Ero sivun ”Shakkiaapinen/Shakkipelin vaiheet” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ras (keskustelu | muokkaukset)
p →‎1.6 Shakkipelin vaiheet: muotoilua luettavammaksi, kh
Ras (keskustelu | muokkaukset)
p kh alkukappaleeseen
Rivi 12:
''Espanjalainen Ruy Lopetz de Segura, pappi ja shakkimies julkaisi 1561 ensimmäisen 314 sivun shakin suurteoksen. Suurimman tilan veivät kuitenkin ajalle tyypilliset kirjojen mietelauseet ja paljon tilaa vievä siirtojen sanallinen kuvaus. Lopez antaa kirjassaan 36 yleistä ohjetta ja 17 ”pelin lakia”.''
 
''Avausten analysoinnissa Lopez on uudisraivaaja. Hän käsittelee 58 avausta, joista 24 on ”espanjalaista” ja vain kaksi d4-avaaustaavausta. Hän keksi kuningasgambiitin (nykynimitys) sekä 16 avausta, joita ei nähnyt kovin lupaavina, koska niitä tehostava linnoitus ei kuulunut Lopezin siirtosääntöihin. Lopez ei antanut itse avauksille mitään nimiä. Nimi ”Espanjalainen” (Englanniksi ”Ruy Lopez”) annettiin avauksille myöhemmin.''
 
''Kuningasta ei saa tuoda peliin ennekuin Daamitdaamit on vaihdettu. Lähettiparin voimaa korostetaan. Kaksi sotilasta voidaan vaihtaa lähettiin tai ratsuun vain, jos on laskettavissa selvä etu. Eristetyistä kaksoissotilaista varoitetaan. Upseereita ei saa keskittää yhdelle puolelle lautaa, niiden yhteistoimintayhteistoimintaa on pidettävä silmällä; hyökkäys ja puolustus eivät ole erillistä toimintaa, vaan niveltyvät toisiinsa.''
 
''Hän käsittelee myös muutamia loppupelitapauksia, mm.muun oppositiomuassa asetelmaoppositioasetelma K+s ja K on jo huomioitu.''
 
''Ranska ja Englanti pysyivät vielä 1800 -luvun alun ajan johtavina shakkimaina. London Chess Club ja Edinburgh Chess Club kävivät viiden pelin ja neljä vuotta kestäneen, javuonna 1828 päättyneen kirjeottelun, jonka Lontoo niukasti hävisi. MuistonaMuistoksi tästä ottelusta jäi ”skotlantilainen avaus”. St George’s Club sai puolestaan kirjepelihaasteen Pariisista, jonka Pariisi voitti 2-0. Tästä ottelusta jäi muistoksi ”ranskalainen puolustus”.''
 
''Englannissa shakin huipulle nousi Howard Staunton (1810-1874) ja Ranskassa ykköspelaajaaksiykköspelaajaksi oli noussut de Saint_AmantSaint Amant, viinikauppias, joka voitti eräällä Lontoon matkallaan voitti Stauntonin. Uusintaottelu toimeenpaantiintoimeenpantiin Renégence-kahvilassa 21 pelin otteluna. StaunntonStaunton voitti +11, -6, =4. Shakkihegemonia oli siirtynyt Englannille ja riemu oli rajaton. Teoreetikkona ja pelaajana Stautonilla oli omaperäisiä asemallisia ideoita, jotka ennakoivat jo modernia shakkia. Hän harrasti ”sisilialaista”, d4-avauksia ja kehitti c4-avausta, jota hänen jälkeensä on kutsuttu ”englantilaiseksi avaukseksi”.''
 
''Valovoimaisimmaksi shakkimieheksi nousi Adolf Anderssen (1818-1879). Hän tuli aluksi tunnetuksi 24-vuotiaanaavuotiaana julkaisemansa tehtäväkirjan ansiosta. Määrätietoinen työskentely shakin parissa ja muutamat opintomatkat Berliiniin vahvistivat tasoa harvoissa kilpailuissa. Kun Lontoosta tuli kutsu ensimmäiseen kansainväliseen turnaukseen, Anderssen oli halukas lähtemään. Turnaus oli hänen häikäisevä läpimurtoläpimurtonsa jaaja nousu kansainväliseen kuuluisuuteen. Vuosisadan alussa Saksa ja Itävalta-Unkari kokonaisuudessaan olivat kehittymässä uudeksi ”sakin”shakin valtakunnaksi”.''
 
''Venäjällä oli pelattu arabisääntöistä shakkia jo 700 -luvulta lähtien ja perinne jatkui aina Pietari suurenSuuren aikoihin saakka. Kesti vuoteen 1824 asti ennen kuin ensimmäinen merkittävä oppikirja ilmestyi. A. Petrovin (1794-1867) Pietarissa julkaisema nelisensataasivuinen sisälsikirja josisälsi Philidorin käännöksen, Allgaierin taulukoita ja Petrovin omia analyysejä. Eräs hänen Varsovassa pelaamansa peli toistuutoistetaan ansaitusti ”kuolemattomien pelien kokoelmassa”.''
 
----