Yrityksen perustajan opas/Suojaa aineettomat oikeudet

IMMATERIAALIJÄRJESTELMÄ

Aineettoman omaisuuden suojajärjestelmä eli immateriaalijärjestelmä tarjoaa yrityksille kilpailukeinoja tuotekehityksen ja markkinoinnin tueksi. Immateriaalioikeusjärjestelmä auttaa yrityksiä hyödyntämään tietoa ja suojaamaan omaa osaamistaan.

Immateriaalijärjestelmän avulla yritys voi saada yksinoikeuksia määräajaksi. Immateriaalijärjestelmän avulla yritys voi muun muassa

- nopeuttaa tuotekehitysprosessiaan

- kohdentaa tuotekehityspanoksensa paremmin välttämällä pyörän keksimisen uudelleen

- suojata omaa osaamistaan

- löytää lisensiointimahdollisuuksia tai yhteistyökumppaneita

- vähentää yrittäjän ja rahoittajan riskiä

- saada tietoa tekniikan kehityksestä ja kilpailutilanteesta

- erottua markkinoilla

- tukea kansainvälistymistään

- välttää toisten oikeuksien loukkauksia.

TYÖKALUJA TIEDONHANKINTAAN

Yrittäjän käytössä on monipuolisia tiedonlähteitä, joita voi hyvin hyödyntää jo ennen yrityksen perustamista. Perustiedot yrityksistä ja rekisteröidyistä toiminimistä voi tarkastaa osoitteesta http://www.ytj.fi. Muiden hallussa olevat teollisoikeudet eli rekisteröidyt tavaramerkit, mallit, hyödyllisyysmallit ja patentit löytyvät Internetissä olevista maksuttomista tietokannoista (http://www.prh.fi). Tietoa teknisistä ratkaisuista on tarjolla kaikilta tekniikan alueilta ja kaikkialta maailmasta.

Patentti-informaatio on helposti saatavilla. Patentti-informaatio on sisällöltään, yksityiskohtaisuudeltaan, luotettavuudeltaan, ajantasaisuudeltaan ja rakenteeltaan ylivoimainen tietolähde. Patenttitietoa voi käyttää niin tuotekehityksen tehostamiseen kuin oman alan kilpailijaseurantaankin.

Patenttitieto kattaa kaikki julkaistut patenttihakemukset. Tieto on saatavilla ilmaiseksi Internetistä esimerkiksi esp@cenet-palvelusta, joka sisältää yli 60 miljoonaa patenttijulkaisua standardoidussa ja hyvin luokitellussa muodossa. Ks. http://www.espacenet.fi

YRITYKSEN OIKEUKSIEN SUOJAAMINEN

Jokaisella on oikeus hyödyntää ideoitaan ja harjoittaa elinkeinoa. Elinkeinovapauden katsotaan edistävän kilpailua ja kehitystä. Kilpailu johtaa toisaalta siihen, että markkinoilla saatetaan kopioida ja jäljitellä monia ideoita. Yrittäjän on pidettävä puolensa tällaisessa kilpailussa. Tietyissä tilanteissa yrittäjä voi lain perusteella saada suojaa kilpailijoita vastaan. Samoin patentin ja muiden teollisoikeuksien avulla yrittäjä voi suojata omaa osaamistaan ja ideoitaan.

Sopimaton kilpailu

Vapaasta kilpailusta huolimatta yrittäjää sitovat tietyt säännöt. Hyvän liiketavan vastainen tai muu toisen yrittäjän kannalta sopimaton menettely on lain nojalla kielletty. Esimerkiksi kilpailijan tuotteen jäljittely on kiellettyä, jos sen avulla pyritään hyötymään kilpailijan maineesta edellyttäen, että syntyy sekaantumisvaara tuotteen kaupallisen alkuperän osalta. Lisäksi edellytetään, että jäljitettävä tuote on jossakin määrin omaperäinen. Kiellettyä on myös sellainen mainonta, joka halventaa toista yrittäjää. Yrittäjä ei saa ilman lupaa hankkia tietoonsa eikä käyttää toisen yrittäjän liikesalaisuuksia.

