S2 Erilaisia elämäntapoja/Islam

Islamin synty lyhyesti

Arabiankielinen sana Allah sekä tähti ja kuunsirppi ovat islamin symboleita.

Islam on kristinuskon ohella toinen juutalaisuudesta vaikutteita saanut ja Lähi-idässä syntynyt maailmanuskonto. Sen syntyyn liittyy profeetta Muhammad. Muslimit uskovat, että profeetta Muhammad oli historiallinen henkilö, joka syntyi länsimaisen ajanlaskun mukaan noin vuonna 570 jaa. ja vaikutti Arabian niemimaalla sijaitsevissa Mekan ja Medinan kaupungeissa 600-luvulla. Muslimit eli islaminuskoiset pitävät Muhammadia profeettana eli henkilönä, joka välittää jumalalta tulevia ilmestyksiä ja kertoo näin ihmisille jumalan tahdon. He uskovat Muhammadin saaneen Jumalalta enkelin välityksellä ilmoituksia, jotka Muhammad välitti ihmisille. Muhammad sai seuraajia, ja islam syntyi. Islamilainen ajanlasku alkaa vuodesta 622 jaa., jolloin profeetta Muhammadin uskotaan seuraajineen muuttaneen Mekasta Medinaan.

Islamissa ajatellaan, että islam on aina ollut, koska Jumala on aina ollut. Islaminuskon mukaan islam lähti leviämään profeetta Muhammadin ja kalifien toiminnan seurauksena 600-luvulla. Länsimainen historiantutkimus on kyseenalaistanut islamin syntyhistoriasta kerrottuja asioita, koska niitä koskevat tiedot ovat peräisin vasta 800-luvulla alkaneesta islamilaisesta historiankirjoituksesta. Islamille sen oma syntyhistoria ei kuitenkaan ole tieteen asia vaan osa islaminuskoa itseään.

Islamin syntyaikoihin juutalaisuudella oli Lähi-idässä merkittävä rooli ja kristinuskokin oli ollut olemassa jo satoja vuosia. Islam luetaan yhdessä kristinuskon ja juutalaisuuden kanssa niin sanottuihin abrahamilaisiin uskontoihin. Islamin sanomassa on juutalaisesta ja kristillisestä perinteesta tuttuja piirteitä, kuten yksijumalaisuus ja se, että jumala ilmoittaa tahtonsa jonkun ihmisen kautta. Myös käsitys jumalasta maailman ja ihmisen luojana on yhteinen, ja monet juutalaisuuden ja kristinuskon henkilöt, kuten juutalaisten Abraham ja kristittyjen Jeesus esiintyvät muslimien pyhässä kirjassa Koraanissa. Koraanissa heidät kuitenkin nähdään islamin profeettoina, joiden kautta jumala on ilmoittanut tahtoaan ja joista viimeinen, lopullisen ilmoituksen tuonut, oli Muhammad. Kaikkia kolmea uskontoa yhdistää myös ajatus kuolemanjälkeisestä elämästä. Islamin opin mukaan ihminen palkitaan kuoleman jälkeen tämän tekojen mukaanja tavoitteena on pääsy Paratiisiin. Erään teorian mukaan islam olisi syntynyt itäisestä kristillisyydestä pitkän ajan kuluessa. Tämä ei kuitenkaan ole islamin oma käsitys, missä islamin synty päinvastoin nähdään nopeana tapahtumana vuosien 610 ja 632 välissä.

Islam tänään

Kartta näyttää missä ovat islamin merkittävimmät kannattaja-alueet (vuonna 2010).

Maailman väestöstä noin 23% oli muslimeja vuonna 2010.

Tänä päivänä muslimeja on ympäri maailmaa, mutta islamin merkittävimmät kannattaja-alueet ovat Pohjois-Afrikka, Lähi-itä ja Kaakkois-Aasia. Islam on kannattajamäärässä mitattuna maailman toiseksi suurin uskonto kristinuskon jälkeen. Jäsenmäärässä mitattuna maailman suurimpia muslimivaltioita ovat Indonesia, Pakistan ja Intia.

Vuonna 2010 maailman väestöstä noin 23% oli muslimeja, mikä tekee islamista maailman toiseksi suurimman uskonnollisen katsomuksen. Muslimeista suurin osa oli sunnalaisia, joka on toinen islamin pääsuuntauksista, toisen pääsuuntauksen ollessa shiialaisuus. Sunnalaisuuden ja shiilaisuuden lisäksi islam – kuten muutkin maailmanuskonnot – pitävät sisällään joukon erilaisia ryhmiä ja suuntauksia.

Mekka ja Medina, eli kaupungit, joissa profeetta Muhammad islaminuskon mukaan vaikutti, ovat tänä päivänä muslimien pyhiä kaupunkeja yhdessä Jerusalemin kanssa. Mekassa sijaitseva Kaaban temppeli on muslimeille pyhin kaikista paikoista. Medinassa sijaitsee profeetta Muhammadin moskeija ja Jerusalemissa Temppelivuoren kalliomoskeija.

