Romanian kieli/Kielioppia

Romanian kielen kappaleet

Etusivu    

Yleistä     Kielioppia    

Sanastoa    


Oppitunti 1    

Oppitunti 2    

Oppitunti 3    

Oppitunti 4    

Oppitunti 5    

Oppitunti 6    

Nominit muokkaa

Substantiivit muokkaa

Suku muokkaa

Romanian substantiivit kuuluvat kolmeen sukuun: maskuliiniin, feminiiniin ja neutriin. Nämä kaikki taipuvat hieman eri tavoin, tosin taivutuksessa on suvunsisäisiäkin poikkeavuuksia. Maskuliinin ja neutrin epämääräinen artikkeli yksikön perusmuodossa on un, feminiinin o Monikossa epämääräinen artikkeli on aina niște.

Esimerkkejä muokkaa
  • un fiu, poika (merkityksessä sukulainen), niște fii poikia, pojat (maskuliini)
  • o fiică, tytär, niște fiice, tyttäriä, tyttäret (feminiini)
  • un tren, juna, niște trenuri, junia, junat (neutri)

Epämääräinen ja määrätty muoto muokkaa

 
Niște macuri roșii

Romanian kielessä on indoeurooppalaiseen tapaan sanoilla epämääräinen ja määrätty muoto. Määrättyä muotoa käytetään, kun tunnetaan täsmällisesti, mistä asiasta tai kenestä on kysymys. Romaniassa ei ole varsinaista määrätyn muodon artikkelia, vaan sana taipuu määrättyyn muotoon sekä yksikössä että monikossa.

Esimerkkejä muokkaa
  • un copil (mask), lapsi, copilul, lapsi (määrätty muoto)
  • niște copii (mon), copiii, (mon. määrätty muoto)
  • o floare (fem), kukka, floarea kukka
  • niște flori, kukkia florile kukat

Luku muokkaa

Taivutus sijoissa muokkaa

Teoriassa romaniassa on viisi sijamuotoa: nominatiivi, akkusatiivi, genetiivi, datiivi ja vokatiivi. Näistä substantiivien osalta nominatiivi muistuttaa akkusatiivia ja genetiivi datiivia. Taivutettaessa saattaa myös vartalossa tapahtua muutoksia. Usein taivutusmuotojen yhteydessä mainitaan erikseen määrätty muoto, koska se ei itsessään enää taivu. Määrätyn muodon artikkeli hoitaa taipumisen.

Vokatiivi muokkaa

Vokatiivi on puhuttelusijamuoto. Maskuliinin pääte vokatiivissa on -e, feminiinin -o ja monikon -lor.

  • "Doamnelor și domnilor!" ("Naiset ja herrat!")

Astevaihtelu muokkaa

Romanian kielelle on tyypillistä sanojen vartalon voimakas astevaihtelu.

Esimerkkejä muokkaa
  • o floare (kukka), niște flori, kukkia
  • tu ești (olet), el este, (on)

Possessiiviartikkeli ja possessiivisuffiksi muokkaa

Määräämättömän muodon perusartikkeli korvautuu omistusmuodossa possessiiviartikkelilla. Yksikössä maskuliinin ja neutrin un korvautuvat artikelilla al, feminiinin o artikkelilla a. Monikon niște korvautuu maskuliinissa muodolla ai. feminiinissä ja neutrissa niște korvautuu artikkelilla ale.

Määrätyssä muodossa possessiiviartikkelin sijasta käytetään omistusmuodossa possessiivisuffiksia, joka sijoitetaan pääsanan loppuun.

Adjektiivit muokkaa

Adjektiiviattribuutti tulee tavallisesti pääsanan jälkeen ja noudattaa sen sukua ja lukua ja sijamuotoa. Adjektiivia voi käyttää myös adverbiaalina (predikatiivina).

Esimerkkejä muokkaa

  • un bărbat simpatic mukava mies
  • o zi frumoasă kaunis päivä
  • Avionul e rapid. Lentokone on nopea.

Pronominit muokkaa

Persoonapronominit muokkaa

Romanian kielessä persoonapronomineilla on kolme erilaista kohteliaisuusastetta: tuttavallinen, puolituttavallinen ja erittäin kohtelias. Yleensä persoonapronominia ei tarvita lauseen subjektina, koska tekijä selkiää verbin taivutusmuodosta. Persoonapronomineja käytetään vain ihmisistä.

  • eu minä, lähinnä tuttavallinen
  • tu sinä, tuttavallinen
  • el hän, maskuliinimuoto, tuttavallinen
  • ea hän, naispuoleinen, tuttavallinen
  • noi me, lähinnä tuttavallinen
  • voi te, tuttavallinen
  • ei he, maskuliinimuotoisista sanoista, tuttavallinen
  • ele he, pelkästään feminiini, tuttavallinen
Teitittelymuodot muokkaa
  • dumneata Te, teitittelymuoto, puolituttavallinen, oletettavasti alun perin kolmannesta persoonasta kehittynyt muoto
  • dumneavoastră Te, teitittelymuoto, hyvin kohtelias, sekä yksikössä että monikossa, lyhennetään dvs.
  • dânsul kolmannen persoonan kohtelias muoto, yksikön maskuliini
  • dânsa kolmannen persoonan kohtelias muoto, yksikön feminiini
  • dânșii kolmannen persoonan kohtelias monikkomuoto
  • dânsele kolmannen persoonan kohtelias muoto, monikon feminiini
Persoonapronominien taivutus genetiivissä muokkaa

Persoonapronominit taipuvat genetiivissä ja datiivissa. Ensimmäisen ja toisen persoonan kanssa käytetään vastaavassa yhteydessä possessiivipronominia, jota esimerkiksi suomen kielessä ei ole lainkaan, mutta indoeurooppalaisissa kielissä sitä käytetään yleisesti.

