S2 Demokraattinen yhteiskunta/Kansalaisen poliittiset oikeudet ja vaikuttamisen mahdollisuudet demokratiassa

Äänioikeus ja vaalikelpoisuus

Suomi on demokraattinen maa, jossa valta kuuluu kansalle. Vallankäyttäjien valinta tehdään demokratiassa äänestämällä. Suomessa kaikki 18 vuotta täyttäneet ovat äänioikeutettuja eli heillä on käytössään yksi ääni vaaleissa. Kenenkään ei kuitenkaan ole pakko äänestää, sillä Suomessa ei ole käytössä äänestyspakkoa. Äänestäminen on jokaiselle kuuluva oikeus vaikuttaa yhteisönsä asioihin. Äänioikeuden voi menettää syyllistyessään vaalirikokseen. Vaalirikoksia ovat esimerkiksi äänten ostaminen tai myyminen sekä lahjominen tai ilkivalta äänestystilanteessa.

Voidakseen asettua ehdolle vaaleissa henkilön täytyy olla vaalikelpoinen. Vaalikelpoisia ovat ne, jotka ovat äänioikeutettujakin. Esimerkiksi holhouksenalaiset ja tuomareina työskentelevät eivät kuitenkaan voi asettua ehdolle vaaleissa. Presidentinvaaleissa ehdolle saa asettua vain syntyperäiset suomalaiset. Vaaliehdokkaaksi voi hakeutua esimerkiksi ottamalla yhteyttä sopivaan puolueeseen ja kysymällä mahdollisuutta asettua ehdokkaaksi. Kaikki vaalikepoiset saavat myös perustaa valitsijayhdistyksen. Valitsijayhdistyksen perustamiseen tarvittavien kannattajien määrä vaihtelee vaaleittain.

Jokaisella kansalaisella on mahdollisuus vaikuttaa

Jokaisella kansalaisella on mahdollisuus vaikuttaa ympäristöönsä. Äänestämisen lisäksi Suomessa kansalaisilla on monenlaisia vaikuttamismahdollisuuksia. Suomalaisilla on esimerkiksi kokoontumisen vapaus, sananvapaus ja mielipiteen vapaus. Kaikki vaikutusmahdollisuudet eivät kuitenkaan ole laillisia. Laittomia vaikuttamiskeinoja ovat esimerkiksi lahjonta, kiristäminen, terrorismi ja ilkivalta.

Parhaiten äänensä saa kuulumaan yhteistyöllä samanmielisten ihmisten kanssa. Kansalaiset voivat perustaa kansalaisjärjestön ajamaan itselleen tärkeitä asioita tai osallistua puoluetoimintaan. Suomessa mielenosoituksen järjestämiseen ei tarvita lupaa ja se on laillista toimintaa, mutta siitä pitää aina tehdä ilmoitus poliisille yleisen turvallisuuden turvaamiseksi. Koulussa oppilaat voivat vaikuttaa esimerkiksi osallistumalla oppilaskuntatoimintaan.

Yksittäinen ihminen voi vaikuttaa esimerkiksi kirjoittamalla mielipidekirjoituksia nettiin tai lehtiin. Yksi uusimmista vaikutusmahdollisuuksista on vuonna 2012 voimaan tullut kansalaisaloitelaki. Kansalaisaloitteen voi perustaa kuka tahansa äänioikeutettu suomalainen itselleen tärkeästä asiasta. Jos aloitteen allekirjoittaa 50 000 äänioikeutettua suomalaista, se siirtyy eduskunnan käsiteltäväksi. Tähän mennessä eduskunnassa hyväksyttyjä kansalaisaloitteita ovat tasa-arvoinen avioliittolaki ja äitiyslaki.

Yksi vaikuttamiskeino on kansalaistottelemattomuus. Se on julkista väkivallatonta tottelemattomuutta, jossa kansalaiset haluavat saada näkyvyyttä ajatuksilleen. Mielenosoittajat kutsuvat lehdistön paikalle ja tekevät tempauksestaan mahdollisimman näkyvän. Yksi Suomen tunnetuimmista kansalaistottelemattomuustapauksista oli vuoden 1979 mielenosoitus Koijärvellä. Koijärvi-liikkeen aktivistit estivät työkoneiden käyttämisen, rakensivat patoja ja köyttivät itsensä niihin estääkseen Koijärven suon kuivattamisen. Nykyään kansalaistottelemattomuus näkyy mm. totaalikieltäytymisenä ja talonvaltauksina.

