Kiipparikirja/Nuotti- ja taukomerkit

[muokkaa]

Nuotti

Nuotin muoto ilmaisee sen kestoa ja sijoitus nuottiviivastolla sen sävelkorkeutta.

Korkeammat sävelet kirjoitetaan nuottiviivastolla ylemmäs, matalammat alemmas. Nuotit sijoitetaan viivoille ja viivojen väliin. Viivoilla ja väleillä ei ole mitään eroa. Samannimiset sävelet lankeavat vuoro-oktaavein joko viivalle tai viivojen väliin.

Viivasto ilmaisee nuottien korkeuden suhteessa sävellajimerkinnällä annettuun sävellajiin. Sävellajimerkinnästä poikkeavaa korkeutta ilmaistaan ylennys- ja alennusmerkeillä.

Taukomerkeillä ilmaistaan tyhjää kohtaa soitossa. Tauon pituus on vastaavan nimisen nuotin pituinen.

Nuottien ja taukojen pituudet ovat suhteellisia. Todellinen pituus riippuu kappaleen temposta.

Koko­nuotti	puoli­nuotti	neljäs­osa­nuotti	kahdeksas­osa­nuotti	kuudes­toista­osa­nuotti

Koko­tauko	puoli­tauko	neljäs­osa­tauko	kahdeksas­osa­tauko	kuudes­toista­osa­tauko

Pituudeltaan nuotti- ja taukomerkit ovat aina kaksinkertaisia lyhyempään nähden. Esimerkiksi kokonuotti vastaa pituudeltaan kahta puolinuottia ja neljää neljäsosanuottia.

Lipullisia nuotteja voidaan yhdistää toisiinsa palkeilla. Palkki ei vaikuta nuottiin, mutta palkkien ryhmittelyllä voidaan ilmaista rytmiä.

Nuotteja voidaan pidentää lisäämällä perään pisteitä tai yhdistämällä niitä kaarella. Piste lisää nuotin kestoa puolella sen tavallisesta kestosta.

Sitä miten nuotit on yhdistetty kaarilla käytetään rytmin ilmaisemiseen.