Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Bolivia

Kuuluu osana Esikolumbiaanisiin kulttuureihin.

Esikolumbiaanisessa Boliviassakin nousi 100-luvulta jaa alkaen suuria kulttuurikeskuksia. Näistä tunnetuin on nykyään raunioina Tiwanaku. Se tunnetaan suurista,, taitavatsi tehdyistä kivirakellenmista. Alunperin vaikutteita Bolivian kehitykseen lienevät peräisin esikeraamisen ajan ja alkujakson keskuksissa pohjoisenpana.

Muotoutumisvaihe

Ilmasto kostui Bolivian ylängöllä noin 1500 eaa, mikä aiheutti muutoksia elintavoissa. Alkoi muotoutumisvaihe, jossa syntyi kasvavia , paikallaan pysyviä viljelykyliä. Tämä mahdollisti ensimmäisten temppelikeskusten synnyn Bolivian ylängölle,

Bolivian muotoutumisvaiheen nykyään tunnettuja kulttipaikkoja olivat:

Chiripa

Tarkemmin Chiripan keskuksen kehitystä kuvataan: Tiwanakun edeltäjät

Quinoa, jota alussa kerättiin, myöhemmin viljeltiin Chiripassa.

Joskus1500 eaa levisi Boliviaan Titicaca-järven lähelle rannikolta tai pohjoisen vuorilta kulttuurivaikutteita. Näiden pohjalta Chiripassa alettiin rakentaa tasalakista kumpua. Kupari ilmaantui joskus 1200-800 eaa. Seuraavina vuosisatoina temppelit hieman suurenivat. Peruna otettiin joskus 800-500 eaa viljelyyn. Chiripa ja muut ajan keskukset olivat vielä melko pieniä myöhempään Tiwanakuun verrattuna.

Wankarani

Wankarani oli Bolivian ylätasangolla Tiwanakusta etelään Popjärven alueella. Siellä rakennettiin ennen ajanlaskun alkua jopa tuhansien asukkaiden kyliä. Monet kylät olivat paljon pienempiä. Ne tehtiin yleensä veden lähelle, tuulensuojaan kumpujen väliin. Elinkeinoina oli laaman ja alpakan pito sekä viljely. Tämä ei ole historiallisesti erityistä tai merkittävää. Kiinnostavampaa on kuitenkin se, että Wankarani oli ensimmäisiä Bolivian keskuksia, joissa noin 1200 eaa käytettiin kuparia. Luultavasti ympäristön köyhyydestä johtuen suuria, yli 10 000 asukkaan kaupunkeja ei syntynyt.

Tiwanaku

Tiwanakun Auringonportin sauvajumala-hahmo

Aiheeseen tutustutaan tarkasti artikkelissa: Tiwanaku

Jo noin 1500 - 800 eaa syntyi Bolivian alltplanolle melko pieniä viljelyllä eläviä temppelikeskuksia. Esimerkiksi Titicaca-järven ympäristö tarjosi monenlaisia luonnonvaroja muuten kuivalla altiplanolla., ylätasangolla.

Temppelikeskukset sotivat keskenään.

Kaupunkivaltioista nousi alussa johtoasemaan eteläisen Perun Pucara, jonka vaikutus ulottui pohjoiseen Boliviaan asti. Pucara kukistui, kun etelän Tiwanaku laajeni ehkä jo 300 jaa sinne.

Noin 600 -720 jaa Tiwanakun kaupunki kasvoi nopeasti. Suuret temppelit rakennettiin. Kivirakentaminen oli usein uskomattoman taidokasta. Kiven hionta oli tarkkaa. Tämä on saanut jotkut kirjailijat kehittelemään hurjia muinaisastronauttiteorioita Tiwanakun alkuperästä.

Ei osata sanoa ketä tiwanakulaiset olivat. Ehkä he olivat aimaroita, ehkä pukina-intiaaneja. Mitä luultavimmin valtakunta oli monien kansojen sekoitus. Mikä kansa oli johtoasemassa, on suuri kysymys erkki.

Pohjoinen Warin valtio saattoi 700-luvulla vallata Tiwanakun. 900-luvulla alkoi kuivuus ja ylimystön hautaukset loppuivat. Mutta temppeleitä yhä korjailtiin.

Lopulline romahdus tuli 1050, jolloin kaupunki hylättiin lähes täysin. Enää oli ajoittaista asutusta. Titicaca-järven ympäristöön jäi pieniä aimaroiden kuninkaskuntia.

