Lähiavaruus

Maailmankaikkeus on kaikki mitä on

Kirkkaana yönä voi tähtitaivaalla nähdä galaksimme Linnunradan tähtiä yhtenäisenä tähtivyönä. Kuvan keskellä pystyssä oleva vaalea alue on Linnunrataa.

Maailmankaikkeus tarkoittaa avaruutta ja kaikkea siellä olevaa ainetta ja energiaa. Avaruudessa on paljon tähtiä ja planeettoja. Silti suurin osa avaruudesta on kokonaan tyhjää. Avaruudessa aine on kasautunut tähtijärjestelmiksi eli galakseiksi. Jokaisessa galaksissa on valtavasti tähtiä. Tähdet säteilevät valoa ja lämpöä. Tähtien ympärillä on myös monia planeettoja. Planeetat ovat tähtien kiertolaisia. Ne kiertävät tähteä, mutta eivät säteile samalla tavalla kuin tähdet.

Linnunrata - ikioma galaksimme

Kuvassa tiivistettynä meidän aurinkokuntamme. Vasemmalla on siivu Aurinkoa ja kaikki Aurinkokuntamme planeetat toisiinsa verrattuna oikean kokoisina. Aurinko on niin suuri, että se ei mahdu samaan kuvaan edes pienennettynä. Planeettojen etäisyydet toisistaan eivät ole kuvassa oikein. Planeetat ovat oikeasti niin kaukana toisistaan, etteivät ne kaikki mahtuisi samalle sivulle.

Galaksit koostuvat tähdistä. Oman galaksimme nimi on Linnunrata. Yksi kirkkaista pisteistä on meidän Aurinkomme.

Maailmankaikkdeudessa on monia galakseja. Yleensä arvioidaan, että maailmankaikkeudessa olisi noin 200 miljardia galaksia, mutta on myös arvioitu, että niitä olisi ainakin kymmenen kertaa enemmän. Meidän galaksimme nimi on Linnunrata. Siihen kuuluu satoja miljardeja tähtiä, mutta yksi niistä on meidän oma tähtemme. Sen nimi on Aurinko. Aurinko säteilee valoa ja lämpöä Maapallolle saakka. Aurinkoa kiertää kahdeksan planeettaa, joista yksi on meidän oma maapallomme. Aurinkoa ja sitä kiertäviä planeettoja kutsutaan yhteisellä nimellä Aurinkokunnaksi. Aurinkokunta on meidän lähiavaruuttamme. Aurinkokunnan planeetat ovat Auringosta päin lueteltuina Merkurius, Venus, Maa, Mars, Jupiter, Saturnus, Uranus ja Neptunus.

Planeetalla voi myös olla omia kiertolaisia. Niitä kutsutaan kuiksi. Maapallolla on yksi kuu, jonka nimi on Kuu. Planeetalla voi olla enemmänkin kuin yksi kuu. Esimerkiksi Jupiterilta tunnetaan 67 kuuta, ja niillä on nimiä kuten Europa, Ganymedes ja Gallisto.

Maapallon Kuu kiertää Maapallon ympäri ja yksi kierros kestää yhden kuukauden. Kuu näyttää taivalla suurelta, koska se on lähellä Maapalloa. Se on ainoa taivaankappale, jolle ihminen on koskaan matkustanut. Kuu ei säteile valoa Auringon ja muiden tähtien tavoin. Se näkyy taivaalla kirkkaana, koska se heijastaa Auringon valoa. Kuun vaiheet vaihtelevat kuukauden aikana. Välillä Maapallolle näkyy täysikuu, puolikuu tai vain kuun sirppi. Silloin kun kuuta ei näy ollenkaan sanotaan olevan uusikuu.

Valovuosi on matka, jonka valo kulkee vuodessa

Taivaankappaleiden välimatkat avaruudessa ovat todella pitkiä. Siksi niiden mittaamiseen ei käytetä kilometrejä vaan valovuotta. Yksi valovuosi on matka, jonka valo kulkee vuoden aikana. Tämä tarkoittaa noin 9 460 600 000 000 kilometriä. Valon nopeus on noin 300 000 kilometriä sekunissa. Yhdessä sekunissa valo ennättää edetä siis n. 300 000 kilometriä.

Kuvittele, että Auringon voisi sytyttää ja sammuttaa kuin taskulampun. Aurinko on niin kaukana maapallosta, että jos aurinko sytytettäisiin nyt, maapallolla olisi pimeää vielä 8 minuuttia, sillä ensimmäinen valonsäde saavuttaisi maan vasta 8 minuutin kuluttua. Valolta kestää siis 8 minuuttia tulla Auringosta maahan. Maapalloa seuraavaksi lähimmästä tähdestä Alpha Centaurista valon matka maahan kestää yli neljä vuotta. Siksi voidaan sanoa, että Alpha Centauri on yli neljän valovuoden päässä maasta.

Haluatko lukea enemmän?

Alta löydät linkkejä nettilehtiin ja -sivustoihin, joista voit tutkia enemmän avaruuteen liittyviä asioita.

• Avaruus.fi