Orgaaninen kemia/Funktionaaliset ryhmät/Alkeenit

[muokkaa]

Alkeenit

Eteeni on yksinkertaisin alkeeni.

Alkeenit ovat tyydyttymättömiä hiilivetysidoksia jotka sisältävät yhden tai useamman kaksoissidoksen. Niitä kutsutaan myös toisinaan vanhalla nimityksellä olefiineiksi (olefiini = öljyä muodostava). Suoraketjuisten alkeenien yleinen molekyylikaava on C_nH_2n.

Nimeäminen

1. Perusketjuksi valitaan pisin yhtenäinen kaksoissidoksen sisältävä hiiliketju. Alkeenien nimi johdetaan perusalkaanin nimestä muuttamalla pääte -aani päätteeksi -eeni.
2. Alkeeneissa, joissa on enemmän kuin kolme hiiliatomia, kaksoissidoksen paikka ilmoitetaan kaksoissidoksen hiiliatomeista alhaisemman paikkanumerolla. Kaksoissidoksen paikkanumero liitetään perusnimen tai eeni- päätteen eteen.
3. Kaksi kaksoissidosta sisältävää yhdistettä sanotaan dieeniksi, kolme sisältävää trieeniksi ja useita kaksoissidoksia sisältävää polyeeniksi.

Etaani	-aani korvataan päätteellä -eeni	Eteeni
	numero 1 kertoo kaksoissidoksen sijainnin
1-Buteeni		1-Buteeni
	Etuliite trans ja cis kertovat kummalla puolella metyyliryhmät ovat. trans = eripuolella cis = samalla puolella
(trans) 2-Buteeni

9. yksinkertaisinta alkeenia

Nimi	Molekyylikaava	Triviaalinimi	Rakenne
eteeni	C2H4	etyleeni
propeeni	C3H6	propyleeni
buteeni	C4H8	-
penteeni	C5H10	-
hekseeni	C6H12	-	1-hekseeni
hepteeni	C7H14	-
okteeni	C8H16	-
noneeni	C9H18	-
dekeeni	C10H20	-

Esimerkki: Suoraketjuinen alkeeni

Yhdisteessä on 6 hiiliatomia. Vastaava alkaani olisi heksaani. Yhdisteen sisältäessä kaksoissidoksen -aani pääte korvataan -eeni:llä ja näin saadaan nimeksi hekseeni. Yhdisteen kaksoissidos sijaitsee 1. ja 2. hiilen välissä. Kaksoissidoksen paikkanumero ilmoitetaan alhaisimmalla mahdollisella numerolla. Tässä tapauksessa 1. Yhdisteen nimi on siis 1-hekseeni. On olemassa myös toinen nimeämistapa, jossa kaksoissidoksen paikkanumero sijoitetaan ennen päätettä -eeni. Tällöin nimeksi saadaan heks-1-eeni. Harvoin käytetään myös numeroinnin sijasta kreikkalaisia aakkosia jolloin yhdisteen nimi olisi α-hekseeni.

Ominaisuudet ja reaktiot

Alkeenit ovat kohtalaisen stabiileja yhdisteitä, mutta tyydyttymättömän kaksoissidoksen ansiosta kuitenkin reaktiivisempia kuin alkaanit. Alkeenien kaksoissidoksesta on mahdollista valmistaa useita eri funktionaalisia ryhmiä ja mm. polymeerejä.

Käyttö

Alkeeneja esiintyy runsaasti luonnossa ja niitä käytetään paljon orgaanisessa syntetiikassa, sillä elektronirikas p -sidos on reaktiivinen ja tyydyttymättömiä yhdisteitä voidaan käyttää lähtöaineina monissa synteeseissä.

Eteeni

Eteeni (Etyleeni) on kasvien tuottama hormoni, joka saa hedelmät kypsymään, siemenet itämään ja kukat kukkimaan. Eteeniä syntyy myös öljynjalostuksessa. Se on tärkeä raaka-aine jota käytetään etikkahapon sekä erityisesti muovien, kuten polyeteeni, PVC ja styrox:in valmistamiseen.

Tiesitkö, että...?
Eteenillä on mahdollista muokata sadon kypsymisaikaa. Hedelmän kehityksen viimeinen vaihe on kypsyminen, jolloin hedelmä vaihtaa väriä, kehittää oikean makunsa, rakenteensa ja tuoksunsa. Tämän kaiken saa aikaan eteeni. Esimerkiksi tomaattien kehitystä voi nopeuttaa kietomalla niiden ympärille palan sanomalehteä, joka sitoo tomaatista vapautuvaa eteenikaasua. Eteenillä nopeutetaan mm. joidenkin Suomeen raakana tuotujen hedelmien, kuten banaanien kypsymistä varastossa.

Propeeni

Propeenia (Propyleeni) käytetään eniten monomeerien valmistuksessa, useimmiten polypropeenin valmistukseen sekä kumituotteiden, akryylikuitujen ja asetonin valmistukseen. Sitä käytetään myös teollisuudessa polttoaineena, sillä se omaa korkean lämpöarvon pienemmällä massalla kuin propaani, joten sitä polttaessa saadaan korkealämpöinen liekki.