Ero sivun ”S2 Erilaisia elämäntapoja/Maahanmuuttajat tuovat mukanaan lähtömaansa kulttuuria” versioiden välillä

 
Maahanmuutto tuo toki mukanaan asioita, jotka eivät aiemmin ole olleet osa kohdemaan kulttuuria. Kulttuuria muovaa kuitenkin myös esimerkiksi televisio ja internet. On myös täysin perusteltua kysyä, mitä se "perinteinen kulttuuri" oikeastaan on, sillä kulttuurit ovat saaneet vaikutteita ympäriltään ja muuttuneet aina. Tämän päivän suomalainen kulttuuri on hyvin erilaista kuin esimerkiksi 1900-luvun alun suomalaisuus, kun Suomi itsenäisenä valtiona syntyi. Jos ajassa mennään vielä enemmän taaksepäin, törmäämme suomalaiseen kulttuuriin, jossa uskottiin metsän henkiin ja moniin jumaliin. Kulttuurimme on aina muuttunut ja ottanut vaikutteita ympäriltään, ja voimmekin kysyä, miksi suomalaisuus ja suomalainen kulttuuri olisi juuri nyt sellainen, joka ei muutu ja jota ei saa muuttaa. On omasta ajattelutavasta kiinni, näkeekö maahanmuuttajien mukanaan tuomat tavat uhkana vai kulttuuriin aina kuuluneena muutoksena.
 
Kun ihminen muuttaa toiseen maahan hänestä käytetään tässä maassa joskus nimitystä '''maahanmuuttajataustainen''' tai '''ulkomaalaistaustainen.''' Suomen Tilastokeskuksen mukaan myös ulkomailla syntyneiden vanhempien Suomessa syntynyt lapsi tilastoidaan ulkomaalaistaustaiseksi. Tämän lapset eivät kuitenkaan enää tilastokeskuksen tilastoissa ole ulkomaalaistaustaisia vaan suomalaisia. <ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/kasitteet-ja-maaritelmat.html#|nimeke=Käsitteet ja määritelmät|tekijä=Tilastokeskus|julkaisu=www.stat.fi|viitattu=2019-02-10|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
Ihmisen '''kansallisuus''' tarkoittaa eri asiaa kuin '''kansalaisuus'''. Kansallisuudella tarkoitetaan etnistä taustaa, esimerkiksi saamelaisuutta, romania tai vaikkapa kurdia, kun taas kansalaisuus tarkoittaa virallista kuulumista johonkin maahan. Ihminen voi siis olla kansallisuudeltaan vaikkapa romani ja kansalaisuudeltaan suomalainen.
== Kuka on suomalainen – mitä suomalaisuus on? ==
<blockquote>''"Ympäristö sulkee tietyiltä ihmisryhmiltä, ja myös minulta, mahdollisuuden olla suomalainen. [...] Suomalainen en siis voi olla, mutta ihmisillä on valmiit ennakkoluulot siitä mitä voin olla. Minun on sovittava käsitykseen siitä millainen on afrikkalainen, pakolainen, maahanmuuttaja tai muslimi. [...] Surullista on myös se, että suomalaiseksi ei voi tulla, mutta siihen pitäisi kuitenkin jatkuvasti pyrkiä."''
<br>Warda Ahmed vuonna 2013 teoksessa Älä oleta – Normit nurin! <ref>Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry, Seta ry, Suomen Lukiolaisten Liitto SLL ry, Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf. 2013. Älä oleta – Normit nurin! Seta-julkaisuja 22. (viitattu 10.2.2019) Luettavissa [https://www.dropbox.com/s/bfgw8cddd30vtkp/NORMIT_NURIN.pdf?dl=0 netissä]. </ref></blockquote>{{Perusopetuksen keskustelulaatikko|Keskustelkaa Warda Ahmedin kokemuskokemuksesta. suomalaistenMitä suhtautumisestase häneenmielestänne kertoopaljastaa jotainhänen tavasta,kohtaamiensa jolla Suomessa on pitkään suhtauduttu suomalaisuuteen.suomalaisten ajattelusta?}}
 
'''Identiteetillä''' tarkoitetaan sitä, keneksi ihminen itsensä tuntee. Jos ihminen on syntynyt esimerkiksi Suomessa, mutta hänen sukujuurensa ovat vaikkapa Intiassa, voi hänen kulttuuriidentiteettinsä olla joko suomalainen, intialainen tai sekoitus molempia. Toiset ihmiset haluavat korostaa identiteetissään juuriaan, toisille taas juurien häivyttäminen saattaa olla tärkeää ja halutaan omaksua uuden kotimaan identiteetti. Jotkut ovat hieman molempia. Jokaisella on oltava oikeus valita ja on tärkeää, että kenenkään ei tarvitse häivyttää identiteettiään pakon edessä tai syrjityksi tulemisen pelossa. '''Avoimessa ja yhdenvertaisessa yhteiskunnassa jokainen saa halutessaan olla ylpeä juuristaan, ja heidät otetaan osaksi yhteisöä sellaisena kuin he ovat.'''<br />{{Perusopetuksen keskustelulaatikko|*Pohtikaa omaa identiteettiänne. Keitä te olette kansalaisuudeltanne ja kansallisuudeltanne?
* Kuka on suomalainen? Mikä tekee ihmisestä suomalaisen?
2 555

muokkausta