S6 Kestävän tulevaisuuden rakentaminen/Ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen ongelma
Tässä kappaleessa pääset tutustumaan maailmanlaajuiseen haasteeseen nimeltä ilmastonmuutos. Mikä se oikein on? Mistä se johtuu? Millaisia seurauksia sillä on? Mitä sille voi tehdä? Näihin kysymyksiin löydät vastauksen tästä kappaleesta.
Kasvihuonekaasut pitävät maapallon lämpimänä
muokkaaOletko koskaan käynyt kasvihuoneessa? Jos olet, tiedät, että kasvihuoneessa on lämmintä. Kasvihuoneen lasikatto päästää auringon säteilyn sisälle, mutta ei lämpöä ulos.
Maapalloa ympäröi kaasukerros, jota kutsumme ilmakehäksi. Sen sisältämät kaasut toimivat kasvihuoneen lasikaton tavoin. Ne päästävät auringon säteilyä maapallolle lämmittämään maata mutta vain osa lämmöstä pääsee karkaamaan maasta takaisin avaruuteen. Näitä kaasuja kutsutaan kasvihuonekaasuiksi. Tärkeimpiä kasvihuonekaasuja ovat vesihöyry ja hiilidioksidi[1].
Tätä ilmiötä, jossa auringon lämpösäteily jää lämmittämään maata, kutsutaan kasvihuoneilmiöksi. Se on luonnollinen, maapallolle kuuluva ilmiö, joka on pitänyt maapallon lämpötilan tasaisena. Se on ollut aina olemassa, ihmisistä riippumatta. Ilman kasvihuoneilmiötä maapallon keskilämpötila olisi yli 30 astetta nykyistä kylmempi[1].
Ilmasto muuttuu, koska ihminen lisää kasvihuonekaasuja
muokkaaIhmiskunta on toiminnallaan saanut kasvihuonekaasujen määrän moninkertaistumaan. Siksi ilmasto on alkanut lämmetä. Tätä ilmiötä, jossa ilmasto lämpenee ilmakehässä lisääntyvien kasvihuonekaasujen vuoksi, kutsutaan ilmastonmuutokseksi.
Miljoonia vuosia sitten eläneet eliöt, kuten kasvit ja eläimet, hautautuivat kuoltuaan maan alle. Maan alla ne muuttuivat aineiksi, joita polttamalla saadaan energiaa. Kutsumme näitä polttoaineita fossiilisiksi polttoaineiksi. Tällaisia ovat öljy, kivihiili ja maakaasu.
Tarvitsemme energiaa käytännössä kaikkeen elämässämme. Lämmitämme sillä kotejamme, tuotamme sähköä ja pidämme ruokamme kylmänä. Suurin osa maailman autoista kulkee polttoaineella, joka valmistetaan öljystä. Myös tehtaat, joissa raaka-aineita jalostetaan ruuaksi ja tavaroiksi, vaativat toimiakseen energiaa.
Ihmiset ovat jo melko pitkään osanneet tuottaa tarvittavaa energiaa polttamalla fossiilisia polttoaineita. Ne sisältävät hiiltä, ja kun fossiilisia polttoaineita poltetaan energian tuottamiseksi, niissä oleva hiili vapautuu hiilidioksidina ilmakehään. Hiilidioksidi on yksi kasvihuonekaasuista, ja kun sen määrä kasvaa ilmakehässä, myös kasvihuoneilmiö voimistuu. Mitä enemmän kasvihuonekaasuja on ilmakehässä, sitä voimakkaampi kasvihuoneilmiö on. Sitä enemmän auringon lämpöä jää maan päälle ja sitä enemmän ilmasto lämpenee.
Pohdi tässä välissä! | |
---|---|
|
Ilmaston lämpenemisen seurauksia
muokkaaIlmaston muuttumisella on erittäin haitallisia seurauksia. Jos esimerkiksi ilmasto lämpenee niin paljon, että maapallon jäätiköt sulavat, sulamisvesi saa merenpinnan nousemaan. Se tarkoittaa monien miljoonien ihmisten rannikkokaupunkien jäämistä veden alle.
