S1 Kasvaminen hyvään elämään/Arvot ja normit

S1 Kasvaminen hyvään elämään

Arvot ja normit - Mistä arvot ja normit tulevat? -

Tässä artikkelissa pääset tutustumaan arvon ja normin käsitteisiin. Artikkeli on suunnattu 5-6 -luokkalaisille.

Arvot ovat asioita, joita sinä pidät tärkeänä

muokkaa

Mikä sinulle on tärkeää? Oletko koskaan pohtinut, miksi sinä ja ystäväsi pidätte samanlaisia asioita tärkeinä?

Sellaisia asioita, joita sinä pidät tärkeänä, oikeana, hyvänä ja tavoittelemisen arvoisena, kutsutaan arvoiksi. Sinulle tärkeät asiat eivät välttämättä ole samalla tavalla tärkeitä muille ihmisille, sillä arvot ovat osittain henkilökohtaisia. Samalla monet arvot ovat kuitenkin sidoksissa kulttuuriin, jossa elämme, minkä vuoksi samassa kulttuurissa ja yhteisössä elävillä ihmisillä voi olla yhteisiä arvoja. Tämä tarkoittaa, että luokkakavereillasi on osittain kanssasi yhteisiä arvoja, mutta teillä voi olla myös toisistaan eroavia arvoja. On myös olemassa tiettyjä maailmanlaajuisia arvoja.

Arvoja voi laittaa arvojärjestykseen. Sinulla ja kaverillasi on ehkä yhteisiä arvoja, mutta sinulle kaikkein tärkein arvo saattaa olla kaverillesi vasta toiseksi tai kolmanneksi tärkein. Arvot voivat myös muuttua elämän aikana. Tänä päivänä et ehkä enää pidä yhtä tärkeinä samoja asioita kuin ekaluokkalaisena. Samoin sinulla ja isovanhemmillasi ei ehkä ole samanlainen lista maailman tärkeimmistä asioista.

Mitä hyötyä on tuntea omia arvojaan?

muokkaa
 
Arvot ovat ihmisille kuin majakka merikapteenille. Aivan kuten majakka näyttää kapteenille suunnan pimeällä merellä, arvot näyttävät suunnan vaikeissa valintatilanteissa. Kun elämässä on vaikea valita, voi miettiä mihin suuntaan omat arvot sinua johdattavat.

Arvot voi ajatella suuntaviittoina, jotka ohjaavat tai päämäärinä, joita kohti elämässä pyrimme. Teemme päivittäin isoja tai pieniä valintoja, joissa pohdimme mikä olisi hyvä ja oikea valinta. Pitäisikö esimerkiksi jättää läksyt tekemättä, kun kaveri pyytää ulos? Tai pitäisikö laittaa kypärä päähän pyöräillessä? Osa näistä valinnoista tapahtuu ilman suurempaa pohdiskelua, mutta joskus joudumme pysähtymään miettimään. Siksi on tärkeää pohtia ja tunnistaa omia arvoja, jotta arvovalintatilantessa osaamme tehdä omien arvojemme mukaisen valinnan. Jos sopimusten pitäminen ja koulussa pärjääminen on sinulle arvo, varmaankin teet läksyt. Samoin, jos arvostat terveyttäsi, et ehkä lähde ajelemaan pyörällä ilman kypärää. Kun teemme omien arvojemme mukaisia valintoja ja saamme elää omien arvojemme mukaista elämää, koemme todennäköisemmin elämämme mielekkäämmäksi. Samoin, jos teet jatkuvasti valintoja, jotka ovat ristiriidassa omien arvojesi kanssa, koet todennäköisesti sisäistä konfliktia ja tyytymättömyyttä. Koet todennäköisesti, ettet elä sellaista elämää, jota haluaisit elää.

On tärkeää tehdä ero arvojen ja halujen sekä arvostusten välillä. Saatat juuri tällä hetkellä haluta kovasti suklaata tai päästä vessaan, mutta ne eivät välttämättä ole sinulle arvoja. Arvot ovat haluja ja hetkellisiä arvostuksia pidempiaikaisia päämääriä ja tavoitteita elämässäsi.

Arvoja voidaan ryhmitellä niiden luonteen mukaan

muokkaa

Arvoja on jaoteltu eri tavoin ryhmiin niiden luonteen perusteella. Eräässä usein käytetyssä jaossa arvot jaotellaan kahteen ryhmään: itseisarvoihin ja välinearvoihin.

