Elämän historia/Jurakausi

Jurakausi 206 – 144 oli suurten dinosaurusten kukoistuskautta. Jättimanner Pangaia hajosi,

Jurakausi oli suurten matelijoiden kukoistuskautta.

Yleensä lämpimällä kaudella oli joskus kylmääkin.

Eläimet

Kaudella eli maalla suuria kasvinsyöjiä ja petoliskoja. Merissä oli joutsenliskoja ja kalaliskoja. Lentoliskot olivat yhä melko pieniä. Tunnettuja kauden hirmuliskoja olivat jättimäinen kasvinsyöjä Diplodocus ja petolisko Allosaurus. Kuuluisa on myös harjalisko Stegosaurus. Kauden lopussa eli ensimmäinen tunnettu liskolintu

Archaeopteryx. Kaudella eli jo nisäkkäitä, mutta ne olivat pienikokoisia. Ilmeisesti siksi, että pystyivät siten helpommin piiloutumaan saalistajamatelijoilta.

Ilmasto, maantiede

Kaudella oli yleensä lämmintä, mutta myös viileitä jaksoja. Hiilidioksidia saattoi olla ilmakehässä noin 1000 ppm.

Mantereilla oli suuria metsiä, mutta myös suuria aavikoita. Kasvoi paljon käpypalmuja, havupuita, neidonhiuspuita ja saniaispuita. Kukkakasvejakin oli, muita ne olivat vielä harvinaisia.

Jättimanner Pangaia hajosi kaudella pohjoiseen Lauraasiaan ja eteläiseen Gondwanaan. Pangaian hajotessa tapahtui jättimäisten tuiivuorenpurkauksien sarja. Se söi happea meristä tappaen sen eliöstöä.

Joukkotuhot

Kauden alussa oli suuri joukkotuho noin 200 miljoonaa vuotta sitten. Noin 182 miljoonaa vuotta sitten purkautui supertulivuori, jola lämmitti melko viileää ilmastoa. Se aiheutti lajien katoa merissä, maalla kuoli dinosauruslajistoa. Sateen vuodenaikavaihtelut lisääntyivät silloin subtrooppislla alueilla: kasvillisusu muuttui enemmän kuivuutta kestäväksi. Tuhon jälkeen eusauropodit ja megalosaurukset valtasivat alaa.

.Merenpinta nousi. Keski- ja myöhäisjuran välissä oli jääkausi. Kausi päättyi pieneen joukkotuhoon.