Ero sivun ”S4 Luonto ja kestävä tulevaisuus/Mikä on ihmisen ja luonnon suhde?” versioiden välillä

Utisilismiksi kutsutaan ihmiskeskeistä ajattelutapaa, jossa luonnon ajatellaan olevan vain ihmistä varten. Luonto nähdään vain raaka-ainevarastona, ja ihmisellä alatellaan olevan oikeus käyttää luontoa mielin määrin omaksi edukseen. Tässä ajattelutavassa luonnon hyväksikäyttämistä ei nähdä ainoastaan ihmisen oikeutena vaan jopa ihmisen tehtävänä<ref name=":0" />. Meillä on periaatteessa rajoittamaton oikeus käyttää luontoa omaksi eduksemme kasvattamaan tuotantoa ja aineellista hyvinvointiamme. Utilistiseen ajatteluun liittyy vahvasti myös luottamus tieteeseen ja teknologiaan. Uskotaan, että vaikka luonto kärsii tällaisesta elämäntavasta, tiede ja teknologia tulevat tulevaisuudessa ratkaisemaan tämänkin ongelman.<ref name=":0" /><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/lukio/fi/fi5/04_ymparistoetiikka/02_utilismi?C:D=hNhz.gXcZ&m:selres=hNhz.gXcZ|nimeke=Internetix - Lukion ja peruskoulun kursseja|julkaisu=opinnot.internetix.fi|viitattu=2018-05-14}}</ref>

Humanismi on ihmiskeskeinen ajattelutapa, jossa tavoitteena on mahdollistaa ihmisen kehitys parhaaksi mahdolliseksi versioksi itsestään. Ihanteena on ihminen, joka on " tiedollisesti aktiivinen, henkisesti tasapainoinen, tahdonvoimainen, oikeudenmukainen, totuuteen pyrkivä sekä ystävyyttä ja rakkautta edistävä"<ref name=":0" />. Humanismissa luonnon rooli nähdään tuon kehityksen mahdollistajana. Ajatellaan, että luonto turvaa ihmisen toimeentulon, tuottaa ihmisen elämään kauneutta ja edistää ihmisen kykyä erottaa oikea ja väärä. Utilismin tavoin myös humanismissa ajatellaan ihmisellä olevan oikeus hyödyntää luontoa, mutta tässä ajattelu tavassa korostuu '''kohtuus'''. Ihmisellä on myös vastuu luonnon hyvinvoinnista, ja oikeudenmukaisuuden ihanteen mukaan luontoa ei saa tarpeettomasti hyväksikäyttää. Siinä missä utilismi näkee luonnon sekä tieteen ja teknologian tuotannon ja hyödyn kasvattamisen välineenä, korostaa humanismi luonnon sekä tieteen ja teknologian kehityksen merkitystä sivistyksen ihanteiden tavoittelussa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/lukio/fi/fi5/04_ymparistoetiikka/03_humanismi?C:D=hNhz.gXc1&m:selres=hNhz.gXc1|nimeke=Internetix - Lukion ja peruskoulun kursseja|julkaisu=opinnot.internetix.fi|viitattu=2018-05-14}}</ref>

Mystismi on ihmiskeskeinen näkökulma, jossa tavoitellaan luonnon ja ihmisen ykseyttä kokemusten ja eläytymisen kautta. Tässä ajattelutavassa luonnolla on utilismista ja humanismista poiketen itseisarvoa. Luonnon tarkoitus ei ole palvella ihmistä. '''Mystismiin liittyy keskeisesti myös luonnon kokeminen''' '''pyhänä'''. Se tarkoittaa, että luonnossa ajatellaan olevan henkistä ja jumalallista. Koska luonnon ja ihmisen ajatellaan olevan yhtä, myös ihmisessä ajatellaan olevan samaa pyhyyttä ja jumalallisuutta. Kun utilismissa ja humanismissa tiede ja teknologia nähdään luonnon käyttämisen mahdollistajana, mystismissä tieteen ja teknologian ajatellaan estävän täydellisen luontoykseyden kokeminen. Vaikka mystismi on ihmiskeskeinen ajattelutapa, se on vahvasti luontoa säilyttävä. Luontoa ei saa siinä muokata tai hyödyntää. <ref name=":0" /><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/lukio/fi/fi5/04_ymparistoetiikka/04_mystismi?C:D=hNhz.gXc2&m:selres=hNhz.gXc2|nimeke=Internetix - Lukion ja peruskoulun kursseja|julkaisu=opinnot.internetix.fi|viitattu=2018-05-14}}</ref>

=== Naturismi - IhmisenIhmisellä ei kuuluole puuttuamitään luonnon kiertokulkuunerityisoikeuksia ===

Naturismissa korostetaan kaikkien elämänmuotojen tasa-arvoisuutta. Naturistisen ajattelun sisällä on olemassa alalajeja. '''Sentientismiksi''' kutsuttu ajattelumalli on eläinkeskeinen, jossa painotetaan juuri eläinten oikeuksia. Siinä ihmisten tehtäväksi ja velvollisuudeksi nähdään '''tuntevien''' olioiden kärsimyksestä vapaan elämän edistäminen<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/lukio/fi/fi5/04_ymparistoetiikka/06_sentiesmi?C:D=hNhz.gXc4&m:selres=hNhz.gXc4|nimeke=Internetix - Lukion ja peruskoulun kursseja|julkaisu=opinnot.internetix.fi|viitattu=2018-05-14}}</ref>. '''Vitalismiksi''' puolestaan kutsutaan elämäkeskeistä ajattelutapaa, jossa korostetaan kaiken elävien olioiden yhtäläistä arvoa ja elämää itseisarvona.<ref name=":0" /> Siinä mennään pisimmälle ajatellen, että kaikilla elollisilla olioilla - ei siis ainoastaan tuntevilla - on yhtäläinen oikeus elämään, olipa kyseessä tunteva laji tai ei. Elämä itsessään on arvojas riippumatta siitä, kenen tai minkä elämästä on kyse.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/lukio/fi/fi5/04_ymparistoetiikka/06_sentiesmi?C:D=hNhz.gXc4&m:selres=hNhz.gXc4|nimeke=Internetix - Lukion ja peruskoulun kursseja|julkaisu=opinnot.internetix.fi|viitattu=2018-05-14}}</ref>