Välinearvo on sellainen, jota tavoittelet, jotta voisit sen avulla saada jotain vielä tärkeämpää. Tyypillinen esimerkki tällaisesta on raha. Rahasäiliössään rahoissa kieriskelevää Roope Ankkaa lukuunottamatta suurin osa meistä ei yritä hankkia rahaa, jotta voisi pitää sitä itsellään. Sen sijaan yritämme saada rahaa, jotta voisimme rahalla hankkia jotain tärkeämpää. Raha on siis vain väline jonkin tärkeämmän asian – kuten vaikkapa lomamatkan, uusien vaatteiden tai uuden puhelimen – saavuttamiseksi. Rahalla on näin välineellistä arvoa, mutta on tärkeää huomata, että toisen välinearvo voi olla toisen itseisarvo. [1] Toinen hyvä esimerkki välinearvosta on kynä. Kynällä on ainoastaan välineellistä arvoa - sillä voimme kirjoittaa esimerkiksi hienoja runoja, tehdä muistiinpanoja oppiaksemme tai piirtää taidetta.

Itseisarvoina puolestaan pidetään sellaisia asioita, joita tavoittelet niiden itsensä vuoksi. Itseisarvoja ei siis tavoitella siksi, että niiden avulla saavutettaisiin jotain vielä tärkeämpää, vaan siksi, että haluamme juuri sitä itseään. Hyvänä esimerkkinä itseisarvosta voisi mainita esimerkiksi ystävyyden. Aito ystävä ei ole kanssasi siksi, että hän hyötyisi jotain sinusta, vaan siksi, että hän haluaa olla ystäväsi ja tulee onnelliseksi ystävyydestänne. Usein itseisarvot ovat asioita, joita ei voi käsin koskettaa. Tällaisia ovat esimerkiksi rakkaus, ystävyys, oikeudenmukaisuus ja reiluus tai vaikkapa rehellisyys. Näin ei kuitenkaan ole aina. Esimerkiksi luonto on monille itsessään arvokas, mutta sitä voi käsin koskettaa. [1]

Joskus puhumme myös klassisista arvoista. Tällaisina pidetään esimerkiksi totuutta, hyvyyttä, kauneutta ja oikeudenmukaisuutta.

Normit ovat sääntöjä, kieltoja ja toimintaohjeita

muokkaa
 
Kuva havainnolistaa, kuinka arvot johtavat normeihin ja kuinka normit suojaavat arvoja.

Normi tarkoittaa sääntöä, kieltoa tai toimintaohjetta. Se voi olla kirjoitettu laki- tai sääntökirjaan, tai se voi olla yleisesti tiedostettu mutta "kirjoittamaton sääntö". Esimerkiksi ylinopeuden ajamisen tai punaisella valolla tien ylittämisen kielto ovat normeja, jotka on kirjattu Suomen lakiin. Tällaista laiksi kirjoitettua normia eli sääntöä kutsutaan oikeusnormiksi. Myös koulun ja luokan säännöt ovat kirjoitettuja normeja.

Varastamisen tai väkivallan kielto on kirjattu lakiin mutta vaikka sitä ei olisikaan kirjoitettu minnekään suurin osa meistä ymmärtäisi, että toisen satuttaminen tai varastaminen on väärin. Kaikkia normeja ei kuitenkaan ole kirjoitettu ylös. Hyvä esimerkki kirjoittamattomasta säännöstä on "ole rehellinen".

Tervehdittäessä kättely on myös esimerkki kirjoittamattomasta normista. Kättely on käyttäytymisnormi eli käyttäytymissääntö. Kun tapaamme uuden ihmisen, yleensä kättelemme, emmekä esimerkiksi työnnä sormia hänen korviinsa, haistele hänen kaulaansa tai vaikkapa pyllistä.

Yleismaailmallista käyttäytymissääntöä, joka ei ole laki tai sääntö, kutsutaan moraaliseksi normiksi[1]. Moraalinen normi velvoittaa meitä toimimaan tietyllä tavalla, vaikka sitä ei mikään laki määrääkään. Esteettinen normi puolestaan määrittelee, mikä on kaunista.

Eri tilanteisiin liittyy erilaisia normeja. Yllä on kuvattu ihmisten kohtaamiseen ja kanssakäymiseen liittyviä normeja. Kouluun liittyy tietynlaisia normeja ja kotiin toisenlaisia. Molemmissa on myös yhteisiä normeja, kuten vaikkapa "ole rehellinen", mutta et varmastikaan viittaa, jos haluat kotona puheenvuoron.