Miksi idea kannattaa suojata?

Uuden tuotteen tai palvelun keksinyt saa varautua siihen, että kuka tahansa voi ryhtyä hyödyntämään samaa ideaa. Tämän vuoksi yrittäjän kannattaa selvittää, voiko hän patentin, tavaramerkin tai muun teollisoikeuden avulla suojata ideansa vai onko joku muu jo tehnyt sen. Liikeidean suojaaminen antaa yrittäjälle yksinoikeuden käyttää ideaansa ammattimaisesti hyväksi. Samalla voidaan rajoittaa kilpailijoiden toimintaa. Kiristyvässä kilpailussa ei ole syytä antaa kilpailijoiden hyötyä yrityksen tuotekehityksen tuloksista ja niiden taustalla olevasta erityisosaamisesta. Tuotteen nauttimaa patentti- tai muuta suojaa voi myös käyttää hyväksi myynnissä ja markkinoinnissa.

Tuotteiden suojaamisen tulisi olla osa tuotteen kehitysprosessia. Suojaus on suunniteltava kokonaisvaltaisesti jo tuotteen ideointivaiheessa. Osana suojaamisen suunnittelua on tärkeä tarkistaa vastaavien kilpailevien tuotteiden suojaustilanne, jottei muiden omistamia oikeuksia loukata.

MITEN TUOTTEET JA PALVELUT VOI SUOJATA?

Toiminimi suojaa liiketoiminnassa käytettävän yrityksen yksilöllisen nimen.

Tavaramerkki suojaa liiketoiminnassa käytettävien tuotteiden tai palveluiden erottamiskykyisen tunnuksen.

Patentti suojaa luovan työn tuloksena syntyneen uuden teknisen ja teollisesti käyttökelpoisen tuotteen tai valmistusmenetelmän eli keksinnön.

Hyödyllisyysmalli suojaa muotona tai rakenteena tai niiden yhdistelmänä esiintyvän uuden teknisen ratkaisun, jota voidaan käyttää teollisesti.

Mallioikeus suojaa tuotteen tai sen osan ulkomuotoa.

Tekijänoikeus suojaa teoksen, joka on tekijänsä luomistyön itsenäinen ja omaperäinen tulos.

Verkkotunnus suojaa Internet-tietoverkossa käytettävän verkkotunnuksen (domain-nimi).

Edellä mainitut suojamuodot edellyttävät yleensä suojan hakemista viranomaiselta rekisteröinnin kautta. Tekijänoikeus ei vaadi rekisteröintiä, vaan se perustuu lainsäädäntöön. Yksinoikeus tavaramerkkiin tai toiminimeen voidaan saada myös vakiinnuttamalla se.

Suomessa saatu teollisoikeus suojaa vain kotimaan markkinoilla. Tämän vuoksi suojaamisen suunnitteluvaiheessa tulee harkita, pitääkö suojaus toteuttaa myös jossain muussa maassa kuin Suomessa. Suojauksen laajuudesta päätettäessä huomioon otettavia seikkoja ovat oleelliset markkinat, liiketoiminnan luonne ja taloudelliset edellytykset. On myös muistettava, että suojaamistoimenpiteitä ei voi lykätä rajattomasti.

Yrityksen oikeuksien suojaamisesta saa lisätietoa Patentti- ja rekisterihallituksen verkkosivuilta osoitteesta http://www.prh.fi. Näiltä sivuilta löytyvät sähköisessä muodossa esimerkiksi seuraavat julkaisut:

- Yrityksen nimiopas

- Yrityksen immateriaaliasioita käsittelevä johdon työkirja

- Tiedonhakuopas patenttitiedon hakuun

Sivustolla on myös Teollisoikeudet yrityksevoimavarana -verkko-oppimateriaali.

