S2 Demokraattinen yhteiskunta/Eri vähemmistöt Suomessa

Vähemmistöt suomalaisessa kulttuurissa muokkaa

Suomalaiset eivät ole kokonaan yhtä väestöryhmää muokkaa

Mitä vähemmistö tarkoittaa?

Suomessa on aina asunut erilaisia vähemmistökulttuureja muokkaa

Vähemmistöjen joukossa on myös sekä kieli- että uskonnollisia vähemmistöjä muokkaa

Erilaiset katsomukset ja uskonnolliset vähemmistöt Suomessa muokkaa

Sinun tapaasi ajatella erilaisista perustavanlaatuisista asioista – kuten esimerkiksi jumalan tai jumalien olemassaolosta tai olemattomuudesta, hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä tai vaikkapa tiedosta ja uskomuksista – kutsutaan maailmankatsomukseksesi. Suomessa on paljon erilaisia tapoja ajatella näistä asioista, mutta kaikki maailmankatsomukset voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään: niihin, joissa uskotaan yliluonnollisen, kuten jumalan tai jumalien olemassa oloon ja niihin, joissa ei uskota.

Monet – vaikkeivat kaikki – jumalaan tai jumaliin uskovista kuuluvat johonkin uskonnolliseen yhdyskuntaan. Suurin uskonnollinen yhdyskunta Suomessa on kristinuskon piiriin kuuluva evankelis-luterilainen kirkko. Suomessa toimii myös yli muuta sata uskonnollista yhteisöä. Evankelis-luterilaisen kirkon jälkeen toiseksi suurin uskonnollinen yhdyskunta on ortodoksinen kirkko, joka on toinen kristinuskon suuntaus. Kaikista katsomusryhmistä toiseksi suurin on kuitenkin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomat eli ne, jotka eivät kuulu mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan.

Kannattaa muistaa, että johonkin uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluminen tai kuulumattomuus ei automaattisesti kerro mitään siitä, miten ihminen ajattelee maailmasta. Erittäin tärkeää on myös ymmärtää, että Suomessa perustuslaki takaa uskonnon- ja ajattelunvapauden[1], eli jokaisella on oikeus ajatella ja uskoa ihan niin kuin itse haluaa. Keneltäkään ei saa kieltää uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumista eikä tietenkään saa myöskään pakottaa mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan.

Lähteet muokkaa

  1. Suomen perustuslaki 11.6.1999/731