Ilmaston muutoksen seurauksena myös äärimmäiset sääilmiöt lisääntyvät. Tällaisia ovat voimakkaat myrskyt ja rankkasateet mutta samaan aikaan toisaalla kuivuus ja rankat helteet. Vaikutukset ovat erilaisia maapallon eri puolilla. Ilmastonmuutoksella voi olla myös seurauksia, joita emme vielä osaa ennustaa, kun esimerkiksi eliölajit eivät kykene sopeutumaan muutokseen vaan kuolevat sukupuuttoon.
Tosiasia on, että ilmastonmuutosta ei voi enää peruuttaa. Voimme kuitenkin vielä hillitä sitä ja vaikuttaa siihen, kuinka paljon ilmasto lämpenee. Lämpenemisen määrästä riippuu, millaisia vaikutuksia sillä on. Maailman maiden johtajat ovat päättäneet yrittää rajoittaa lämpenemisen kahteen asteeseen, jolloin seuraukset olisivat vielä siedettäviä. Onnistumiseksi on kasvihuonekaasuja vähennettävä ilmakehässä. Ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen eli globaali haaste. Siksi sen hillitsemiseen tarvitaan jokaisen maailman ihmisen toimia.[2]
Pohdi tässä välissä! | |
---|---|
Pohdi, millaisia seurauksia näillä ilmastonmuutoksesta aiheutuvilla asioilla voi olla.
|
Mitä ilmastonmuutokselle voi tehdä
muokkaaIlmastonmuutoksen hillitseminen on kaikkien tehtävä. Hillitseminen onnistuu energiantuotannosta, teollisuudesta, liikenteestä, asumisesta ja maataloudesta aiheutuvia kasvihuonepäästöjä vähentämällä[3]. Päästöjen vähentämiseksi valtioiden johtajien on tehtävä yhteistyötä, mutta myös me tavalliset ihmiset voimme tehdä paljon.
Tavalliset ihmiset voivat vaikuttaa kasvihuonepäästöjen vähenemiseen elämällä niin, että kasvihuonekaasujen syntyminen yritetään minimoida. Se tarkoittaa tuhlailevan elämäntavan vähentämistä ja pieniä arkisia valintoja sekä energian tuottamista tavoilla, jotka eivät tuota kasvihuonekaasuja. Tällaisia tapoja ovat esimerkiksi tuulivoima, vesivoima, aurinkoenergia sekä ydinvoima. Voimme elää niin, että energiaa kuluu pienin tarvittava määrä tuhlaamisen sijaan.
Arkiset valinnat vaikuttavat
muokkaaArkisilla valinnoilla voimme vaikuttaa siihen, paljonko kasvihuonepäästöjä syntyy. Kodin lämmittäminen Suomessa talvella vie energiaa, mutta kun koti on hieman viileä, käännätkö patteria lämpimämmäksi vai haetko villapaidan? Suihkussa on mukava käyttää lämmintä vettä, mutta kuinka kauan suihkussa käynnin tarvitsee kestää? Entä tarvitaanko hampaidenpesussa lämmintä vai kylmää vettä, sillä veden lämmittäminen vaatii energiaa? Valot ovat pimeällä tarpeen, mutta tarvitseeko valoja huoneessa, jossa kukaan ei ole? Muistathan myös kääntää lämmityksen pois, jos avaat ikkunat, sillä eiväthän harakat tarvitse lämmitystä.
Tuotteiden tuottaminen ja kuljettaminen muodostavat myös päästöjä. Mitä enemmän ostamme, sitä enemmän uusia tavaroita tuotetaan ja kasvihuonepäästöjä syntyy. Ennen ostosta kannattaakin harkita, tarvitseeko sitä todella ja saisiko sen käytettynä tai ehkä lainattua jostain? Entä mihin pakkaat ostokset? Voisiko muovipussin ostamisen välttää jotenkin kauppareissulla? Tavaroiden kuljettaminen tuottaa myös päästöjä. Kannattaako siis ostaa lähellä vai kaukana tuotettuja tavaroita?
