S1 Minä ihmisenä/Aivot ja keskushermosto

S1 MINÄ IHMISENÄ - MITEN IHMISKEHO TOIMII?
Miten ihmiskeho toimii?

Aistit

Luut ja lihakset

Hengitys

Sydän ja verenkierto

Sydämen toiminta

Mitä veri on?

Ruuansulatus

Aivot ja keskushermosto

Aivot ohjaavat ja koordinoivat elimistöä selkäytimen ja siitä lähtevien ja haarautuvien hermojen kautta.

Aivot tulkitsevat aistitietoa

muokkaa
 
Viestit kulkevat hermoratoja ja selkäydintä pitkin hermoimpulsseina kaikkialta kehosta aivoille ja aivoilta kaikkialle kehoon.

Aivot ovat yksi kehomme suurimmista elimistä. Aivojen toimintoihin kuuluvat ajattelu, liikkuminen, aistit, tunteet, käytös, oppiminen ja muisti.[1] Aivojen avulla tiedämme mitä ympärillämme tapahtuu ja osaamme toimia sen mukaisesti. Aivoissa on monta erilaista osaa. Aivojen suurin osa on nimeltään isoaivot. Isoaivoissa sijaitsee erilaisten aistimuksien syntyalueet. Aistinelimet, kuten vaikkapa korvat, silmät ja nenä, keräävät tietoa ihmisen ympäristöstä. Tieto kulkee hermoimpulsseina isoaivoihin. Itse aistimus siitä, mitä ympärillämme kuuluu, näkyy tai tuoksuu, syntyy aivoissa isoaivojen kuuloalueella. Pikkuaivot sijaitsevat isoaivojen alapuolella. Niiden tehtävänä on pitää yllä tasapainoa.

Ihmisellä on keskushermosto ja ääreishermosto

muokkaa

Hermosto ohjaa ihmisen elimistön toimintaa sekä kuljettaa viestejä aivojen ja muun elimistön välillä. Se koostuu kahdesta osasta; keskushermostosta ja ääreishermostosta. Keskushermostoon kuuluvat aivot ja selkäydin[1]. Keskushermosto ottaa vastaan tietoa, jäsentelee tietoa, muodostaa aistimuksia ja antaa elimistölle toimintakäskyjä. Ääreishermosto puolestaan koostuu keskushermostoon tulevista ja sieltä lähtevistä hermoista. Tuntohermot saapuvat keskushermostoon aistielimistä. Ne tuovat aivoille tietoa ympäristöstä. Liikehermot puolestaan lähtevät keskushermostosta eri elimiin, esimerkiksi ihmisen lihaksiin. Ne vievät elimille aivojen antamia toimintakäskyjä.

Hermosto koostuu hermosoluista

muokkaa

Hermot koostuvat monista pitkistä hermosoluista ja niitä ympäröivästä sidekudoksesta. Hermosolujen pitkulainen rakenne soveltuu hyvin niiden tehtävään eli viestien nopeaan kuljettamiseen. Viestit kulkevat hermosoluissa sähköisinä hermoimpulsseina. Hermoimpulssi saapuu hermosoluun sen tuojahaaraketta pitkin, josta se kulkee solukeskuksen kautta viejähaarakkeeseen. Viejähaarakkeesta viesti kulkee seuraavaan hermosoluun kemiallisesti välittäjäaineiden avulla synapsiksi kutsutun liittymäkohdan kautta.

Muista antaa aivoillesi lepoa

muokkaa

Tehtäviä ja pohdittavaa

muokkaa

Lue lisää

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. 1,0 1,1 Dixon, Bernard., Hakanen, Jarmo., Huhtinen, Heikki., Bryan, Jenny.: Tieteen maailma. [1]. Ihminen, s. 37. [Kööpenhamina]: [Bonnier], 1992. ISBN 8742704030. Worldcat.