Keskusteltavaksi
  • Kuvittele, että sinä olisit perustamassa aivan uutta valtiota. Kuka päättäisi sen asioista?
  • Mitä yhteistä on seuraavissa päätöksentekotilanteissa?
    • Pohditte kavereiden kanssa ulkona mitä leikkisitte. Keskustelette, kuuntelette toistenne ehdotuksia ja lopulta äänestätte kättä nostamalla leikistä.
    • Päätätte luokan kesken, mihin luokkaretki voisi suuntautua. Keskustelette, teette ehdotuksia ja lopulta äänestätte.
    • Oppilasparlamentti kokoontuu päättämään kouluun hankittavista välituntipelivälineistä. Kokousta ennen luokissa on keskusteltu siitä, mitä oppilaat toivovat tilattavan.

Demokratia on yhteistä päätösten tekemistä

muokkaa
 
Vaalilipuke menee vaaliuurnaan. Vaaleissa äänioikeutetut pääsevät ilmoittamaan tahtonsa äänestämällä.

Milloin viimeksi olet äänestänyt jostain asiasta? Kun äänestät, käytät yhtä demokratian työkaluista. Vanhempasi ovat ehkä äänestäneet eduskunta- tai presidentinvaaleissa. Demokratia nähdäänkin joskus tapana valita päättäjät, mutta se ei tarkoita vain säännöllisesti suoritettavia äänestyksiä. Se on todellisuudessa jotain paljon laajempaa.

 
Demokratiassa kaikki pääsevät kertomaan mielipiteensä ja asioista päätetään yhdessä.

Demokratia on yksilön vapautta ja oikeuksia, keskustelua asioista, osallistumista, sananvapautta ja tasa-arvoa [1]. Demokratia tarkoittaa kaikkea sitä toimintaa, jossa ne ihmiset, joita asiat koskevat, pääsevät vaikuttamaan asioihin, saavat sanoa niistä mielipiteensä sekä vaatia niihin muutosta. Demokratiassa meiltä kysytään mielipidettä, kun meitä koskevia päätöksiä tehdään, ja saamme olla vaikuttamassa päätöksiin, jotka koskettavat meitä.

Demokratian pitäisi olla jokapäiväinen asia. Käytämme demokratiaa, kun päätämme yhdessä kavereiden kanssa, mitä välitunnilla tai luokkajuhlassa tehdään. Tai esimerkiksi silloin, kun kotona pohditte yhdessä, minkä elokuvan katsoisitte. On erittäin tärkeää ymmärtää, että demokratia ei tarkoita sitä, että enemmistön mielipide voittaa. Demokratia on olemassa, jotta myös vähemmistön mielipiteet kuultaisiin ja voitaisiin ottaa huomioon.

Sananmukaisesti demokratia tarkoittaa sitä, että valta on kansalla eli kansa päättää kansan yhteisistä asioista. Sana demokratia onkin syntynyt kahdesta kreikankielisestä sanasta: kansaa tarkoittava demos ja hallitsemista tarkoittava kratein [2].

Demokratian muotoja

muokkaa

Jos jokainen saa halutessaan kertoa mielipiteensä kaikista päätettävistä asioista, järjestelmää kutsutaan suoraksi demokratiaksi. Koululuokassa tämä onnistuu, mytt ymmärrät varmasti, että syntyisi melkoinen huutomyrsky, jos esimerkiksi kaikki suomalaiset kokoontuisivat päättämään kaikista asioista. Ja missä välissä päätökset tehtäisiin, sillä täytyyhän ihmisten käydä töissä ja koulussa? Entä kauanko kestäisi, että jokainen suomalainen saisi sanoa mielipiteensä päätettävistä asioista? Ja mistä löytyisi niin suuri tila, että miljoonia suomalaisia mahtuisi sinne samalla kertaa?

 
Suomen valtion asioista päättävät demokraattisesti valitut kansanedustajat Eduskuntatalossa Helsingissä.