Tavaroista huolen pitäminen on myös ilmastoteko. Kadotetun tai rikki menneen tavaran tilalle täytyy ostaa uusi, ja taas tehtaat tekevät lisää päästöjä. Kun tavara menee rikki, kannattaa miettiä, voisiko sen korjata, jotta uusia tavaroita ei tarvitsisi tuottaa. Jätteiden lajittelu ja kierrätys on myös hyvästä. Lajitellut jätteet voidaan käyttää uusien tuotteiden ja energian raaka-aineeksi, jolloin päästöt vähenevät[4]. Kierrätyksessä tuote tai sen osa voidaan käyttää uudelleen, mikä vähentää uusien tuotteiden tekemistä tehtaassa. Mielikuvituksella tavarat voivat myös saada uuden elämän uudessa käyttötarkoituksessa.
Ruoantuotanto ja liikenne ovat erittäin suuria kasvihuonepäästöjen synnyttäjiä, mutta niihinkin pystyt vaikuttamaan omilla valinnoillasi. Suosi lähellä tuotettua ruokaa, äläkä heitä ruokaa roskiin, sillä silloin kasvihuonepäästöt ovat syntyneet turhaan. Suosi myös kauden ruokia. Lihantuotanto synnyttää kasvisruokaa enemmän päästöjä, joten kasvisruuan suosiminen on hyvästä ilmastolle. Liikenteen päästöihin pystyt helposti vaikuttamaan suosimalla julkista liikennettä yksityisautoilun sijaan ja kävelemällä tai pyöräilemällä lyhyemmät matkat. Nykyään on olemassa myös sähköautoja, jotka tuottavat vähemmän tai ei lainkaan kasvihuonepäästöjä, mutta ainakin toistaiseksi saastuttavat autot ovat yleisempiä. Lentomatkailu tuottaa myös runsaasti kasvihuonepäästöjä, ja jos mahdollista, tulisi lentämisen sijasta valita muita matkustusmuotoja.
Kuten huomaat, hyvin pienilläkin arkisilla valinnoilla voit tehdä asioita ilmaston hyväksi.
Pohdi tässä välissä! | |
---|---|
Selitä...
|
Tärkeää muistaa! | |
---|---|
Ilmastonmuutoksen edessä ei saa vaipua epätoivoon ja ajatella, ettei omilla teoilla ole mitään merkitystä. Pienistä puroista syntyy suuri virta, ja jos jokainen maailman ihminen tekee pieniä tekoja, syntyy suuria asioita. |
Tehtäviä ja pohdittavaa
muokkaa- Tehkää ohjeet ilmaston lämpenemistä hillitsevään elämään.
- Laatikaa lista "turhakkeista" eli tavaroista, joita kaikki joskus halusivat, mutta joita kukaan ei enää nykyään käytä.
- Järjestäkää innovaatiokilpailu. Valitkaa jokin arkinen asia, josta syntyy paljon jätettä. Esimerkiksi lasipurkit. Yrittäkää keksiä mahdollisimman monta uutta käyttötarkoitusta jätteelle, kuten tyhjille lasipurkeille.
Tutustu lisää
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ 1,0 1,1 Ilmasto-opas.fi: Ilmastonmuutos ilmiönä - Ilmasto-opas.fi Ilmasto-opas. Viitattu 25.2.2019.
- ↑ Ilmasto-opas.fi: Hillintä - Ilmasto-opas.fi Ilmasto-opas. Viitattu 25.2.2019.
- ↑ Mikä ilmastonmuutos? Open ilmasto-opas. Viitattu 26.2.2019.
- ↑ Ilmasto-opas.fi: Hillintä - Ilmasto-opas.fi Ilmasto-opas. Viitattu 26.2.2019.