Genetiivissa taivutetaan pääsääntöisesti vain kolmatta persoonaa.

  • Yksikön maskuliini el taipuu muitoon lui,
  • Yksikön feminiini ea taipuu muotoon ei,
  • Monikkomuodot ei ja ele taivutetaan muotoon lor.
      • Muodot lui, ei ja lor tavataan kielessä erittäin usein, joten niihin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota.***

Erikoista on, että toisen persoonan puolituttavallinen muoto dumneata taivutettaessa genetiivimuotoihin dumnealui, dumneaei, dumnealor siirtyy tarkoittamaan kolmatta personaa.

Esimerkiksi yksikön ensimmäisen persoonan possessiivipronomineja meu (maskuliini) ja mea (feminiini), minun sekä vastaavat monikkomuodot mei ja mele tulkitaan toisinaan myös persoonapronominien genetiivimuodoiksi. Possessiivipronomineista kerrotaan kuitenkin omassa luvussaan.

Persoonapronominien taivutus datiivissa muokkaa

Datiivi on suomen kieleen kuulumaton sijamuoto, jota käytetään muun muassa merkityksessä -lle (hänelle, kenelle, ministerille). Eräiden verbien kanssa datiivi on myös subjektina välttämätön kuten a trebui (tarvita jotakin) tai a plăcea (pitää jostakusta).

Datiivit ovat käytössä jokaisessa persoonassa. Huomattavaa on, että persoonapronomineilla on kaksi eri tavoin käyttäytyvää datiivimuotoa: painollinen ja painoton.

Painolliset datiivimuodot ovat

  • mie (yksikön 1. p.)
  • ție (yksikön 2. p.)
  • lui (yks. 3. p. maskuliini)
  • ei (yks. 3. p. feminiini)
  • nouă (mon. 1. p.)
  • vouă (mon. 2. p.)
  • lor (mon. 3. p.)

Painolliset datiivit ovat siis kolmannessa persoonassa genetiivien kaltaiset.

Itse asiassa vielä enemmän käytetty on painoton datiivi. Painottomat datiivimuodot ovat îmi (yks. 1. p.) îți (yks. 2. p.) îi (yks. 3. p. mask. ja fem.) ne (mon. 1. p.) (mon. 2. p.) li (mon. 3. p.)

Lisäksi näistä on lukuisia lyhennösmuotoja, jotka sidotaan tavuviivalla muihin sanoihin. Tämä antaa kirjoitetulle romanian kielelle ominaislaatuisen asun. Tekstissä tavataan tämän tästä muotoja a-i, v-ă ynnä muita, jotka saattavat aluksi oudoksuttaa vieraskielistä lukijaa.

Possessiivipronominit muokkaa

Esimerkiksi yksikön ensimmäisen persoonan possessiivipronominit al meu (maskuliini) ja a mea (feminiini), minun sekä vastaavat monikkomuodot ai meiale ja ale mele tulkitaan toisinaan myös persoonapronominien genetiivimuodoiksi. Niiden käytössä on kuitenkin ero, jota suomalaisen lukijan on vaikea ymmärtää, ellei tunne ennestään mitään muita indoeurooppalaisia kieliä, erityisesti romaanisia tai slaavilaisia. Ruotsista ja saksasta ei liene juuri apua, mutta englannin taitaja ymmärtänee sanojen my ja mine eron, venäjän taitaja tajuaa varmaankin sanojen мой ja меня erilaisen käytön.

Numeraalit muokkaa

Perusluvut muokkaa

  • unu yksi
  • doi kaksi
  • trei kolme
  • patru neljä
  • cinci viisi
  • șase kuusi
  • șapte seitsemän
  • opt kahdeksan
  • nouă yhdeksän
  • zece kymmenen

Yli kymmenen meneviin 11 - 19 lukuihin liitetään -sprezece, kuitenkin voi sanoa

  • unsprezece yksitoista
  • paisprezece neljätoista
  • șaisprezece kuusitoista

Kymmenet muodostetaan lisäämällä peruslukuun -zeci (-kymmentä) seuraavin poikkeuksin

  • douăzeci kaksikymmentä
  • șaizeci kuusikymmentä
  • o sută tarkoittaa sata.

Sadat saadaan lisäämällä peruslukuun sută-sanan monikkomuoto sute välin jälkeen, ja doi taipuu muotoon două.

