Ero sivun ”Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Maurya” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 12:
== Talous ja hallinto==
[[Kuva:Asokanpillar.jpg|thumb|Tämän ediktin päällä on säilynyt Asokan leijonatunnus.]]
Tänä aikana Intian talous kukoisti ja kauppa ja maatalous kehittyivät. Buddhalaisuus ja jainalaisuus syntyivät kritiikkinä vanhalle vedalaiselle uskonnolle, joka oli sangen verinen. Ne kannattivat mm. kasvissyöntiä, joka oli vedalaisessa uskonnossa tuntematonta. Väkivallattomuus ja poliittinen sopu nousivat ihanteiksi. Asoka viehättyi buddhalaisuudesta sotaretkistään järkyttyneenä ja pyrki levittämään sen periaatteita myös ulkomaille.
Váltion talous perustui ajatukseen, että kuningas peri veroja omistamistaan maista. Siksi hänellä oli myös oikeus siirtää kansalaisiaan. Pääelinkeinona oli maatalous. Mittayksiköt oli standardisoitu. Valtio harjoitti hintasääntelyä. Rahatalous perustui kolikon jalometallin määrään. Kerätyt verot käytettiin vallan vakiinnuttamiseen ja kansalaisten hyväksi. Noin neljännes kului hallinnon kuluihin. Kansalaiset olivat tyytyväisiä sen luomaan järjestykseen.
Puolet valtakunnan tuloista käytettiin rakennustoimintaan, jolla rakennettiin mm. tehokasta tieverkostoa. Puusta rakennettu pääkaupunki Palitaputra saavutti loistonsa Asokan aikana. Asoka rakensi lukuisia buddhalaisia stupia eli pyhiinvaelluskohteita. Kivipylväisiin hän kaiverrutti virallisia kuulutuksiaan kansalaisilleen.
== Valtakunna rappio ==
| |||