Islam on kristinuskon ja juutalaisuuden tapaan monoteistinen uskonto, eli uskotaan yhteen ainoaan Jumalaan. Usko yhteen jumalaan on tärkeimpiä asioita islamissa ja toisten jumalten palvominen pahimpia asioita, joita muslimi voi tehdä. Muslimit kutsuvat jumalaa arabiankielisellä sanalla "Allah", joka tarkoittaa suomeksi jumalaa. Samaa sanaa käyttävät myös arabikristityt.

Elämää muslimina

Koska islamilainen perimätieto suhtautuu kielteisesti ihmisen kuvaamiseen, ovat monenlaiset kauniit geometriset kuviot tyypillisiä islamilaisessa kuvataiteessa.

Nuoria musliminaisia. Islamin vaatimksen säädyllisestä pukeutumisesta ei tarvitse tarkoittaa burqaan verhoutumista. Suurelle osalle muslimeja se tarkoittaa esimerkiksi hiusten peittämistä huivilla.

Juutalaisuuden ja kristinuskon tavoin myös islamissa ajatellaan olevan vain yksi jumala, joka on luonut maailman. Ihmisen velvollisuus on islamin mukaan totella jumalan tahtoa.

Lapsen synnyttyä muslimit viettävät nimenantojuhlaa. Nimi annetaan yleensä seitsemän päivän ikäisenä. Juutalaisten tavoin myös islamissa pojat ympärileikataan. Perheellä on islamissa tärkeä merkitys, ja häät ovatkin suuri juhla, jota saatetaan viettää monta päivää. Kuoleman kohdatessa muslimi pitäisi perinteen mukaan haudata vuorokauden kuluessa kuolemasta kasvot Mekkaan päin.

Islamin pyhä kirja ja muslimien tärkein elämänohje on nimeltään Koraani, joka jakautuu 114 kappaleeseen eli suuraan. Islamin käsityksen mukaan Koraani on Jumalan sanaa ja hänen suoraa puhettaan sellaisenaan. Se on myös ylin auktoriteetti ja elämänohje.

Muslimien mukaan ainoa oikea Koraani on kirjoitettu arabiaksi ja käännökset ovat vain tulkintoja alkuperäisestä. Suurin osa muslimeista ei kuitenkaan ymmärrä arabiaa eikä varsinkaan Koraanin kirjoitusaikaan käytettyä arabiaa, minkä vuoksi useimmat lukevat omankielisiä käännöksiään, mutta lausuvat rukoillessaan Koraania arabiaksi.

Koraanin jälkeen tärkein elämänohje on sunna eli profeetta Muhammadin esikuvallinen elämäntapa. Muslimien pitäisi islamin opin mukaan elämässään noudattaa Muhammadin esimerkkiä. Kertomuksia Muhammedin elämäntavasta ja teoista kutsutaan haditheiksi.

Muslimit eivät kuitenkaan etsi uskonnollisia elämänohjeita itsenäisesti Koraanista tai haditheista. Itsenäinen Koraanin tulkinta on päinvastoin islamissa kielletty. Saadakseen tietää islamin kannan asioihin muslimi kääntyy oman moskeijansa imaamin puoleen, joka uskonoppineena osaa tulkita Koraania. Muftit ovat uskonoppineita, jotka antavat uskonasioista huolellisesti perusteltuja lausuntoja.

Uskovaa sitovat tietyt velvollisuudet, jotka pohjaavat Koraaniin ja profeetta Muhammadin elämään. Juutalaisuuden tavoin myös islamissa ihmisen velvollisuudet ja oikein eläminen korostuvat, ja velvollisuudet sitovat yhtäläisesti kaikkia täysi-ikäisiä ja täysivaltaisia miehiä ja naisia. Koraanin ja profeetta Muhammadin esimerkin pohjalta on syntynyt islamilainen laki eli sharia. Lain tulkinta eli fiqh on kuitenkin ihmisten käsissä ja vaihtelee monissa asioissa.

Afganistanilainen nainen burqaan pukeutuneena.

Islamilainen laki määrää hyvin yksityiskohtaisiakin asioita ihmisten yksityiselämästä. Näkyviä esimerkkejä ovat esimerkiksi ruokasäännökset. Osa ruuista on kiellettyjä eli harám ja osa sallittuja eli halál. Esimerkiksi sianlihan ja muunkin väärin teurastetun lihan syöminen on harám, kiellettyä.

Toinen näkyvä esimerkki islamilaisen lain näkymisestä arkipäivässä on pukeutuminen. Molempien sukupuolten säädyllinen pukeutuminen on säädetty Koraanissa, mutta eri puolilla maailmaa kulttuurit ja Koraanin tulkinnat ovat vaikuttaneet tähän ja määräystä tulkitaan eri tavoin. Äärimmäisen jyrkässä tulkinnassa nainen pukeutuu burqaan, joka on koko vartalon peittävä asu, jossa vain silmät näkyvät pienen pitsikoristeisen "ikkunan" takaa. Tällaista tulkintaa shariasta esiintyy kuitenkin vain pienessä osassa islamilaista maailmaa, ja yleensä naiset käyttävätkin vain hiukset peittävää huivia. Kaikki musliminaiset eivät kuitenkaan käytä huivia.

