Ero sivun ”S4 Luonto ja kestävä tulevaisuus/Mikä on ihmisen ja luonnon suhde?” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 8:
Onko ihminen osa luontoa vai luonnon yläpuolella? Tätä pohditaan, kun pohditaan ihmisen suhdetta luontoon. '''Länsimaisessa ajattelussa on perinteisesti korostunut ajattelumalli, jossa ihminen on nähty luonnosta irrallaan ja luonnon yläpuolella olevana olentona.''' On myös tehty selkeä ero ihmisen ja eläimen välillä ja ajateltu, että ihminen ei ole vain yksi eläin muiden eläinten joukossa. Tätä ihmisen erityisasemaa kuvastaa hyvin ilmaus ihmisestä "luomakunnan kruununa".
Tämänkaltaisen '''ihmiskeskeisen''' ja ihmisen luonnosta erottavan ajattelutavan tausta on länsimaisissa kulttuureissa vahvasti vaikuttavassa juutalais-kristillisessä perinteessä. Siinä ajatellaan jumalan luoneen ihmisen "viljelemään ja varjelemaan maata", eli maan ja luonnon valtiaaksi.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=http://www10.edu.fi/kuvataide/filosofinen_lahestymistapa/luontokasitys/|nimeke=Ympäristökasvatus kuvataiteessa|julkaisu=www10.edu.fi|viitattu=2018-05-07|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/kasvikulttuuri/artikkelit/05_ihminen.htm|nimeke=Ihmisen suhde luontoon|tekijä=Ari Haapanen|julkaisu=www03.edu.fi|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=2018-05-14|ietf-kielikoodi=en}}</ref>
'''Kuitenkin biologian ja tieteen näkökulmasta ihminen on pitkän evoluution tuloksena apinoiden kanssa yhteisistä esivanhemmista kehittynyt ja siksi yksi nisäkkäisiin kuuluva eläin muiden joukossa.''' Voidaanko siis mitenkään perustella väitettä, että ihminen on jotenkin luonnon yläpuolella tai ei ole eläin muiden joukossa?
Toisena ääripäänä ihmisen ainutlaatuisuutta ja ylemmyyttä korostavalle näkemykselle on '''luontokeskeinen ajattelumalli''', jossa ihminen on osa luonnon suurta kokonaisuutta. Ihmisellä ei siinä ole mitään erityistä asemaa, vaan kaikki maapallolla olevat eliölajit ovat tasavertaisessa asemassa toisiinsa nähden. Ihminen nähdään tällaisessa ajattelussa vain pienenä osana ja palapelin palana luonnon suuressa kokonaisuudessa. Tällainen luontokeskeinen ajattelumalli on tyypillinen esimerkiksi joissain aasialaisissa uskonnoissa, kuten buddhalaisuudessa, jossa korostetaan kaiken elämän - pienistä eliöistä suuriin - kunnioittamista. Luontokeskeinen ajattelutapa on tyypillinen myös joillekin luonnonuskonnoille ja alkuperäiskulttuureille. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.britannica.com/topic/biocentrism|nimeke=Biocentrism {{!}} ethics|julkaisu=Encyclopedia Britannica|viitattu=2018-05-14|ietf-kielikoodi=en}}</ref>
Tietysti ajattelumalli voi sijoittua myös näiden kahden ääripään väliin: ihminen on eläin, mutta erikoislaatuinen ja muiden eläinten yläpuolella.
=== Onko luonnolla arvoa tai oikeuksia? ===
[[Tiedosto:Latuff cartoon about cruelty in animal testing.png|alt=Onko eläimillä oikeuksia, ja menevätkö ihmisten oikeudet eläinten oikeuksien edelle? Saako eläimiä käyttää esimerkiksi lääke- tai kosmetiikkatesteissä ja millä ehdoilla?|vasen|pienoiskuva|492x492px|Eläinkokeet ovat julmia, piirroksessa sanotaan. Onko eläimillä oikeuksia, ja menevätkö ihmisten oikeudet eläinten oikeuksien edelle? Saako eläimiä käyttää esimerkiksi lääke- tai kosmetiikkatesteissä ja millä ehdoilla?]]
Arvoilla tarkoitetaan tärkeitä ja tavoittelemisen arvoisina pidettäviä asioita. '''Arvot voidaan jakaa kahteen ryhmään: itseisarvoihin, jotka ovat tärkeitä itsessään ja välinearvoihin, jotka ovat tärkeitä, koska niiden avulla voidaan saavuttaa jotain vielä tärkeämpää.'''
| |||