Filosofia/Johdanto filosofiaan

Filosofia on kirjaimellisesti suomennettuna viisauden rakastamista.

Aristoteles jakoi filosofian käytännölliseen ja teoreettiseen. Käytännöllinen filosofia käsittelee sitä miten tulisi toimia tiettyjen päämäärien saavuttamiseksi ja teoreettisen filosofian tehtävänä on kuvailla todellisuutta. Useissa yliopistoissa filosofian opiskelu jaetaan teoreettiseen ja käytännölliseen filosofiaan, joista edellistä opiskellaan humanistisessa ja jälkimmäistä yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa. Jako on kuitenkin melko sumea ja molemmissa opiskellaan molempia.

Nykyfilosofia

Nykyfilosofia on pirstoutuneempaa ja erikoistuneempaa kuin keskiajan ja sitä varhaisempi filosofia. Usein nykyfilosofiassa erikoistutaan tutkimaan varsin rajattua osa-aluetta, kuten yhteiskunnallisen filosofian tai ympäristöfilosofian kysymyksiä.

Näkemykset filosofian luonteesta ovat jakaantuneet positivistisiin ja tulkitseviin koulukuntiin. Jako on enemmän tai vähemmän nähtävissä.

Filosofisia koulukuntia ovat olleet muun muassa marxismi, hermeneutiikka, pragmatismi, fenomenologia, uustomismi, analyyttinen filosofia ja eksistentialismi. Nämä ovat kaikki olleet hyvin monimuotoisia suuntauksia. Jaosta analyyttiseen (loogiseen) ja mannermaiseen (elämänfilosofiseen, nykyisin lähinnä hermeneutiikkaan ja fenomenologiaan perustuvaan) filosofiaan on pyritty nykyisin eroon. Esimerkiksi mielenfilosofia tutkii tietoisuutta ja sen sisältöjä koulukunnista paljoa piittaamatta.

Filosofi

Filosofi on filosofian harjoittaja. Sanana filosofi tarkoittaa viisauden ystävää (kreikan sanoista philos ystävä, ja sophia viisaus).

Sanat filosofia ja filosofi ottivat ensimmäisenä käyttöön Sokrates ja hänen oppilaansa. Sokratesta on pidetty ensimmäisenä varsinaisena filosofina sanan nykyisessä merkityksessä. Sokrateen ja hänen oppilaidensa ajattelu perustui kuitenkin aiempaan, niin sanottuun esisokraattiseen perinteeseen ja sofisteihin, joita voidaan pitää yhtä lailla filosofisina. Myös Sokrates tunnettiin aluksi sofistina. Sanalla tarkoitettiin viisauden opettajaa. Sokrates kuitenkin vastusti sofisteja, ja sana sai kielteisen sävyn – sitä voisi kuvata suomennos ”viisastelija”.

Filosofilla voidaan tarkoittaa akateemisen filosofian tutkinnon suorittanutta henkilöä. Useammin sana kuitenkin viittaa keneen tahansa ihmiseen, joka harjoittaa filosofian tiedollisia hyveitä eli osaa ajatella taitavasti. Jossakin merkityksessä liki jokainen ihminen on filosofi.

Filosofian kolme keskeistä osa-aluetta

• Ontologia eli oppi olemassaolosta tutkii todellisuutta (sitä mitä on olemassa) käsitteellisesti.
• Tietoteoria eli tieto-oppi tutkii mitä tieto on, mitä voimme tietää ja miten saamme uutta tietoa.
• Etiikka eli moraalifilosofia tutkii, mitä voidaan sanoa moraalisesti hyväksi tai pahaksi ja miten tulisi elää.