Ero sivun ”Kylä, jossa mustilla on valkoinen lippu/ 5. ”Kylä, jossa mustilla on valkoinen lippu”” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivusto-muokkaus |
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivusto-muokkaus |
||
Rivi 36:
Puolalaissyntyinen [[w:Joseph Conrad|Joseph Conrad]] kuvasi Afrikan oloja vuonna 1902 julkaistussa romaanissaan ''Heart of Darkness'' (suom. ''Pimeyden sydän''). Kirjan Kongoon matkalla oleva kertoja Charlie Marlow kuvaa näkymää laivan kannelta seuraavasti:<blockquote>”Jokainen päivä rannikko näytti samanlaiselta, ikäänkuin olisimme liikkumattomia; vaikka ohitimme useita paikkoja – kauppapaikkoja – joiden nimiä olivat Gran´ Bassam, Little Popo; nimiä, jotka tuntuivat kuuluvan johonkin surkeaan farssiin, jota näyteltiin synkän taustakankaan edessä.”<ref>Conrad, Joseph, Pimeyden sydän (suom. Kristiina Kivivuori, 1968) </ref></blockquote>[[w:Grand-Bassam|Grand-Bassam]] oli ranskalaisen hallinnon pääasema nykyisellä Norsunluurannikolla ja Little Popo oli nykyinen [[w:Aného|Aného]] Togossa, Popon kaksoiskaupungin läntisempi osa. "Synkkä taustakangas" oli pimeyden sydän, eli afrikkalainen orjakauppa, [[w:Imperialismi|imperialistinen]] riisto ja hyväksikäyttö. Kirjallisuudentutkijoiden mukaan Conrad kävi Little Popossa postittamassa kirjeitä. Se oli hänen kosketuksensa aikansa Länsi-Afrikkaan. Romaanin kuvaus rannikosta on eräänlainen johdanto sille, mitä kertoja myöhemmin kohtasi Kongossa.
Matkalla Kongoon Conrad kertoo nähneensä
'''Nationalismia vai regionalismia?'''
Rivi 84:
[[w:Kalle Kananoja|Kalle Kananoja]] tarkastelee perehtyneesti Atlantin yli ulottuneen orjakaupan näkökulmia kirjassa ''Kahlitut – Orjuuden historia Amerikan mantereella'' (2021).<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kirjavinkit.fi/kirjailijat/kananoja-kalle/|nimeke=Kalle Kananoja|julkaisu=Kirjavinkit|viitattu=2021-09-23|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
Historia kertoo, että Grand-Popo ja Monon alue on jakautunut voimakkaasti kahteen aikakauteen. Monikeskeiseen kauppa- ja kulttuurivaihtoon perustunut kansainvälinen, vilkas ja traaginen transatlanttinen aika päättyi kolonialismin aikakauteen, jota luonnehtivat bilateraaliset, emämaa-Ranskasta annetut ja johdetut suhteet sekä talouden ja väestön keskittyminen Cotonouhun, joka kasvoi rannikkokylästä suurkaupungiksi. Tätä kaksijakoisuutta on helppo suurennella ja romantisoida. Atlanttinen aika ei ollut Grand-Popon ja Länsi-Afrikan "kulta-aikaa", ja vaikka Ranska teki suuria virheitä siirtomaapolitiikkaa harjoittaessaan, yli kuusikymmentä vuotta jatkuneen, paljolti vaietun miehitysajan kuluessa luotiin monia nykyisen Beninin kulttuurisia ja taloudellisia rakenteita.
== Satamia ja tehtaita ==
| |||