Avaa päävalikko

Wikikirjasto β

S2 Demokraattinen yhteiskunta/Eduskuntavaalit

< S2 Demokraattinen yhteiskunta

Suomessa valta kuuluu kansalleMuokkaa

Suomen Perustuslain mukaan valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontuva eduskunta. Eduskuntaan kuuluu 200 kansanedustajaa.

Kansanedustajat valitaan joka neljäs vuosi toimitettavilla välittömillä, suhteellisilla ja salaisilla vaaleilla. Vaalipäivä on vaalivuoden huhtikuun kolmas sunnuntai. Eduskuntavaaleissa äänioikeutettuja ovat kaikki viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttäneet Suomen kansalaiset.

Eduskuntavaalien keskeiset periaatteetMuokkaa

 
Eduskuntavaaleissa äänioikeutettu kirjoittaa ehdokkaansa numeron vaalilipukkeelle.

Vaaleissa on yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. 

Äänioikeus on riippuvainen vain sellaisista edellytyksistä, jotka kansalaisilla yleensä on. Äänioikeudelle eduskuntavaaleissa on vain kaksi edellytystä: 18 vuoden ikä ja Suomen kansalaisuus.

Yhtäläisellä äänioikeudella tarkoitetaan, että jokaisella äänioikeutetulla on yhtäläinen oikeus vaikuttaa vaalin tulokseen eli sama äänimäärä. Yleisissä vaaleissa kullakin äänestäjällä on käytettävissään yksi ääni.

Vaalit ovat välittömät. 

Äänioikeutettu äänestää vaaleissa suoraan sitä henkilöä, jonka hän tahtoo saada valituksi.

Vaalit ovat suhteelliset. 

Eduskuntavaaleissa jokainen puolue tai muu ryhmittymä saa sen määrän edustajia eduskuntaan kuin mitä sen vaaleissa saama äänimäärä suhteessa muihin ryhmittymiin edellyttää. Jos esimerkiksi puolue saa annetuista äänistä esimerkiksi noin 20 prosenttia, sen tulisi saada myös noin 20 prosenttia jaettavina olevista edustajanpaikoista. Suomessa suhteellisen vaalitavan laskentamenetelmänä sovelletaan nk. d´Hondtin menetelmää.

Vaalit ovat salaiset.

Vaalisalaisuudella tarkoitetaan sitä, etteivät vaaliviranomaiset, muut viranomaiset tai muut kansalaiset saa tietää, kenelle äänestäjä on äänensä antanut tai onko hän jättänyt tyhjän äänestyslipun. Sen sijaan tieto siitä, onko äänioikeutettu käyttänyt äänioikeuttaan eli käynyt äänestämässä, ei kuulu vaalisalaisuuden piiriin.

Kunkin äänestäjän on äänestettävä itse. 

Kukaan ei voi äänestää toisen puolesta. Sen sijaan äänestystilanteessa voidaan tietyin edellytyksin käyttää avustajaa.

Äänestämisen on tapahduttava vaaliviranomaisen edessä. 

Tällä pyritään turvaamaan vaalien yleinen luotettavuus, äänestäjän oikeus ja mahdollisuus ilmaista vapaa tahtonsa sekä varmistamaan vaalisalaisuuden toteutuminen.

Vaalien tuloksen määräytyminenMuokkaa

Vaalien tuloksen määräytymisessä käytetään ns. d'Hondt'in laskentamenetelmää. Sen mukaan laskennan ensimmäisessä vaiheessa lasketaan kunkin ryhmittymän eli vaaliliittoon kuulumattoman (yksittäisen) puolueen, vaaliliiton, yhteislistan sekä yhteislistaan kuulumattoman valitsijayhdistyksen vaalipiirissä saama kokonaisäänimäärä. Vaaliliitossa olevia puolueita kohdellaan siis yhtenä ryhmittymänä, samoin yhteislistaan kuuluvia valitsijayhdistyksiä. Laskennan toisessa vaiheessa asetetaan kussakin ryhmittymässä ehdokkaat paremmuusjärjestykseen heidän saamiensa äänimäärien perusteella.

Kolmannessa vaiheessa annetaan kullekin ehdokkaalle vertausluvut siten, että ryhmittymän eniten ääniä saanut ehdokas saa vertausluvukseen ryhmittymän koko äänimäärän, toiseksi eniten ääniä saanut ehdokas puolet ryhmittymän äänimäärästä, kolmanneksi tullut ehdokas kolmanneksen, neljänneksi tullut ehdokas neljänneksen ja niin edelleen.

Lopuksi vaalipiirin kaikki ehdokkaat asetetaan vertauslukujen mukaiseen paremmuusjärjestykseen ja tästä listasta valitaan kansanedustajaksi niin monta ehdokasta kuin vaalipiiristä valitaan edustajia.