Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Esikolumbiaaniset kulttuurit

Esikolumbiaaniset kulttuurit olivat intiaanien luomia muinaisia kulttuureja. Amerikkaan muuttaneet intiaanien esi-isät elivät alussa lähinnä metsästyksellä, kalastuksella ja kasvien keräilyllä. Alussa harjoitettiin vain pientä puutarhaviljelyä. Aikaa myöten maanviljelyn merkitys kasvoi joillain alueilla. Tietyillä seuduilla tehokas maanviljely johti suurten asutuskeskusten syntyyn. Peruun ja Keski-Amerikkaan syntyi kaupunkisivilisaatio. Euroopalaiset löytöretkeilijät ja uudisasukkaat tuhosivat intiaanien kulttuurit, kun intiaaneja kuoli tauteihin, sotiin ja heitä pakkosiirrettiin. Intiaanit ovat jättäneet eurooppalaisille perinnöksi muun muassa tupakan, maissin, perunan, kumin ja kaakaon.

Intiaanien tulo Amerikkaan

Nykyihmisen levittäytyminen

Amerikan mantereelle saapui intiaanien esi-isiä viimeistään noin 13500-12000 vuotta sitten. He olivat kivikautisia suurriistan metsästäjiä. Tällöin elettiin jääkauden loppuvaihetta, jolloin merenpinta oli matalalla. Amerikkaa ja Aasiaa yhdisti kuiva maakannas. Suurriistaa seurannet metsästäjät kulkivat kuivin jaloin Siperiasta Alaskaan. Jääkautinen jää suli, ja sulamisvesi nosti merenpintaa. Maakannas hävisi. Beringinsalmi syntyi, ja ihmiset jäivät Alaskaan Amerikan puolelle. Siellä olikin suurriistaa vielä paljon tarjolla. Liikkuvat metsästäjä-keräilijät levittäytyivät nyt nopeasti koko Amerikan alueelle. Uskotaan näiden varhaisten siirtolaisten tappaneen Amerikasta esimerkiksi mammutit ja jättiläislaiskiaiset.

Maanviljely

Maanviljely alkoi 10 000-8000 vuotta sitten puutarhaviljelynä, jossa viljeltiin lähinnä kurpitsaa, papuja, avokadoa ja paprikaa. Kasvisten huonon säilyvyyden vuoksi laajamittainen viljely ei kannattanut pitkään aikaan ja maatalous levisi hitaammin kuin vanhalla mantereella. Aikaa myöten maanviljelyn merkitys kasvoi, kun suurriista ehtyi. Joillain alueilla kalastus oli tärkeä elinkeino.

Kaupunkikulttuuri

Maissia alettiin viljellä Meksikossa noin 5000 eaa, josta viljely levisi Etelä-Amerikkaan. Helposti varastoitavaa maissia voitiin tuottaa suuria määriä talteen. Niinpä yhä satoisampien maissilajikkeiden kehittäminen mahdollisti aikaa myöten väestönkasvun ja isojen kaupunkien synnyn.

Perussa kehittyi noin 5500-3000 eaa rannikolla kasvavia kyliä ja temppelikeskuksia. Nämä kasvoivat edelleen todella suuriksi keskuksiksi noin 1800 eaa mennessä. Näiden vaikutus säteili kaupan kautta Meksikoon asti. Tällöin syntyi Mesoamerikan olmeekkien kulttuuri noin 1200 eaa. Noin 500 eaa syntyi Mesoamerikassa sivilisaatio, kun sapoteekit keksivät kirjoituksen. Mutta Etelä-Amerikassa ei kirjoitusta luotu, vaikka sinnekin syntyi suuria kaupunkeja.

Sisällys

Meso- eli Väli-Amerikka

Väli-Amerikka on kangas Pohjois- ja Etelä-Amerikan välillä, mutta kuuluu kuitenkin Pohjois-Amerikkaan. Se sisältää sekä laajoja tasaisia ylänköjä, että tiheiden metsien peittämiä alankoja. Useat kulttuurit rakensivat näyttäviä kaupunkeja porraspyramideineen.