TOIMINIMI

Toiminimisuojan kohteena on nimi, jota elinkeinonharjoittaja käyttää toiminnassaan. Toiminimen rekisteröinti antaa yksinoikeuden nimeen koko maassa. Toiminimi voidaan myös vakiinnuttaa, mutta rekisteröinti on helpoin tapa saada yksinoikeus toiminimeen.

Toiminimen tulee olla yksilöivä ja erottua aikaisemmista nimistä, eikä se saa olla sekoitettavissa parempaa suojaa nauttivaan toiminimeen tai tavaramerkkiin. Vakiinnutettava toiminimi ei saa aiheuttaa alueellisesti sekoitettavuutta. Omaa nimeään saa käyttää edellyttäen, ettei synny alueellista sekoitettavuutta. Tiedot rekisteröidyistä toiminimistä ja aputoiminimistä saa YTJ-palvelusta: http://www.ytj.fi.

PRH ei voi antaa ennakkotietoa siitä, onko jonkin toiminimen rekisteröinnille estettä. Nimitutkimus tehdään, kun ilmoitus on jätetty. Myös mahdolliset toiminimeä lähellä olevat tavaramerkit kannattaa tarkastaa ennen ilmoituksen jättämistä. Suomessa toiminimi rekisteröidään Kaupparekisteriin yrityksen perustamisilmoituksen tai muutosilmoituksen yhteydessä ks. http://www.prh.fi. Toiminimi vakiinnutetaan tekemällä se tunnetuksi niiden keskuudessa, joihin toiminta suuntautuu. Vakiinnuttaminen ei edellytä nimen merkitsemistä kaupparekisteriin. Ulkomailla toiminimi suojataan kunkin valtion oman järjestelmän mukaisesti. Toiminimen käsittelyaika on 1–2 viikkoa. Rekisteröidyn toiminimen suoja on voimassa niin kauan kuin toiminimi on merkittynä rekisteriin.

VERKKOTUNNUKSET

Verkkotunnus on Internet-tietoverkon osoite. Verkkotunnus eli domain-nimi on yritykselle tärkeä, sillä sen käyttöön liittyy tavaramerkinomaisia piirteitä. Esimerkiksi yritys tai yksityishenkilö voi hakea fi-päätteistä verkkotunnusta. Verkkotunnus on voimassa enintään viisi vuotta kerrallaan. Tunnus voidaan uusia maksamalla uusimismaksu ennen voimassaolon päättymistä. Lisätietoa verkkotunnuksista Viestintävirasto verkkosivuilla http://www.ficora.fi. .com, .net ja .org -loppuiset verkkotunnukset ovat Yhdysvalloissa toimivien organisaatioiden myöntämiä. Palveluntarjoajia löydät Internetistä. .eu -tunnukset myöntää EURid (the European Registry of Internet Domain Names) Euroopan komission kanssa tehdyn sopimuksen perusteella.

PATENTTI

Patentti on keksijälle hakemuksesta määräajaksi myönnetty yksinoikeus valmistaa ja myydä keksimäänsä tuotetta tai soveltaa keksimäänsä menetelmää. Patentinhaltija valvoo itse, ettei kukaan loukkaa hänen yksinoikeuttaan. Suojan kohteena voi olla tuote, laite, menetelmä tai tällaisen käyttö. Ideaa ei voi patentoida. Patentoitavan keksinnön on oltava uusi: sitä ei ole esitelty missään (lehdissä, esitelmissä, näyttelyissä, kaupankäynnissä) julkisesti ennen patentin hakemispäivää. Keksinnön on erottava olennaisesti suomalaisissa ja ulkomaisissa patenttijulkaisuissa, lehdissä ja muissa painetuissa julkaisuissa, näyttelyissä, esitelmissä ja kaupankäynnissä julkiseksi tulleista muista keksinnöistä. Keksinnön on oltava teollisesti käyttökelpoinen.

