Yrityksen perustajan opas/Yrittäjän sosiaali- ja työttömyysturva
Suomessa sosiaaliturvajärjestelmä on perinteisesti ollut ansiosidonnainen eli perustunut ansiotuloihin. Järjestelmä on ollut yrittäjän kannalta ongelmallinen, mutta sen epäkohtia on viime vuosina korjattu.
Työttömyysturva
Yrittäjän työttömyyskassaan voi liittyä Suomessa vakituisesti asuva yrittäjä, joka ei ole täyttänyt 68 vuotta. Yrittäjällä tulee lisäksi olla vähintään 8 520 euron vuosituloon perustuva lakisääteinen eläkevakuutus. Kassaan liityttäessä ilmoitetaan vuosityötulo. Työttömällä yrittäjällä on oikeus ansiopäivärahaan työttömyyskassasta, jos hän on ollut kassan jäsen vähintään 18 kuukautta ennen työttömäksi jäämistä ja yrittäjyys on ollut laajuudeltaan olennaista. Olennaiseksi yrittäjyys katsotaan silloin, kun vakuutuksen vuositulo on ollut vähintään 8 520 euroa vuodessa. Kassan jäsenmaksun voi vähentää verotuksessa. Jos uusi yrittäjä liittyy yrittäjäkassaan kuukauden sisällä yrittäjäksi ryhtymisestään ja palkansaajakassasta eroamisestaan, hän saa lukea hyväkseen kuusi kuukautta edellisen työttömyyskassan jäsenenä tehdystä palkkatyöstä. Tällöin yrittäjäkassan jäsenyys ja päiväraha kertyvät 12 kuukaudessa. Palkansaajasta yrittäjäksi ryhtyviä koskee myös jälkisuojaoikeus. Tämä tarkoittaa oikeutta saada päivärahaa yrittäjyyttä edeltäneen palkkatulon perusteella, jos yritystoiminta lopetetaan jälkisuoja-ajan kuluessa (pääsääntöisesti 18 kuukautta). Yrittäjyyskassan työssäoloehto voi siis täyttyä jälkisuojan turvin, jos uusi yrittäjä liittyy heti yrittäjäksi ryhdyttyään yrittäjyyskassan jäseneksi. Toisaalta, jos yrittäjä siirtyy takaisin palkkatyöhön jälkisuoja-aikana, hänellä on palkkatyöhön siirtymisestä lukien kuukausi aikaa siirtyä palkansaajakassaan vanhana jäsenenä.
Yrittäjä katsotaan työttömäksi, kun yritystoiminta on loppunut (esim. konkurssi, kauppa, osakeyhtiön selvitystila, avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön purkusopimus) tai se on ollut keskeytyneenä todisteellisesti yli neljän kuukauden ajan. Päivärahan alkamisaika voi siirtyä, jos yrittäjälle jää yrityksen myynnistä puhdasta myyntivoittoa.
Työttömäksi jääneen yrittäjän tulee ilmoittautua työ- ja elinkeinotoimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Työvoimaviranomainen antaa kassalle lausunnon työttömyyden alkamisesta, millä perusteella kassa maksaa päivärahaa. Työvoimaviranomaisten lausunto työttömyydestä on työttömyyskassaa sitova. Yrittäjän puoliso, joka työskentelee puolison yrityksessä, katsotaan työttömyysturvan kannalta yrittäjäksi. Yrittäjän kannattaa selvittää tarkoin sekä oma että perheenjäsenten työttömyysturva.
Lisätietoja:
Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa http://www.ayt.fi
Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa http://www.syt.fi
Työterveyshuolto
Yrittäjä voi hankkia itselleen työterveyshuollon palveluita työstä aiheutuvien terveysvaarojen ja haittojen ehkäisemiseksi. Yrittäjä on oikeutettu hakemaan Kelalta korvauksia itselleen järjestämistään työterveydenhuollosta aiheutuneista kuluista.
Lisätietoja:
Kansaneläkelaitos http://www.kela.fi
Tapaturmavakuutus
Yrittäjä ei välttämättä kuulu lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piiriin eikä lakisääteinen tapaturmavakuutus korvaa vapaa-aikana tapahtuneita tapaturmia. Tämän vuoksi yrittäjän on syytä harkita yrittäjän vapaaehtoista tapaturmavakuutusta, joka kattaa tapaturmat ja ammattitaudit. Vapaa-ajan tapaturmien varalle yrittäjä voi lisäksi ottaa tapaturmavakuutuslain mukaisen vapaaehtoisen vapaa-ajan vakuutuksen. Lisätietoja saa esimerkiksi Tapaturmavakuutusten liitosta: http://www.tvl.fi
Sairauspäiväraha ja muut sosiaalietuudet
Sairauspäiväraha korvaa työkyvyttömyydestä aiheutuvaa ansionmenetystä. Nykyään yrittäjän sairausvakuutuslain mukainen päiväraha lasketaan YEL-vakuutuksessa vahvistetun työtulon perusteella. Tarkoituksena on taata yrittäjälle päiväraha, joka vastaisi mahdollisimman hyvin menetettyä työpanosta ja saamatta jäänyttä tuloa. Sairauspäivärahan lisäksi Kela voi maksaa yrittäjälle äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa taikka kuntoutusrahaa.
Lisätietoja:
Kansaneläkelaitos http://www.kela.fi