Arvojen ja normien suhde

muokkaa
 
"Normeista ei pidä päätellä arvoja", päätteli David Hume

Normit syntyvät yhteisön arvoista, ja samalla normit pyrkivät suojelemaan näitä arvoja. Normit kertovat yhteisön arvoista ja niiden rikkomisesta tai niiden vastaisesti toimimisesta seuraa yleensä vähintäänkin paheksuntaa toisten ihmisten osalta. Esimerkiksi elokuvateatterissa kovaan ääneen kännykkään puhuminen saa aikaan muiden elokuvan katsojien paheksuntaa, mutta ei välttämättä rangaistusta. Mikäli ihminen rikkoo jotain sääntönormia, kuten lakia, siitä voi seurata myös rangaistus.

Tällä tavoin paheksumalla tai rankaisemalla ympäröivä ihmisyhteisö pyrkii viestimään, ettei yhteisiä normeja saa rikkoa, koska nämä normit suojelevat yhteisölle tärkeitä arvoja. On kuitenkin erittäin tärkeää muistaa, että joskus on ihan hyvä ja jopa suotavaa rikkoa normeja. Esimerkiksi pitkä tukka tai korvakoru miehillä tai housut naisilla ovat asioita, jotka herättivät joskus paheksuntaa, kunnes osa ihmisistä alkoi rikkoa normia. Tai tiesitkö, että vielä 1950-luvulla tietyissä USA:n osavaltioissa oli normi (laki), etteivät tummaihoiset saaneet käyttää samoja vessoja valkoihoisten kanssa tai matkustaa bussin etuosassa, joka oli varattu valkoihoisille. Nämä ovat esimerkkejä syrjivistä normeista, joita tuleekin vastustaa. Joskus jopa valtion laki voi olla väärässä.

Vaikka normit siis syntyvät arvojen pohjalta, sama ei saa tapahtua toisinpäin. Arvoja ei pidä johtaa normeista. 1700-luvulla elänyt skotlantilainen filosofi David Hume muotoili tämän Humen giljotiiniksi nimetyn periaatteen seuraavasti: "Siitä, miten asiat ovat (normit), ei pidä tehdä johtopäätöksiä siitä, miten asioiden tulisi olla (arvot)". Esimerkiksi edellä mainitussa esimerkissä Yhdysvaltojen tummaihoisia syrjivistä laista, normit eli lait kertoivat lainsäätäjien arvoista, mutta vaikka syrjintä oli normi, se ei tee syrjinnästä arvoa.

 
Tärkeää muistaa!
  • Arvot ovat päämääriä, hyvinä ja tärkeinä pidettyjä asioita.
  • Normit ovat sääntöjä ja toimintaohjeita elämään.
  • Normit syntyvät meille tärkeiden arvojen pohjalta ja niiden tehtävä on myös suojata meille tärkeitä arvoja.
  • Arvot voidaan jakaa erilaisiin ryhmiin niiden luonteen mukaan.

Tehtäviä ja pohdittavaa

muokkaa
  1. Pohdi omia arvojasi sekä perheesi arvoja, eli asioita, jotka ovat sinulle ja perheellesi tärkeitä. Entäpä kaveripiirisi arvot?
  2. Pohtikaa, miten omat arvonne näkyvät toiminnassanne päivittäin. Miltä teistä tuntuisi, jos joutuisitte elämään arvojenne vastaisesti?
  3. Tutkikaa koulunne opetussuunnitelmaa ja etsikää sieltä, millaiselle arvopohjalle koulunne toiminta perustuu. Miten nämä arvot näkyvät mielestänne koulunne toiminnassa?
  4. Tutki luokkanne ja koulunne normeja eli sääntöjä. Millaisia normeja on kirjoitettu ylös? Entä millaisia kirjoittamattomia normeja luokassanne, kaveriporukassanne tai koulussanne on? Millaisia seuraamuksia normien rikkomisesta on?
  5. Millaisiin normeihin sinä törmäät päivän aikana. Aloita pohtiminen siitä, kun heräät aamulla.
  6. Valitkaa muutamia arkipäiväisiä tilanteita ja pohtikaa, millaisia normeja näihin tilanteisiin liittyy. Mitä arvoja normeilla yritetään suojata?

Lähteet

muokkaa