Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Egypti

Muinainen Egypti tunnetaan pyramideista ja hieroglyfeistä. Pyramidit olivat valtavia faaraoiden hautoja. Faaraot olivat muinaisen Egyptin kuninkaita. Hieroglyfit olivat egyptiläisten kirjoitusta. Egyptiläisillä oli monia jumalia. He palvoivat myös faaraoita jumalina.

Farao kheopsin pyramidi nykyään.
Muinaista egyptiläistä kirjoitusta sanotaan hieroglyfikirjoitukseksi.
Satelliittikuva Niilistä. Egypti sijaitsee Pohjoisen aavikkoalueella.
Maamies kyntää peltoa

Yhteiskunta muokkaa

Egyptiläinen yhteiskuntakin muistutti pyramidia, jonka huipulla oli faarao. Faaraoiden lisäksi oli pappeja ja muuta ylimystöä, sotilaita, kirjureita, kauppiaita, käsityöläisiä, viljelijöitä ja orjia alenevassa järjestyksessä. Muinaisessa Egyptissä faarao ja ylimystö elivät verottamalla alempiarvoisina pidettyjä ihmisiä. Koska orjuuttakin oli, elgyptiläinen yhteiskunta ei ollut kovin tasa-arvoinen. Vain pieni osa egyptiläisistä eli kaupungissa. Egypti muistutti väestön iältä nykyajan kehitysmaita. Useimmat egyptiläiset elivät alle 40-vuotta. Sairaukset olivat yleisiä.

Egypti - Niilin lahja muokkaa

Egyptin synnyttäjä on Niili. Se tuo ravitsevaa lietettä keskelle Saharan autiomaata ja tarjoaa viljelymaata sen rantojen asukkaille. Kulttuuri perustui tulva-alueilla kasvatettuun viljaan. Egyptiläisille tulvatasanko oli Kemet - mustamaa ja autiomaa Deshret - punainen maa. Niili oli paitsi elämän mahdollistaja, myös tärkein valtatie, jota pitkin purjehdittiin papyrysveneillä ja muilla kulkualuksilla. Jos Niilin tulva ei tullut, tuli nälänhätä.

Ylä- ja Ala-Egypti yhdistyivät muokkaa

Jo varhaisella kaudella Egypti jakautui kahteen osaan Ylä- (eteläinen, Niilin yläjuoksu) ja Ala-Egyptiin (pohjoinen, niilin suistoalue). Ne syntyivät heimoalueiden yhdistyessä sodissa. Ne poikkesivat kulttuurisesti jonkin verran toisistaan ja niiden välillä oli poliittista kilpailua johtoasemasta. Ala-Egyptin pääkaupungiksi nousi Memphis (lausu Memfis) ja Ylä-Egyptin pääkaupungiksi tuli Theba. Ylä-Egyptin tunnuksena oli valkoinen suippo kruunu, jota koristi faaraon valtaa kuvastava kobra-käärme. Ala-Egyptin punaista kruunua koristi eräänlainen kieli. Yhdistetyn valtakunnan hallitsija kantoi yhdistelmäkruunua.

 
Faaraon kaksoiskruunu. Valkoinen ylä-Egyptin, musta Ala-Egyptin.

Pyramidit muokkaa

Pyramideihin haudattiin egyptin kunikiita, faaraoita. Egyptiläiset kutsuivat pyramidia nimellä mer, ylösnousemuksen välikappale. Pyramidien rakanteminen vei vuosia.

Pyramideja edelsi pitkä kehitys. Alussa haudattiin maan alle ja oli pelkkä hautakumpu.

Kun aikaa myöten ylimystö syntyi, alettiin tehdä suorakaiteen muotoisia monihuoneisia hautoja, joita kutsuttiin nimellä mastaba. Ilmeisesti monesta päällekkäin pistetystä mastabasta johdettiin porraspyramidin ajatus. Tämä pelkistyi pelkäksi pyramidiksi.

Suurin pyramidi on Kheopsin pyramidi, joka on noin 147 metriä korkea.

Pyramidit menivät aikaa myöten pois muodista ja faaraoita haudattiin kalliohautoihin. Useimmat Egyptin haudat on ajat sitten ryöstety, mutta Egyptistä on löydetty nykyäänkin avaamattomia hautoja.

Ajanlasku muokkaa

Egyptin historia jaksotetaan dynastioiden eli hallitsijasukujen valtakausien mukaan. Dynastioita oli kolmannen välikauden loppuun mennessä kaiken kaikkiaan 22. Nubialaisdynastia oli 25. dynastia. Kukin hallitsija suku eli dynastia saattoi koostua lukuisista faaraoista.

Dynastioiden ohella Egyptin muinaishistoria jaetaan monesti kolmeen suuruuden kauteen: Vanhaan valtakuntaan, Keskivaltakuntaan ja Uuteen valtakuntaan sekä niiden välisiin levottomiin välikausiin. Syynä välikausiin olivat yleensä heikot hallitsijat, mutta myös nälänhätä ja vieraiden kansojen saapuminen alueelle.

Sisällisluettelo: muokkaa