Fuerte de Samaipata

Samaipatan linnoitus on Unescon maailmanperintökohde Bolivian ylänköalueella, Andien itärinteillä. Se ei suinkaan ole sotilaallinen linnoitus. Mutta se on inkoja edeltäneen kauden uskonnollinen keskus alkaen 300-luvulta (jaa). Jotkut ufointoilijat ovat väittäneet sitä lentävien lautasten laskeutumisalustaksi, mitä se tuskin kuitenkaan on. Sen sijaan tietyt kaiverrukset vuoren seinämissä on yhdistetty Halleyn komeetan vierailuun 1066.

Alue käsittää yli 40 hehtaaria. Se koostuu kahdesta osasta. Kallioista, joihin on kaiverrettu geometrisiä kuvioita, käärmeitä, jaguaareja ja muita eläinhahmoja. Vuoren seinämässä on myös kaksitoista kivistä istuinta, joita kutsutaan nykyään tietäjien valtaistuimiksi. Alueella on ollut viitisen temppeliä, joista vain perustukset ovat säilyneet sekä vesisammio. Etelässä sijaitseva raunioalue, joka on ilmeisesti ollut hallinnollinen keskus ja asuinalue. 1400-1600-luvuilla alue oli inkojen hallussa.

Aimara-kuningaskunnat (1000-1400-luvuilla)

Aimaraintiaaneja nykyään.

Aimara-kuningaskunnat aloittivat Bolivian historiallisen kauden. Aimarat asuivat linnoitetuissa kaupungeissa Titicacajärveä ympäröivien kukkuloiden laella. . Aimarat olivat sotaisia ja keskenään riitaisia. Lähes kaikki seitsemästä aimara-heimosta oli jakautuneet kahteentoista kuningaskuntaan. Tätä hajanaisuutta inkat hyödyttivät valloituksissaan. Inkojenkin yhteydessä aimarat säilyttivät jonkin verran itsemääräämisoikeutta.

Yhteiskunnan rakenne oli monimutkainen. Kukin klaani (allu) jakautui ylempään (hanansaya) ja alempaan (urinsaya) puoliskoon. Ylempi puolisko käsitti aateliston ja alempi puolisko tavallisen kansan. Kukin klaani omisti maan yhteisesti eli omia maita ei ollut. Sen sijaan paikallispäälliköt (cacique) saattoivat omistaa omaakin maata ja palkata klaaneistaan työväkeä pelloilleen.

Sekä klaanien että paikallispäälliköiden palveluksessa oli uudisasukkaita. He vaihtoivat perunaan, lihaan, villaan ja kvinoaan oman alueensa tuotteita: rannikon asukkaat suolaa ja kalaa kun taas itäisen sisämaan asukkaat maissia ja hedelmiä. Näillä kaukaisilla alueilla aimarat elivät rinta rinnan muiden kansojen kanssa. Ylängöllä aimarojen keskuudessa eli uru-kansa, mutta heillä ei ollut oikeutta maahan ja espanjalaisten saapuessa he olivat hyvin köyhiä. Nykyään uruja asuu esimerkiksi kaislamökeissä tekosaarilla.

Sanasto

Altiplano: Bolivian yläoasanko Andien huippujen välissä
eaa = ennen ajanlaskumme alun
jaa = jälkeen ajanlaskumme alun
klaani = perhettä huomattavasti suurempi sukulaisten joukko, johon kuuluu erilaisia serkkuja (pikkuserkkuja ja heitäkin kaukaisempia serkkuja)
pyramidi = kivestä tai maasta rakennettu tasaisesti ylöspäin kapeneva yleensä nelisivuinen rakennus tai rakennelma, mahdollisesti myös eräänlainen keinokukkula. Pyramideja on rakennettu yhtälailla Amerikoissa kuin Lähi-idän kulttuureissakin, eikä suinkaan sielläkään vain Egyptissä. Lähi-idän pyramidien esikuvana lienevät Sumerien temppelikukkulat eli Zikkuratit. Etelä-Amerikassa rakennuskulttuurilla on vähintään yhtä pitkät juuret.
terassiviljelmät = jyrkähköön rinteeseen rakennettuja porrasmaisia terasseja, joilla viljellä vaakatasossa ja estää eroosiota eli maaperän kulumista viettävillä rinneviljelmillä
uudisasukkaat = villiin maastoon tai erämaahan viljelmiä raivaavat ja uusia alueita asuttava väestö