Islamilainen maailma on monessa muussakin asiassa monimuotoinen, sillä uskonoppineet antavat usein hyvin erilaisia tulkintoja shariasta. Kaikkia niitä pidetään silti oikeina, ja uskovia kehotetaankin seuraamaan sellaisia uskonoppineita, joihin he itse luottavat.

Uskon peruspilarit

Islamin opin tärkeimpiä peruskohtia kutsutaan viideksi peruspilariksi. Viisi peruspilaria ovat uskontunnustus, rukous, paasto, almuvero ja pyhiinvaellus.

Uskontunnustus

Uskontunnuksessa muslimi tunnustaa jumalan ainoaksi jumalaksi ja Muhammadin tämän profeetaksi. Vakaassa mielessä lausuttu uskontunnustus, mielellään arabiaksi ja toisten muslimitodistajien kuullen, tekee islamin käsityksen mukaan ihmisestä muslimin. Islamissa ei siis ole mitään kristinuskon kasteeseen rinnastettavaa rituaalia, jolla henkilö otettaisiin yhteisön jäseneksi.

Rukous

Rukous (salát) rytmittää muslimin päivittäistä elämää. Se toistuu viisi kertaa päivässä, ja on tarkasti kaavaan sidottu. Se eroaa esimerkiksi kristinuskon rukouksesta, joka on pikemminkin vapaamuotoista yhteydenpitoa jumalan kanssa. Islamin rukousta voisikin verrata kristittyjen jumalanpalvelukseen. Rukous koostuu määrätyistä osista, joihin kuuluu esimerkiksi Koraanin jakeiden lukemista ja tiettyjä liikesarjoja. Yksi rukous koostuu rukoussarjoista, joita kutsutaan nimityksellä rak´a ja niiden määrä riippuu rukoushetkestä. Rukousta ennen täytyy suorittaa rituaalinen puhdistautuminen.

Islamissa päivittäiset rukoukset noudattavat tarkkaa kaavaa. Ennen rukoilua tulee tehdä rituaalinen puhdistautuminen ja rukoilu suoritetaan aina Mekkaa ja siellä sijaitsevaa Kaaban temppeliä kohti.

Rukoukset tulee suorittaa Mekkaan päin viisi kertaa päivässä ja periaattessa muslimin pitäisi pitää ne kaikki, jos mikään pakottava syy ei estä. Monissa julkisissa rakennuksissa maailmalla onkin rukoushuoneeseen piirretty nuoli, joka osoittaa Mekkan suunnan. Viisi rukoushetkeä ajoittuvat aamuun, keskipäivään, iltapäivään, iltaan ja alkuyöhön.

Jos vierailet islamilaisessa maassa, saatat kuulla rukousta edeltävän rukouskutsun, joka kaikuu muslimien pyhän rakennuksen, moskeijan yhteydessä olevasta korkeasta tornista, minareetista. Rukoilla voi yksityisesti tai toisten muslimien kanssa moskeijassa, jossa rukousta johtaa muslimien uskonnollinen johtaja imaami. Viikon tärkein rukous on perjantaina. Perjantai on monille muslimeille pyhäpäivä.

Paasto

Paasto tapahtuu muslimien ramadán-kuukauden aikana. Sen aikana muslimin tulee paastota eli pidättäytyä ruuasta, juomasta ja nautintoaineista aamuhämärästä iltahämärään. Käytännössä muslimit syövät siis ramadánin aikaan hyvin varahin aamiaisen ja myöhään illallisen. Paastota koskee terveitä aikuisia eikä paastota tarvitse, mikäli terveydelliset tai muut syyt eivät sitä mahdollista. Koska islamissa noudatetaan kuukalenteria, ramadánin paikka vaihtelee vuoden ympäri. Erityisesti kuumissa maissa paastokuukauden sattuminen kesähelteille tarkoittaa elämänrytmin hidastumista päiväksi, sillä juomatta oleminen paahtavassa helteessä vaatii veronsa. Paasto päättyy suureen juhlaan, jonka nimi on id al-fitr.

Almuvero

Almuvero maksetaan kerran vuodessa. Almut käytetään joko köyhien tai islamin yhteiseksi hyväksi, ja se koskee vain tietyn varakkuustason ylittäviä, hyvin toimeentulevia ihmisiä. Almuveron lisäksi pidetään arvostettavana muutakin hyväntekeväisyyttä ja vapaamuotoista almujen antamista.

Pyhiinvaellus käynnissä Kaaban temppelin ympärillä vuonna 2010.

Pyhiinvaellus

Pyhiinvaellus on kertaluonteinen velvollisuus. Muslimin velvollisuus on suorittaa se kerran elämässään, mikäli se on taloudellisesti, terveydellisesti ja muuten mahdollista. Pyhiinvaellus suuntautuu Mekkaan ja se täytyy suorittaa juuri pyhiinvaelluskuukauden aikaan tarkkoja säädöksiä ja vaiheita noudattaen. Mekkassa vaelluksen kohteena on Kaaban temppeli.

Opiskele lisää

• YLE:n ohjelmasarja "Islamin vieraana".
• Uskonnot.fi/Islam