  • două sute kaksisataa
  • trei sute kolmesataa
  • opt sute kahdeksansataa
  • o mie on tuhat, un milion on miljoona. Nämä ovat myös taipuvia sanoja.

Esimerkkejä muokkaa

  • o mie nouă sute șaptesprezece 1917
  • două mii nouă 2009

Järjestysluvut muokkaa

Järjestysluvut toimivat adjektiivien tavoin attribuuttina tai adverbiaalina. Järjestysluvut ensimmäisestä kymmenenteen ovat

  • maskuliini ja neutri, feminiini*
    • prim prima*
    • doilea doua*
    • treilea treia*
    • patrulea patrea*
    • cincilea cincea*
    • șaselea șasea*
    • șaptelea șaptea*
    • optulea optea*
    • nouălea noua*
    • zecelea zecea*

Järjestysluvut esitetään attribuutteina pääsanan jälkeen.

Verbit muokkaa

Olla-verbit muokkaa

a fi, perusmuoto, vastaa suomen olla merkityksessä jokin on, ruotsin vara, englannin to be tai saksan sein, venäjässä что-нибудь есть.

fi on myös perfektitempuksen apuverbi.

  • Eu sunt. Minä olen.
  • Tu ești. Sinä olet.
  • El este tai El e. Hän on. (maskuliini- ja neutrimuodoissa)
  • Ea este tai Ea e. Hän on. (feminiinimuodossa)
  • Noi suntem. Me olemme.
  • Voi sunteți. Te olette.
  • Ei sunt. He ovat. (maskuliini- ja neutrinuodossa ja kun subjektin sukua ei tiedetä)
  • Ele sunt. He ovat. (feminiinimuodossa)

A fi -verbin imperfektimuoto on fost.

a avea, perusmuoto, suomen olla merkitykseesä jollakin on, ruotsin ha , englannin to have tai saksan haben, venäjässä у чего-нибудь есть.

  • Eu am. Minulla on.
  • Tu ai. Sinulla on.
  • El are. Hänellä tai sillä on.
  • Ea are. Hänellä tai sillä on. (feminiini)
  • Noi avem. Meillä on.
  • Voi aveți. Teillä on.
  • Ei au. Heillä on.
  • Ele au. Heillä on. (varmasti tiedetyssä feminiinissä)

Verbien jaottelu muokkaa

Verbit jaotellaan tavallisesti kestoltaan "ohimeneviin" transitiivi- ja "jatkuviin" intransitiiviverbeihin. Tämä on verrattavissa slaavilaisten kielten, etenkin venäjän aspekteihin. Lisäksi oman ryhmänään ovat "itseen viittaavat" refleksiiviverbit.

Transitiiviverbit muokkaa
Intransitiiviverbit muokkaa
Refleksiiviverbit muokkaa

Refleksiiviverbien tunnuksena on yleensä se, esimerkiksi a se apropia (lähestyä).

Lauseenmuodostus ja sanajärjestys muokkaa

Romanian kielessä on suora sanajärjestys. Subjekti on ennen predikaattia ilmoituslauseessa. Objekti tulee predikaatin jälkeen.

Mikäli halutaan muodostaa kysymyslauseita, voidaan käyttää käännettyä sanajärjestystä, jolloin predikaatti tulee ennen subjektia. Toinen mahdollisuus on käyttää kysymyssanoja kuten când (miten tai milloin), cât (paljonko) tai unde (missä tai mihin). Näillä konjunktioilla voidaan myös aloittaa sivulause.

Kieltolause esitetään kieltosanan nu avulla.

Romaniassa – kuten ei muissakaan romaanisissa kielissä (paitsi ranskassa) ja latinassa – subjektia ei tarvitse välttämättä ilmaista erillisellä sanalla, koska tekijä on ymmärrettävissä verbin muodosta ja asiayhteydesta.

Esimerkkejä muokkaa
  • Sunt. Olen, myös He ovat.
  • Nu are mașină. Hänellä ei ole autoa.
  • Au ei votcă? Onko heillä viinaa?
  • Ești tu amabil? Oletko kiltti?
  • Aveți dumneavoastră copii? Onko Teillä lapsia?
  • Când putem întreba? Miten tai milloin voimme kysyä?
  • Cât costă o floare? Paljonko yksi kukkanen maksaa?
  • Unde mergem? Minne mennään?

Partikkelit muokkaa

Konjunktiot muokkaa

Rinnastuskonjunktiot muokkaa

Rinnastuskonjunktio tekee lauseista hierarkialtaan samantasoisia, ei erota sivulausetta päälauseesta.

  • și ja
  • dar mutta

Alistuskonjunktiot muokkaa

  • de (jos) aloittaa alisteisen sivulauseen.
  • ca (jotta) samoin.
  • Alisteinen sivulause voi alkaa myös pronominilla kuten ce, (mikä).

Prepositiot muokkaa

Interrogatiiviadverbit muokkaa

Kysymyslauseen aloittavat interrogatiiviadverbit kuten când (milloin), cât (paljonko) ja unde (minne) voivat aloittaa myös alisteisen sivulauseen.

Pronomineista muodostetut fraasit kuten de ce, pentru ce (miksi) toimivat aivan samoin.