S2 Demokraattinen yhteiskunta/Kansalaisjärjestöt ja niiden vaikuttamisen keinot

Kansalaisjärjestöt lyhyesti

Kansalaisjärjestöt ovat hallituksesta riippumattomia voittoa tavoittelemattomia järjestöjä, joiden kautta ihmiset voivat helpommin tuoda esiin itselleen tärkeitä asioita. Kansalaisjärjestöjä löytyy kaikkialta maailmasta ja ne siellä suuriakin verkostoja. Osa suomalaisten kansalaisjärjestöjen ajamista asioista ovat osalle suomalaisista täysin unohdettuja, eivätkä ne välttämättä kosketa jokaista ollenkaan. Suomessa kansalaisjärjestöt ovat pääasiassa yrityksenä tai sen tavoin toimivia järjestöjä. Suomessa yritysrekisteriin rekisteröityjä kansalaisjärjestöjä on todella paljon, jopa 120 000 yhdistystä, joista aktiivisesti toimivia on jopa 70 000. Jokaisella suomalaisella on oikeus perustaa oma kansalaisjärjestö iästä tai muista seikoista riippumatta. Kansalaisjärjestöjen tavoite voi olla lain puitteissa lähes mikä tahansa. Kansalaisjärjestöillä voidaan tavoitella mm. uuden lain ehdottamista, vanhan lain muuttamista tai sen kokonaan kumoamista.

Kansalaisjärjestöjen historiaa

Suomen kansalaisjärjestöjen historia on jaettu kolmeen osaan. Ensimmäinen vaihe Suomessa ja Euroopassa johtaa jo 1700-luvulle, jolloin perustettiin erilaisia salaseuroja ja vapaamuurariveljeskuntien looseja. Seuraava vaihe alkoi 1791-luvulla. Silloin alettiin perustaa erilaisia sivistysseuroja, jotka ajoivat käytännöllisen hyödyn asiaa. Vuonna 1979 syntyi niistä tunnetuin, edelleen toiminnassa oleva Finska Hushållningssällskapet eli Suomen Talousseura. Ensimmäiset uskonnolliset yhdistykset alkoivat muodostua 1800-luvun alussa Ja jo 1820-luvulla ensimmäiset nuorten yliopistomiesten lauantaiseurat aloittivat toimintansa Turussa ja sen seudulla. Kymmenen vuoden kuluessa 1830-luvulla alettiin perustaa myös muita yhdistyksiä, kuten edelleen voimissaan oleva Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, erilaiset raittiusyhdistykset, rouvasväenyhdistykset ja vapaapalokunnat. Kansalaisherääminen alkoi Suomessa monia muita Euroopan maita myöhemmin, vasta 1800-luvun puolivälin jälkeen, Venäjän keisareiden Aleksanteri I:sen ja Nikolai I:sen pidettyä Suomessa yllä voimakasta kuria ja järjestystä alkoi oikea kansalaisherääminen. Herääminen alkoi voimakkaana vuonna 1855, jolloin valta Suomessa vaihtui Keisari Aleksanteri II:lle. Tästä seurasi taas lukuisia uusia järjestöjä Järjestöjä alkoi 1900-luvun aikana kehittyä uusien vapauksien, lakien ja Suomen itsenäistymisen ansiosta valtavasti lisää. Uudenlaisten seksuualinormien ja monien muiden Suomalaisia sekä maailmaa kohuttaneiden aiheiden takia on perustettu lisää järjestöjä ja nykyään, 2000-luvulla, niitä löytää lähes jokaiseen aiheeseen liittyen.

Esimerkkejä erilaisista kansalaisjärjestöistä Suomesta ja maailmalta

Esimerkkeinä erilaisista suurimmista kansalaisjärjestöistä Suomessa ovat mm. Suomen Punainen Risti, Lions Club, Kirkon Ulkomaanapu ja Pohjola Norden. Maailmalla suurimpia kansalaisjärjestöjä ovat esimerkiksi, Human rights watch, Amnesty international ja Greenpeace. Esimerkkinä suomalaisista kansalaisjärjestöistä on Pohjola Norden, joka on perustettu vuonna 1924 pohjoismaisen yhteistyön edistämiseksi. Se on ainoa kansalaisjärjestö, jonka päätavoitteena on pohjoismainen yhteistyö ja pohjoismaiden tunnetuksi tekeminen Suomessa. Järjestö edistää pohjoismaisten kielten opetusta Suomessa ja järjestää erilaisia seminaareja valaisten erilaisia pohjoismaisen yhteistyön mahdollisuuksia ja haasteita. Pohjola Norden järjestää myös nuorille paljon pohjoismaista toimintaa. Se kiertää Suomalaisia kouluja sekä järjestää nuorille erilaisia tapahtumia ja kielikursseja Suomessa ja muissa pohjoismaissa. Pohjola Nordenilla on aluetoimistoja Rovaniemellä, Helsingissä, Turussa, Vaasassa ja Ahvenanmaalla sekä pienempiä alueyhdistyksiä muualla Suomessa on n. 100 kpl. Lisäksi Pohjola Nordenilla on toimipisteitä Ruotsissa, Norjassa, Islannissa, Tanskassa ja Färsaarilla sekä Pohjoismaiden ulkopuolella mm. Virossa, Liettuassa ja Venäjällä. Esimerkkinä ulkomaisesta kansalaisjärjestöstä on Amnesty International, joka on perustettu vuonna 1967. Järjestö on kasvanut maailman suurimmaksi ihmisoikeusjärjestöksi. Amnesty International ajaa ihmisoikeusasioita kaikkialla maailmassa ja sen tavoitteena tuoda näkyville globaalit ja paikalliset ihmisoikeusloukkaukset viipymättä tehokkaasti ja vaikuttaen. Järjestön päämajoja löytyy kaikkialta maailmasta. Lähin niistä on jo Helsingissä.

Kuinka kansalaisjärjestöt vaikuttavat

Kansalaisjärjestöt voivat vaikuttaa päättäjien tekemiin päätöksiin monilla eri tavoilla. Järjestö voi lähettää esimerkiksi lähetystön kertomaan päättäjille, mitkä ovat heidän näkökulmastaan tärkeitä asioita. Kyseistä toimintaa kutsutaan lobbaukseksi. Se on laillista ja tehokas tapa saada oma mielipide päättäjien tietoon. Se vaatii kuitenkin jonkin verran aikaa. Kansalaisjärjestö voi vaikuttaa voi myös suorasti esimerkiksi osoittamalla mieltä tai kansalaistottelemattomuudella. Nämä tavat saavat asian nopeasti päättäjien tietoon ja käsittelyyn, mutta niihin saatetaan suhtautua eduskunnassa negetiivisemmin suoran vaikuttamisen suunnalta tulleen idean taustan takia. Järjestöjen mahdollisuutena on myös kerätä adresseja ja pitää erilaisia kamppanjoita haluamiensa lakimuutosten puolesta. Tämä on onnistuneena ratkaisuna monen mielestä jopa paras tapa vaikuttaa lakiasioihin.