Ennen patentin hakemista kannattaa teettää ennakkouutuustutkimus Patentit ovat julkista tietoa. Patentinhakija voi tutustua patenttitietoon itse tai teettää maksullisen ennakkotutkimuksen esimerkiksi PRH:ssa tai patenttiasiamiestoimistossa. Tutkimuksessa selvitetään suomalaisista ja ulkomaisista patenttijulkaisuista, ammattikirjallisuudesta ja markkinoilta, eroaako keksintö tunnetuista keksinnöistä. Katso tarkemmin http://www.prh.fi/fi/patentit/julkaisut.html.

Patentin hakeminen Suomessa ja ulkomailla

Suomessa patenttia haetaan Patentti- ja rekisterihallitukselta, jonka Internet-sivuilta http://www.prh.fi löytyy tarvittavat ohjeet ja hakulomake. Ulkomailla patenttia voi hakea kolmella tavalla: 1) tekemällä eri valtioiden patenttivirastossa kunkin valtion oman patenttijärjestelmän mukaisen kansallisen patenttihakemuksen, 2) tekemällä Euroopan patenttivirastossa Euroopan patenttisopimusjärjestelmän mukaisen patenttihakemuksen (http://www.epo.org) tai 3) tekemällä PRH:n kautta, Euroopan patenttivirastossa tai suoraan WIPO:ssa Genevessä (http://www.wipo.int) PCT–hakemuksen, jolloin yhdellä hakemuksella voidaan saada patenttihakemus vireille kaikissa sopimukseen liittyneissä 139 valtiossa. Hakemuksen käsittelyaika on 2–2,5 vuotta. Patenttisuojaa pidetään yllä maksamalla vuosimaksuja. Suoja on voimassa 20 vuotta patentin tekemispäivästä edellyttäen, että vuosimaksut on maksettu ajallaan.

HYÖDYLLISYYSMALLI

Hyödyllisyysmalli on keksinnön suoja, joka asettuu patentin ja mallioikeuden väliin. Hyödyllisyysmallioikeuden voi saada tekniseen ratkaisuun, jota voidaan käyttää teollisesti. Myös kemialliset yhdisteet, ravinto- ja lääkeaineet sekä mikrobiologiset keksinnöt on suojattavissa hyödyllisyysmallilla. Hyödyllisyysmallilla ei voi suojata menetelmiä. Tärkeimmät edellytykset hyödyllisyysmallin saamiselle ovat pitkälti samat kuin patentille. Keksinnöllisyyden taso voi kuitenkin olla alhaisempi: selvä ero aikaisempaan riittää. Keksinnön uutuutta tai keksinnöllisyyttä ei tutkita Patentti- ja rekisterihallituksessa. Ennen hyödyllisyysmallin hakemista kannattaa siksi tehdä itse tai teettää ennakkotutkimus. Lisätietoa: http://www.prh.fi/fi/hyodyllisyysmallit.html

Hyödyllisyysmallin hakeminen Suomessa ja ulkomailla

Hyödyllisyysmallihakemus tehdään Suomessa Patentti- ja rekisterihallitukseen. Hakemuslomakkeen saa PRH:n Internet-sivuilta. Eri valtioiden patenttivirastot myöntävät oikeuksia valtioiden omien hyödyllisyysmallijärjestelmien mukaisesti. Euroopan patenttivirastosta hyödyllisyysmallioikeutta voidaan hakea patenttisopimusjärjestelmän mukaisena patenttihakemuksena (EPC) ja PRH:n kautta PCT-patenttijärjestelmän mukaisena kansainvälisenä patenttihakemuksena. Hakemuksen käsittelyaika on 3–4 kuukautta. Suoja on voimassa 4 vuotta hakemispäivästä. Suojaoikeutta voidaan jatkaa 4 + 2 vuodella edellyttäen, että uudistamismaksut maksetaan. Suoja voi olla siten voimassa maksimissaan 10 vuotta.