1. Aikajana ja kulttuurikehitys
2. Olmeekit (n. 1200 eaa - 400 jaa.)
3. Mayat ja heidän historiansa (n. 1200 eaa - 1600 jaa; klassinen kausi n. 250 - 900 jaa.)
   1. Maya kulttuuri ja elämäntapa
   2. Mayojen tieteet ja taiteet
4. Teotihuacán (n 300 eaa. -700 jaa.)
5. Atsteekit (1300-1500-luvuilla)
6. Muut Väli-Amerikan korkeakulttuurit
   

Karibian alue

Karibianmeren alue koki monia intiaanien muuttoaaltoja noin 4000 eaa - 1200 jaa.

Etelä-Amerikka

Joitain esikolumbiaanisia kulttuurialueita.

Andit

Etelä-Amerikan vuoristoisen "selkärangan", Andien alueen monipolvinen muinaishistoria huipentui Inkojen suurvaltakauteen. Kuitenkin jo sitä alueella oli vallinnut useita, vähemmän tunnettuja korkeakulttuureja. Erityisen rikasta kulttuuri oli Keski-Andeilla Perussa ja Boliviassa.

1. Varhaiskehitys (n. 5500-800 eaa.) Keski-Andeilla, Perussa
2. Inkoja edeltäneet korkeakulttuurikaudet (800 eaa - 1400-luku) Keski-Andeilla, Perussa
3. Pohjois-Andien kulttuurit
4. Bolivian ylängön kulttuurit, Wari
5. Inkojen valtakausi (1400-1500-luvuilla)

Pohjois-Andit: Kolumbia, Ecuador

Varhaista keramiikaa esiintyi Pohjois-Andeilla, mistä se levisi Peruun ja Mesoamerikkaan. Myöhemmin siellä suuria päällikkökuntia, mm muisca-intiaaneilla.

Amazon

Joillain Amazonin alueilla oli suuria maarakennelmia ja/tai kyliä.

Näitä olivat muun muassa Acren, Casaraben ja Marajon seudut. Suuret maarakennelmat lienevät liittyneen "mustamaa" kulttuuriin. Kehittyneimmät rakennelmat olivat ehkä arawak-intiaanien luomia. Esimerkiksi Xingu-joen yläjuoksulla oli aikoinaan suuria kyliä.

Lännenpänä oli juuri Ecuadorin Andien itärinteiden lähellä Upanon jokilaaksossa Kilamopen kulttuuri.

Pohjois-Amerikka

Pohjois-Amerikan intiaaneista löytyy oma sivunsa: Pohjois-Amerikan intiaanit

Pohjois-Amerikassa elettiin pitkään metsästäjä-keräilijä kulttuureissa, eikä sinne kehittynyt yhtä pitkälle ehtineitä korkeakulttuureita kuin monille muille alueille. Kehittyneimpiä kulttuureita olivat pueblokulttuuri ja kummunrakentajat. Melko järjestynyt yhteiskunta oli myös Kaliforniassa ja Luoteisrannikolla sekä irokeesien alueella.

1. Arkaainen kausi
2. Pueblokulttuuri
3. Kummunrakentajat
   1. Adenan kulttuuri
   2. Hopewellin kulttuuri
   3. Mississippin kulttuuri

Sanasto

ilmastonmuutos = kun alueen keskimääräinen vuosittainen lämpötila tai sateisuus muuttuu selkeästi ja pysyvästi (ainakin vuosikymmenten ajaksi) joko suuremmaksi tai pienemmäksi

jääkausi = pitkä ilmaston jäähtymisen kausi, jolloin jäätiköt levisivät ja niiden sitoessa vettä pakkautuneesta lumesta kokoon painuneeseen ikijäähän myös merien veden pinta laski satoja metriä

suurpedot = suurikokoiset pedot kuten karhut, sudet ja suuret kissapedot kuten jääkauden luolakarhut ja sapellihammaskissat

suurriista = suurikokoiset kasvinsyöjät jääkaudella esimerkiksi mammutit, visentit ja niiden Amerikan serkut biisonit, villasarvikuonot, villihevoset ja alkuhärät.

suurvalta = laajoja alueita hallinnut valtakunta, joka oli sen aikaisia tällä alueella sijainneita valtakuntia huomattavasti suurempi ja hallitsi useamman aiemman pikkuvaltakunnan aluetta