Avaa päävalikko

Wikikirjasto β

S2 Demokraattinen yhteiskunta/Romanit

< S2 Demokraattinen yhteiskunta

Sisällysluettelo

Romaniväestöä on ollut Suomessa jo 1500-luvulta alkaenMuokkaa

Useimmat tutkijat ovat sitä mieltä, että romanit ovat alunperin lähtöisin nykyisen Intian alueelta[1]. Romanit ovat saapuneet Suomeen n. 500 vuotta sitten. Nykyisin romaneja on Suomessa noin 10 000. Suurin osa romaneista asuu Etelä-Suomessa. Vaikka romaneilla on oma kulttuuri, kieli ja lippu, he ovat suomalaisia. Romaniväestöstä on käytössä useita eri nimityksiä. Kaikkein tutuin suomalaisille lienee edelleen nimitys "mustalainen". Sen lisäksi, että sitä on käytetty kuvaamaan tähän kyseiseen ryhmään kuuluvaa henkilöä, sitä on käytetty myös negatiivisissa yhteyksissä haukkumasanana. Nimitystä mustalainen pidetään tänä päivänä loukkaavana. Sen vuoksi kyseiseen kulttuuriin kuuluvasta ihmisestä on syytä käyttää nimitystä romani. Romaneja on kutsuttu myös "tummiksi". Viime vuosien aikana on virallisissa yhteyksissä yleistynyt romani -nimityksen käyttö. Sana romani tulee romaninkielisestä sanasta "rom", joka tarkoittaa ihmistä.

RomanikulttuuriMuokkaa

 
Romaneilla on oma lippu.

Romanikulttuuri on kansainvälinen kulttuuri, mutta siitä huolimatta on olemassa alueellisia eroja. Suomen romanit ovat säilyttäneet oman kulttuurinsa hämmästyttävän hyvin, ottaen huomioon yhteiskunnan taholta tulleet sulauttamispaineet ja suomalaisen yhteiskunnan samankaltaisuuden.

Selkeimmin romanikulttuuri eroaa valtaväestön kulttuurista keskeisen arvoperustansa osalta. Romanikulttuuri on ennen kaikkea ihmissuhdekulttuuri, jossa perhe ja suku ovat keskeisessä asemassa. Valtaväestölle tyypillinen kilpailumentaliteetti, rahan ja aseman arvostus ovat vieraita. Ihmisen arvostus perustuu sosiaalisten taitojen hallintaan, kulttuuriin sitoutumiseen sekä ikään ja sukupuoleen. Myös tunteiden ja intuition merkitys korostuu. Kohteliaisuus, vieraanvaraisuus ja aito kiinnostus toisen kuulumisista ovat osa sosiaalista kanssakäymistä.

Oma kieliMuokkaa

Romaneilla on oma kieli, jonka asema Suomessa on turvattu lailla. Vuonna 2000 voimaan tullut perustuslaki turvaa oikeuden romanikielen ja -kulttuurin kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Kielellä on romanikulttuurissa – kuten kaikissa kulttuureissa – tärkeä rooli identiteetin ja yhtenäisyyden eli me-hengen vahvistajana. Romanikieli on liittynyt romanien historiaan, perinteisiin sekä tapoihin, ja se on elänyt ja säilynyt suullisena perinteenä. Kirjallisesti kieltä on käytetty vasta 1970 -luvulta alkaen. Romanikielen taito on vähentynyt viimeisen 50 vuoden aikana[2] mutta aivan viimeisten vuosien aikana on ollut nähtävissä myönteistä kehitystä[3]. Suomen romanikieli on UNESCO:n vakavasti uhanalaisten kielten listalla [4].

LisätietoaMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Suomen Romanifoorumi ry. 2017. https://www.romanifoorumi.fi/romanit-suomessa/romanikulttuuri/romanien-historia/ (Viitattu 17.9.2017)
  2. Suomen Romanifoorumi. 2017. https://www.romanifoorumi.fi/romanit-suomessa/romanikieli/ (Viitattu 17.9.2017)
  3. Romaniasiain neuvottelukunnan lausunto Perustuslakivaliokunnalle Valtioneuvoston kertomuksesta kielilainsäädännön soveltamisesta 2013 mukaan Sisäministeriö / Yhdenvertaisuus etusijalle -hanke. 2017. http://www.romanit.fi/romanikieli/romanikieli-tanaan/ (Viitattu 17.9.2017)
  4. Romaniasiain neuvottelukunnan lausunto Perustuslakivaliokunnalle Valtioneuvoston kertomuksesta kielilainsäädännön soveltamisesta 2013 mukaan Sisäministeriö / Yhdenvertaisuus etusijalle -hanke. 2017. http://www.romanit.fi/romanikieli/romanikieli-tanaan/sailyminen-elavana-kielena/ (Viitattu 17.9.2017)