Elämän historia/Kivihiilikausi

Kivihiilikausi 359–299 oli aikaa, jolloin sammakkoeläimet ja hyönteiset lajiutuivat valtavasti.

Suuret kortemetsät hautautuivat aikoinaan maahan ja näin syntyi kivihiiltä.

Eläimistö

Jättiläistuhatjalkainen.

Sammakkoeläimet ilmestyivät kauden alussa.

Jotkut sammakkoeläimet olivat metrien mittaisia.

Sammakkoeläimistä kehittyi aikaa myöten matelijamaisia sammakkoeläimiä, joista matelijoita. Näistä ensimmäinen, liskomainen Hylonomus eli 312 miljoonaa vuotta sitten. Varhainen synapsidi Archaeothyris ilmestyi.

Synapsidit olivat matelijoille rinnakainen maaeläinten ryhmä, joista kehittyivät myöhemmin nisäkkäät.

Varhaisn tunnettu metalija, Hylonomus oli pieni lisko.

Kauden hyönteisiä olivat mm suuri tuhatjalkainen ja jättiläissudenkorento. Hyönteiset kasvoivat suuriksi, koska ei ollut selkärankaisia saalistajia. Ei ollut vielä lentoliskoja, lintuja ja hyvin suuria matelijoita.

Kasvit

Kivihiilikauden kostean ympäristön liekokasvillisuutta tässä vanhassa piirroksessa.

Kaudella oli sanikkaismetsiä. Tunnetuin aikakauden puu oli Lepidodendron, suomupuu, Se oli puumainen lieko. Metsät hautautuivat maahan ilmeisesti, koska suomainen ympäristö oli vedenpinnan alla vähähappista, lahottajapieneliöt eivät siellä eläneet, tai lahottajia ei ollut. Nykyisen kaltaisia sieniä esiintyi.

Ilmasto

Maapallo 310 miljoonaa vuotta sitten.

Kaudella koettiin suuri jääkausi noin 305 miljoonaa vuotta sitten. Ilmasto kylmeni ja kuivui. Tämä lienee johtunut maakasvien levittäytymisestä. Maakasvit söivät kasvihuonekaasuja. Negatiivisena palautteena sademetsät hävisivät laajalta alueelta.

Appalakit poimuttuivat. Se viilensi Maata. Toisaalta ilmeisesti vuorijonojen rapautumien söi ilmakehän kasvihuonekaasuja, mannerten asento edisti jääkautta.

Joukkotuhot

Kauden keskivaiheilla sattui joukkotuho, ja kauden lopussa myös.