MALLIOIKEUS

Mallioikeus suojaa uutta muotoilua kopiointia ja jäljittelyä vastaan. Mallioikeus antaa haltijalleen tietyin poikkeuksin yksinoikeuden mallin hyväksikäyttöön. Muut voivat käyttää mallia hyväkseen vain mallioikeuden haltijan suostumuksella. Mallisuojan kohteena on tavaran tai sen osan ulkomuoto. Mallin on oltava uusi ja yksilöllinen. Mallia pidetään uutena, jos samanlainen malli ei ole tullut julkiseksi ennen hakemuksen tekemispäivää. Vuotta ennen hakemispäivää tehdyt omat julkistamistoimet eivät kuitenkaan merkitse uutuuden menettämistä (grace-period). Tavanomaisille ja yksinkertaisille malleille ei myönnetä mallioikeutta. Ennen mallisuojan hakemista kannattaa tutkia mallin uutuus. Ennakkotutkimuksen voi tehdä itse tai teettää sen esimerkiksi PRH:ssa tai asiamiestoimistoilla maksua vastaan. Suomalaiset mallirekisteröinnit ja Suomessa vireille tulleet mallin rekisteröintihakemukset löytyvät Mallinetti-palvelusta: http://www.prh.fi/fi/mallioikeudet/mallinetti.html

Suomessa mallioikeutta haetaan Patentti- ja rekisterihallitukselta. Ulkomailla mallioikeutta voidaan hakea eri valtioiden omista virastoista kunkin valtion omien mallioikeusjärjestelmien mukaisesti tai yhteisömallin avulla. Yhteisömalliasetus mahdollistaa, että yhdellä hakemuksella voidaan saada mallisuoja koko Euroopan yhteisön alueella.

Lisätietoa: http://www.prh.fi/fi/mallioikeudet/yhteisomalli.html ja http://www.oami.europa.eu.

Hakemuksen käsittelyaika on noin 9 kuukautta. Mallisuoja on voimassa 5 vuotta rekisteröinnin hakemispäivästä. Suoja voidaan uudistaa viiden vuoden välein. Suoja-aika on enintään 25 vuotta.

Rekisteröimätön malli

Yhteisömalliasetuksen mukaan malli voi saada suojaa myös ilman rekisteröintiä. Suojan saaminen ei siis edellytä rekisteröintitoimenpiteitä, mutta mallin tulee kuitenkin täyttää tietyt yhteisömalliasetuksessa tarkemmin säädetyt edellytykset. Rekisteröimättömän mallin suoja-aika on 3 vuotta siitä päivästä lukien, kun se on tullut tunnetuksi yhteisössä ja se suojaa vain jäljentämistä vastaan.

TAVARAMERKKI

Vain rekisteröinnin haltijalla tai vakiintuneen tavaramerkin haltijalla on yksinoikeus tavaramerkkiin. Haltija voi kieltää muita käyttämästä merkkiään tai siihen sekoitettavissa olevaa merkkiä elinkeinotoiminnassa. Suojan kohteena on tunnus, jonka avulla erotetaan liikkeeseen lasketut tavarat tai palvelut toisten elinkeinonharjoittajien tavaroista tai palveluista. Tavaramerkin on oltava erottamiskykyinen eli se ei saa ilmaista tavaran lajia, laatua tms. Merkki ei saa olla sekoitettavissa mm. muiden aikaisempiin tavaramerkkeihin tai toiminimiin. Lisätietoa: http://palveluverkko.prh.fi/tavaramerkkiopas

Tavaramerkin ennakkotutkimuksen voi tehdä itse tai teettää sen PRH:ssa tai asiamiestoimistoissa maksua vastaan. Suomalaiset tavaramerkit löytyvät Tavaramerkkitietokannasta. Kannattaa tutustua myös yhteisötavaramerkkeihin. ks. http://www.prh.fi/fi/tavaramerkit/tavaramerkkitietokannat.html Suomessa tavaramerkki rekisteröidään Patentti- ja rekisterihallituksessa. Tavaramerkin voi suojata myös vakiinnuttamalla sen.