Vaalit Suomessa

Suomessa järjestetään neljät vaalit: presidentinvaalit, eduskuntavaalit, kunnallisvaalit ja europarlamenttivaalit. Näiden lisäksi järjestetään pienempiä vaaleja, kuten seurakuntavaalit.

Presidentinvaaleissa valitaan Suomelle yksi presidentti kuuden vuoden välein. Sama henkilö voidaan valita presidentiksi korkeintaan kahdelle kaudelle. Vuodesta 1994 lähtien presidentinvaali on järjestetty suorana kaksivaiheisena kansanvaalina. Presidentinvaalin vaalipiiri on koko Suomi eli kaikki äänioikeutetut äänestävät samoista ehdokkaista. Ehdokkaiksi saavat asettua syntyperäiset suomalaiset rekisteröidyn puolueen tai vähintään 20 000 kannattajaa keränneen valitsijayhdistyksen edustajana.

Eduskuntavaaleissa joka neljäs vuosi valitaan 200 kansanedustajaa Suomen eduskuntaan säätämään Suomen lakeja ja päättämään maan asioista. Vaalitapana käytetään suhteellista vaalitapaa, ja vaalipiirejä on 13. Vaalikelpoisia ovat Suomen kansalaiset, ja ehdokkaita saavat asettaa rekisteröidyt puolueet ja vähintään 100 kannattajaa keränneet valitsijayhdistykset.

Kunnallisvaaleissa joka neljäs vuosi valitaan kunnalle kunnanvaltuusto. Kunnanvaltuuston koko riippuu kunnan asukasluvusta: pienimmissä kunnissa valitaan 13 kunnanvaltuutettua, suurimmissa 85. Vaalitapana käytetään suhteellista vaalitapaa, ja vaalipiirinä toimii kunta. Ehdokkaita saavat asettaa rekisteröidyt puolueet ja vähintään kymmenen kannattajaa keränneet valitsijayhdistykset.

Europarlamenttivaaleissa joka viides vuosi valitaan 13 europarlamentaarikkoa eli MEP:iä (Member of the European Parliament) päättämään EU-lainsäädännöstä yhdessä muiden EU:n jäsenvaltioiden europarlamentaarikkojen kanssa. Paikkaluku on jaettu suhteessa jäsenvaltioiden asukaslukuun. Europarlamenttivaaleissa koko Suomi muodostaa yhden vaalipiirin, ja käytössä on suhteellinen vaalitapa. Ehdokkaita voivat asettaa rekisteröidyt puolueet sekä vähintään 2 000 kannattajaa keränneet valitsijayhdistykset.

Suomessa käytettävät vaalitavat

Suomessa on käytössä käytännössä kaksi vaalitapaa: ehdoton enemmistövaali ja suhteellinen vaalitapa.

Ehdottoman enemmistövaalin eli suoran kaksivaiheisen kansanvaalin ideana on se, että voittavan ehdokkaan tulisi saada yli puolet äänistä. Jos kukaan ehdokkaista ei saa ensimmäisellä kierroksella yli puolta äänistä, kahden eniten ääniä saaneiden ehdokkaiden kesken järjestetään toinen vaali. Valituksi tulee toisella kierroksella enemmän ääniä saanut ehdokas. Suora kaksivaiheinen kansanvaali on käytössä Suomen presidentinvaalissa.

Suomessa on käytössä myös belgialaisen matemaatikon, Victor D’Hondtin, suhteellisen vaalitavan variaatio. Sen tavoitteena on, että kansan mielipide heijastuisi mahdollisimman tarkasti paikkajakoon. Tässä vaalitavassa äänestäjä äänestää sekä ehdokasta että puoluetta. Jokaiselle ehdokkaalle lasketaan ehdokkaan henkilökohtaisen menestyksen ja puolueen kokonaismenestyksen avulla vertausluku, joka määrittää ehdokkaiden paremmuusjärjestyksen puolueen sisällä sekä kilpailukyvyn muihin puolueisiin verrattuna. Menetelmää käytetään Suomessa eduskuntavaaleissa, kunnallisvaaleissa ja europarlamenttivaaleissa.