Ero sivun ”S4 Luonto ja kestävä tulevaisuus/Mikä on ihmisen ja luonnon suhde?” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 10:
Tämänkaltaisen ihmiskeskeisen ja ihmisen luonnosta erottavan ajattelutavan tausta on länsimaisissa kulttuureissa vahvasti vaikuttavassa juutalais-kristillisessä perinteessä. Siinä ajatellaan jumalan luoneen ihmisen omaksi kuvakseen "viljelemään ja varjelemaan maata" sekä "täyttämään maa", eli maan ja luonnon valtiaaksi.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=http://www10.edu.fi/kuvataide/filosofinen_lahestymistapa/luontokasitys/|nimeke=Ympäristökasvatus kuvataiteessa|julkaisu=www10.edu.fi|viitattu=2018-05-07|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/kasvikulttuuri/artikkelit/05_ihminen.htm|nimeke=Ihmisen suhde luontoon|tekijä=Ari Haapanen|julkaisu=www03.edu.fi|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=2018-05-14|ietf-kielikoodi=en}}</ref> '''Biologian ja tieteen näkökulmasta katsottuna ihminen on pitkän evoluution tuloksena apinoiden kanssa yhteisistä esivanhemmista kehittynyt ja siksi yksi nisäkkäisiin kuuluva eläin muiden joukossa.''' Miten siis voidaan perustella väite, että ihminen on jotenkin luonnon yläpuolella tai ei ole eläin muiden joukossa?
Toisena ääripäänä ihmisen ainutlaatuisuutta korostavalle näkemykselle on ajatus, jossa ihminen on osa luonnon suurta kokonaisuutta. Tällaisessa '''luontokeskeisessä''' eli biosentrisessä ajattelutavassa ihminen nähdään yhtenä eläimenä
Tietysti ajattelumalli voi sijoittua myös näiden kahden ääripään väliin: ihminen on eläin, mutta erikoislaatuinen ja muiden eläinten yläpuolella.
| |||