Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Sapoteekit

Sapoteekit (aiemmin myös: zapoteekit) ovat intiaaniheimo, joka elää Etelä-Meksikossa. Heitä on nykyään noin 480 000. Sapoteekit asuvat lähinnä vuoristoisessa Oaxacan osavaltiossa.

Raunioituneita sapoteekkien temppeleitä Monte Albánissa.

Alueelle syntyi noin 1500 eaa maatalouskyliä. Osasta näistä kehittyi aikaa myöten pitäjän kokoisia, lopulta kaupunkejakin. Sapoteekit tunnetaan varhaisesta kirjoituksesta, joka voi perustua olmeekkien kirjoitukseen. Sapoteekkien Monte Albánin kaupungista kehittyi aikaa myöten valtakunnan keskus. Sapoteekit sotivat myöhemmin mm misteekkien ja asteekkien kanssa.

Maantiedettä Muokkaa

Oaxacan laakson ala on noin 2150 neliökilometriä. Ylhäältä katsoen se muistuttaa väärin päin käännettyä Y:tä.

Historia: Muokkaa

Kiertelevä asutus Muokkaa

Arkaaisella jaksolla Oaxacan laaksossa kierteli noin 4-6 hengen perheitä, jotka ajoitain kokoontuivat

25-30 hengen ryhmiksi. Noin 3500 eaa viljelyyn otettu maissi ei johtanut välittömästi kyläelämään.

Liikkuva asutus säilyi vielä vuonna 2000 eaa. Mutta noin 1600 eaa ilmestyi San jose Mogoten kylä.

San José Mogotesta Monte Albániin, kylästä kaupungiksi Muokkaa

Ilmeisesti alussa Tuunenmeren rannikon läheisen Mokayan, myöhemmin Tabascon olmeekkien vaikutus ulottui Oaxacaan, mikä käynnisti kehityksen täälläkin päin. Mahdollisesti sapoteekkien esi-isät vaelsivat sieltä alueelle.

 
Monte Albánin pallokenttä

Alussa seudulle syntyi vain pieniä viljelykyliä.

San Jose Mogoten varhaista kylää pidetään sapoteekkien rakentamana. Seudulla alkoi Mesoamerikan mitassa varhainen kehitys.

Suunnilleen 1500 eaa San José Mogote oli vain muutaman talon ryhmä. Siellä oli vitsas-savimajoja ja varastokuoppia, ja miesten talo. Noin 1300 eaa sinne ilmestyi temppeleitä ja paaluaita. Tämä kertoo pappisylimystön ilmaantumisesta. Noin 1200 - 900 eaa ilmaantui työpajoja. Yhteiskunta oli eriytymässä eri ammattiryhmiin. 1150 eaa alettiin viljellä maata kastellen. Tämä vauhditti väestön kasvua. Tähän aikaan San José Mogote ilmeisesti hallitsi muita alueen kyliä. Silloin San José Mogoten ala oli 2 ha ja koko Oaxacan laaksossa 25 kylää. Auringossa kuivatut adobetiilet ilmaantuivat 850 jaa. Tämä on varma kiinteän asutuksen merkki. 900–600 eaa. koko Oaxacan laaksossa oli 2000 asukasta 40 kylässä, ja San José Mogoten ala oli 20 ha. Kylässä oli "miesten talo", joka oli sijoitettu suunnilleen pohjois-eteläsuuntaisesti.

 
Mitlassa sijaitseva "pylväiden palatsi".

Kaupankäynti ulottui laajalle.

Kylään oli tuotu olmeekkialueelta magnetiittipeilejä yli 400 km:n päästä. Nyt löytyy myös merkkejä obsidiaanista, simpukankuorista jne. tehtyjen seremoniaesineiden määrien lisääntymisestä. Kylä vei itse läheisiltä vuorilta louhittua rautamalmia.

Sivilisaatioon vievä kehitys oli nyt täydessä vauhdissa.

Hieroglyfikirjoitus ilmaantuikin noin 600 eaa. Noin 700-500 eaa muutamat Oaxacan laakson suuret keskukset sotivat keskenään ylivallasta.

700-500 eaa San José Mogotessa asui vain noin 400-800 ihmistä. See oli laakson suurin kylä. Pinta-ala oli 60 ha. Se oli päällikkökunta. Ympäröivässä Oaxacan laaksossakin asui vain noin 1000-2500-3500, ehkä alle.

Monte Albán voitti kamppailun nousten zapoteekkeja hallitsevaksi mahdiksi noin 500 eaa.

Monte Albán oli laaksojen yhtymäkohdassa korkealla vuorella, jota oli helppo puolustaa. Vuori kun non 400 m läheisen laakson yllä. Monte Albán laajeni nyt nopeasti: vuonna 200-100 eaa kaupungissa asui ehkä 172 000 asukasta. Monte Albanin asukkaat osasivat tehdä mm vesikanavia, akvedukteja ja viemäreitä.

Monte Albánin kiviveistokset kertoivat sotaisuudesta. Noin 100 eaa-200 jaa kaupungin ympärille rakennettiin muuri. Itse Monte Albánin temppelit ovat melko taitavasti kivistä rakennettuja.

Kaupunki muuttuikin noin 100 eaa - 300 jaa suureksi, sotien avulla laajentumishaluiseksi kaupunkivaltioksi. Noin 200 eaa –500 jaa. Monte Albán oli paikallisesti suuren sapoteekkivaltion keskus. 200 eaa - 100 jaa Monte Albánin vaikutus ulottui jo laakson ulkopuolelle. Noin 200 jaa Monte Albánin sapoteekkivalta ulottui pohjoisen Quiotepecistä etelän Chiltepeciin asti. Laajeneminen on päätelty äkillisistä saviastiatyylin vaihdoksista: paikallisempi keramiikka vaihtui ainakin osin sapoteekkien keramiikkaan.

Monte Albán hallitsi noin vuoteen 750 jaa asti. Kaupunki hylättiin 750 - 950 jaa. Valtakunta kutistui, kaupunkivaltioita itsenäistyi. Syynä oli kuivuus tai poliittinen romahdus: kapina tai valloitus. Kaupunki säilyi pyhänä paikkana tämän jälkeenkin. Sapoteekkien ydinalue siirtyi itään Mitlaan ja Zaachilaan. Noin 950 jaa misteekit valtasivat seudun, mutteivat asuneet itse kaupungissa. 1400-luvulla sapoteekit valtasivat Monte Albánin taas itselleen.

Asteekkien laajenava suurvalta alkoi sotia sapoteekkienkin kanssa. Kun espanjalaiset valtasivat asteekkien pääkaupungin, sapoteekit pyrkivät välttämään sotia espanjalaisten kanssa käyden vain muutaman taistelun. Mutta myöhemmin sapoteekit yrittivät muutamaan kertaan kapinoita espanjalaisia vastaan.