Tämä ongelma on ratkaistu järjestelyllä nimeltä edustuksellinen demokratia. Edustuksellisessa demokratiassa kaikilla äänioikeutetuilla on oikeus äänestää vaaleissa ihmisiä, joiden toivoo edustavan heitä päätöksenteossa. Kaikki ihmiset eivät siis kokoonnu keskustelemaan ja äänestämään jokaisesta asiasta, vaan sen tekevät heidän puolestaan edustajat, jotka ihmiset ovat valinneet.

Suomen valtion asioista päättää Eduskunta. Eduskunta koostuu 200 ihmisestä, jotka kansa on äänestämällä valinnut päättämään asioista. Näitä henkilöitä kutsutaan kansanedustajiksi ja he tekevät työtään Helsingissä Eduskuntatalossa. Demokratia ei kuitenkaan tarkoita vain Eduskuntatalossa tapahtuvaa työtä, vaan demokratian pitäisi näkyä ympärilläsi joka päivä.

Demokratia ei ole koskaan valmis

muokkaa

Jokaisen ihmisen velvollisuus on pitää huoli, että demokratiaa pidetään yllä. Luokassa jokaisen oppilaan ja opettajan täytyy pyrkiä pitämään huoli, että kukaan luokan jäsenistä ei määrää asioista yksin, vaan kaikkia kuunnellaan ja päätöksiä tehdään yhdessä. Demokratian toimiminen edellyttää jokaiselta ryhmän jäseneltä myös aktiivista osallistumista. Demokratiassa sinulla on mahdollisuus vaikuttaa, mutta jos et itse ole aktiivinen, jää äänesi kuulumatta.

Demokratiaan pyrkimisessä ei ole maaliviivaa, jonka ylittämisen jälkeen voimme olla huolettomin mielin ja ajatella, että "nyt elämme demokratiassa". Demokratia on kuin kukka, joka vaatii jatkuvaa huolenpitoa. Demokratian ylläpitäminen vaatii sitä, että vaadimme ja valvomme jatkuvasti demokratian ja jokaiselle ihmiselle kuuluvien oikeuksien toteutumista.

Tehtäviä ja pohdittavaa

muokkaa
  1. Milloin sinä olet viimeksi äänestänyt jostain? Mitä äänestys koski?
  2. Kuvittele, että koulussasi on lähestymässä oppilasparlamenttivaalit. Millaista henkilöä sinä voisit äänestää luokkasi edustajaksi? Millaisia ominaisuuksia häneltä toivoisit? Entä millaisia ajatuksia hänellä tulisi olla?
  3. Muistele tilannetta, jossa asioista ei päätetty demokraattisesti. Miten asiat tuolloin päätettiin? Miltä päätöksenteko tuolloin tuntui? Yritä pohtia, oliko demokratian ohittamiseen jokin syy.
  4. Päätetäänkö teidän koulussanne asioista demokraattisesti? Edustaako päätöksenteko suoraa vai edustuksellista demokratiaa?
  5. Tekstissä sanotaan, että demokratia ei ole koskaan valmis, ja se vaatii jatkuvaa huolenpitoa. Pohtikaa, mitkä asiat ovat uhkana demokratian toteutumiselle ja mitä demokratia tarvitsee toimiakseen.
  6. Sinut on valittu esittelemään suomalaista demokratiaa ulkomailta Suomeen saapuvalle ryhmälle. Tutki eduskunta.fi - sekä demokratia.fi -sivustojen avulla suomalaista demokratiaa. Tee sitten itse valitsemasi esitys, jonka avulla esittelisit suomalaisen demokratian toimintaa vieraille.

Aiheesta muualla

muokkaa
  • demokratia.fi Demokratia.fi -palvelun tietotorilta löydät paljon perustietoa demokratiasta ja sen toimintaperiaatteista. Löydät myös sanaston, jossa on avattu paljon demokratiaan liittyvää sanastoa.
  • Lasten eduskunta Lasten eduskunta kertoo eduskunnan työstä sarjakuvan keinoin.

Lähteet

muokkaa