Fysiikan lukion oppimäärä/Pyöriminen ja gravitaatio

Pyörimisliike muokkaa

Kiertokulma muokkaa

Kiertokulman suuruus φ määritellään samalla tavalla kuin radiaanitkin:  , jossa s on ympyrän kaaren pituus ja r sen säteen. Yleinen käytäntö on, että kiertokulma vastapäivään on positiivinen ja myötäpäivään negatiivinen. Kiertokulmalla ei ole varsinaisesti yksikköä, kuten yksikkötarkastelu osoittaa:

 

Vaikka luku onkin selvästi yksikötön, SI-järjestelmässä määritellään radiaani (tunnus rad) kuvaamaan absoluuttista kulman yksikköä. Fysiikassa yksiköillä on merkitystä, joten radiaani merkitään tavallisesti näkyviin. Näin on selkeämpää, että käsitellään kulmaa. Laskuissa sen voi kuitenkin huoletta sieventää pois, ja matematiikassa radiaania ei yleensä merkitä lainkaan.

Kierrostaajuus muokkaa

Tasaista pyörimisliikettä tarkasteltaessa halutaan usein tietää, missä ajassa kappale pyörii tietyn matkan. Kierrostaajuus n kertoo kuinka monta kierrosta kappale pyörii aikayksikköä kohti:

 , jossa N on kierrosten lukumäärä ja   kierroksiin kulunut aika.

Jos kierroksia on yksi ja tiedetään yhteen kierrokseen kulunut aika eli kierrosaika T, kierrostaajuus on  
Yksikkötarkastelu:

 

Yksikkö on siis sama kuin hertsin, mutta sen käyttö on epätavallista pyörimisen yhteydessä. Erityisesti laitteissa ja koneissa käytetään yksikköä  , jossa r tarkoittaa kierrosta (revolution). Esimerkiksi kiintolevyjen kierrostaajuudesta käytetään tavallisesti yksikköä   (revolutions per minute).

Kulmanopeus muokkaa

Keskikulmanopeus ωk ilmaisee kuinka nopeasti kiertokulma muuttuu.

 

Jos kulmanopeus on vakio tietyllä aikavälillä, liikettä kutsutaan tasaiseksi pyörimisliikkeeksi. Tasaisessa pyörimisliikkeessä keskikulmanopeus on samalla hetkellinen kulmanopeus jokaisella ajanhetkellä. Yksikkötarkastelu:

 

Kulmanopeus on rinnastettavissa etenevän liikkeen nopeuteen v. Hetkellinen kulmanopeus ajanhetkellä t0 voidaan määrittää piirtämällä (t,φ)-koordinaatistoon tangentti kohtaan t0. Hetkellinen kulmanopeus on tällöin tangentin fysikaalinen kulmakerroin.

Kierrostaajuus ei usein sovellu tehtävien ratkaisuun niin hyvin kuin kulmanopeus, mutta toisinaan se voi olla jopa käytännöllisempi. Johdetaan lauseke näiden välille. Radiaaneina yksi kierros on 2π, joten kierrosten lukumäärä voidaan ilmoittaa kiertokulman avulla  . Tällöin kierrostaajuus on

 

Vaikka yhtälössä käytetään keskimääräistä kulmanopeutta, yhtälöä voi käyttää myös hetkellisen kulmanopeuden määrittämiseen, jos kierrostaajuus samalla hetkellä tiedetään. Lauseke saadaan siis yksinkertaiseen muotoon  .

Tehtäviä

1. Johda lauseke kiertokulmalle ajanhetkenä t, kun kappale pyörii tasaisesti nopeudella ω ja alussa

a) kiertokulma on nolla
b) kiertokulma on φ0.

Kulmakiihtyvyys muokkaa

Keskikulmakiihtyvyys

 

Yksikkötarkastelu:

 

Tasaisesti kiihtyvä pyörimisliike muokkaa

Tasaisesti kiihtyvässä pyörimisliikkeessä kulmakiihtyvyys α on vakio.

 
 

Statiikka muokkaa

Statiikka eli tasapaino-oppi on mekaniikan osa-alue, joka tutkii kappaleiden tasapainotiloja. Staattisessa tasapainossa kappale pysyy levossa.

Painopiste muokkaa

Voiman momentti muokkaa

 

 

Jäykän kappaleen tasapaino muokkaa

Tasapainon voimaehto muokkaa

Dynamiikan peruslain (Newton II) mukaan  . Jos kappaleella on kiihtyvyyttä, siihen vaikuttavan kokonaisvoiman suuruus ei voi olla nolla, koska ainoat muuttuvat suureet ovat kiihtyvyys ja voima. Siis kappale ei ole tasapainossa, jos siihen vaikuttava kokonaisvoima ei ole nolla. Kun kappaleeseen vaikuttavien voimien summa on nolla, se on staattisessa tasapainossa.

 

Jatkavuuden laista (Newton I) kuitenkin seuraa, että kappale voi olla tasaisessa liikkeessä, jos siihen vaikuttavien voimien summa on nolla. Yleensä statiikan laskuissa oletetaan, että kappale on levossa, jolloin mitään ongelmaa ei ole.

Tasapainon momenttiehto muokkaa

Mekaaniset koneet muokkaa

Tehtäviä:

1. Tasapaksu lankku, jonka massa on 16,5 kg ja pituus 4,5 m, nojaa sileään seinään. Kaltevuuskulma θ = 29°. Lankun ja maan välinen lepokitkakerroin on 0,80, kun taas lankun ja seinän välinen kitka on mitättömän pieni. Poika, jonka massa on 21 kg, lähtee hitaasti kiipeämään lankkua pitkin ylöspäin. Kuinka pitkälle hän pääsee, ennen kuin lankku romahtaa alas? (YO 2003K t6)

2. Isä ja poika kantavat rakennustyömaalla 6,4 m:n pituista tasapaksua hirttä, jonka massa on 150 kg. Poika kykenee kannattelemaan 560 N:n kuormaa.

a) Kuinka suuri voima vähintään kohdistuu isän käsiin, kun he pitävät hirttä käsiensä varassa vaakasuorassa asennossa?
b) Mikä on tällöin isän ja pojan otteen paikka, kun toinen heistä kannattelee hirttä sen päästä?

(YO 2001 t6)

Gravitaatio muokkaa

Gravitaatiolaki muokkaa

Gravitaatiokenttä muokkaa

Kepplerin lait muokkaa

Satelliitit muokkaa

Heittoliike muokkaa

Vaakasuora heittoliike muokkaa

Vino heittoliike muokkaa