Ulkomailla tavaramerkin suojaamiseen on kolme tapaa:

- Eri valtioiden omista virastoista kunkin valtion omien hakemusmenettelyjen mukaisesti.

- Euroopan Yhteisön tavaramerkkivirastosta (OHIM) yhteisön tavaramerkkinä. Hakemuksen OHIM:iin voi tehdä myös PRH:n kautta. Lisätietoa: http://www.oami.europa.eu

- Madridin pöytäkirjan mukaisena kansainvälisenä tavaramerkkinä (perustuttava kansalliseen rekisteröintiin tai hakemukseen). Hakija voi nimetä Euroopan yhteisön yhdeksi tavaramerkkisuojan hakemuksen kohteeksi.

Lisätietoa: http://www.wipo.int

Tavaramerkin kansainvälistä suojaamista harkitsevan yrittäjän kannattaa kääntyä tavaramerkkiasiamiehen puoleen. Tavaramerkkihakemuksen käsittelyaika on noin 5 kuukautta. Tavaramerkkisuoja on voimassa kymmenen vuotta rekisteröimispäivästä lukien. Suoja voidaan uudistaa rajoituksetta joka 10. vuosi, jos kukaan ei ole ryhtynyt rekisteröinnin kumoamistoimiin merkin käyttämättömyyden perusteella.

TUOTEIDEAN LISENSSISOPIMUS

Tuoteidean keksijä voi oman yritystoiminnan vaihtoehtona tai sen lisäksi tarjota kehittämäänsä konseptia korvausta vastaan yhden tai useamman yrityksen käyttöön ja hyödynnettäväksi. Yrityksen omat resurssit eivät välttämättä riitä tuoteidean hyödyntämiseen tai tuoteidean hyödyntäminen halutaan sopimusteitse sallia laajemmin. Tällöin on mahdollista solmia lisenssisopimus. Lisenssisopimuksella toiselle yritykselle myönnetään oikeus patentin, mallioikeuden, tavaramerkin tai erityistä suojaa vailla olevan tiedon ja taidon (know-how) hyväksikäyttämiseen. Lisenssisopimuksessa on pyrittävä sopimaan mahdollisimman kattavasti kaikista mahdollisista tilanteista, joita lisenssiantajan ja -saajan välille saattaa sopimussuhteen aikana syntyä. Siten on molempien osapuolten etujen mukaista, että lisenssisopimuksen laatimisessa turvaudutaan asiantuntijoiden apuun.

Mitään yleispätevää lisenssisopimusmallia ei ole olemassa, sillä tilanteet ja olosuhteet vaihtelevat suuresti. Lisenssisopimus luo usein perustan osapuolten väliselle pitkäaikaiselle tekniselle ja kaupalliselle yhteistyölle. Sopimusta neuvoteltaessa on pyrittävä muodostamaan realistinen käsitys sopimuskumppanin mahdollisuuksista hankkeen kehittämiseksi ja edistämiseksi.

ASIAA KOSKEVIA PALVELUITA JA NEUVOJA ANTAVAT

Patentti- ja rekisterihallitus (PRH)

Arkadiankatu 6 A, PL 1140, 00100 Helsinki

http://www.prh.fi

Toiminimiasiat

Kaupparekisterin neuvonta

puh. (09) 6939 5900

Patentti- ja hyödyllisyysmalliasiat

Neuvontainsinöörit, puh. (09) 6939 5858

neuvonta.patentti@prh.fi

Tavaramerkki- ja mallioikeusasiat

Yleinen asiakasneuvonta (09) 6939 5855