiin. He yleensä jäivät tilojen työläisiksi pientä palkkaa vastaan.

Kun pohjoisen miehitys loppui, Etelä alkoi säätää mustia syrjiviä lakeja: mustat ja valkoiset eivät saaneet käydä samaa koulua jne.

Sodan loputtua mustia vastustanut Ku Klux Klan, KKK perustettiin. Se tappoi mustia. Tämä hiipui jo 1800-luvulla. Mutta KKK koki toisen tulemisensa 1920-luvulla jolloin se sai suuren poliittisen vaikutusvallan. Tämä toinen KKK romahti skandaaliin.

Mustien syrjintä alkoi purkautua vasta 60-luvulla.

Sotatekniikka

Sodan alussa yleinen ase oli musketti. Kivääri kehitettiin jo ennen sotaa. Sodan kuluessa vuonna 1863 kehitettiin makasiinikivääri, jolla saattoi ampua monta laukausta puolessa minuutissa. Merisodankäynnissä käytetiin panssaroituja aluksia ja sukellusveneitä.

Juoksuhaudat ilmestyivät sotanäyttämölle kiväärien tulelta suojautumista varten. Sodan lopussa kehitetiin Gatling-konekivääri.

Rautatiet mahdollistivat suuret, nopeat joukkojen siirrot. Lennätin taas mahdollisti viestinnän. Näistä oli hyötyä varsinkin pohjoisvalloille.

Sotaa dokumentoitiin ensi kertaa valokuvin.